Hermann von Rosenberg
Hermann Karl Benjamin von Rosenberg (7. huhtikuuta 1817 Darmstadt - 15. marraskuuta 1888 Haag) oli saksalainen luonnontieteilijä.
Rosenberg värvättiin Alankomaiden Itä-Intiaan sotilaalliseksi kartoittajaksi, jonka tehtävänä oli suorittaa topografisia tutkimuksia. Hän vietti 30 vuotta työskennellen nykyisessä Indonesiassa. Vuosina 1840–1856 hän palveli Sumatralla ja sen naapurisaarilla. Myöhemmin hän siirtyi siviilihallinnon palvelukseen ja työskenteli kartoittajana ja tutkijana Molukeilla ja Uuden-Guinean länsiosissa. Hän palasi Eurooppaan 1871.
Rosenberg oli kiinnostunut linnuista ja alkoi 1860-luvulla kerätä näytteitä, jotka hän toimitti Hermann Schlegelille Leidenin yliopiston luonnonhistorialliseen museoon tutkittavaksi ja luokiteltavaksi. Rosenberg nimesi joitakin lintujen alalajeja, muun muassa australianviikunansyöjän (Sphecotheres vieilloti) alalajin cucullatus.[1]
Rosenberg julkaisi joitakin kirjoja ja artikkeleita työstään Itä-Intiassa. Näissä hän kuvailee alueen maantiedettä, eläimistöä, kansanperinteitä ja kieliä. Hänen kuuluisin kirjansa on Der Malayische Archipel. Land und Leute in Schilderungen, gesammelt während eines dreissigjährigen Aufenthaltes in den Kolonien (Leipzig. Verlag von Gustav Weigel, 1878). Teoksen kuvitus on painettu puukaiverruksista, jotka oli tehty Rosenbergin alkuperäismaalausten perusteella.
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hermann von Rosenberg Wikimedia Commonsissa