Helike
Helike (m.kreik. Ἑλίκη, Helikē, lat. Helice) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akhaiassa Kreikassa.[1] Se sijaitsi lähellä nykyistä Aigiáleian kunnan Rizómyloksen kylää.[2] Kaupunki tuhoutui vuoden 373 eaa. maanjäristyksessä.[3][4]
| Helike | |
|---|---|
| Ἑλίκη | |
 Heliken kaivauksia. |
|
| Sijainti | |
  Helike |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Rizómylos, Diakoptó, Aigiáleia, Akhaia, Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | –373 eaa. |
| Huippukausi | –373 eaa. |
| Kulttuuri |
varhaishelladinen kulttuuri mykeneläinen kulttuuri antiikki |
| Alue | Akhaia |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
muokkaaHelike sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan pohjoisosassa noin 12 stadioninmittaa eli noin kaksi kilometriä etelään Korintinlahden etelärannikosta ja noin 40 stadioninmittaa eli noin seitsemän kilometriä itään Aigionista. Kaupungin luoteispuolella virtasi Selinus-joki (Selinous, nyk. Selinoúntas), joka erotti sen alueen Aigionin alueesta, ja kaakkoispuolella Kerynites-joki (nyk. Kerynítis).[3][4]
Historia
muokkaaHelikeä pidettiin antiikin aikana yhtenä Akhaian vanhimmista kaupungista.[4] Löytöjenkin perusteella sen paikka on ollut asuttuna viimeistään varhaisella helladisella kaudella EH II–IIIA noin 2600–2300 eaa.[5] Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungin perustajaksi esitettiin Ion, joka nimesi sen vaimonsa Heliken, joenjumala Selinuksen tyttären mukaan.[4] Varhaisin maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä mykeneläisistä kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[3][6]
Helikessä tiedetään olleen Poseidonille omistettu temppeli. Aluetta aiemmin asuttaneet joonialaiset pitivät sitä kokoontumispaikkanaan, ja myöhemmin tällaiset kokoontumiset jatkuivat Jooniassa Panionionissa. Akhaialaisten vallattua kaupungin mykeneläisen kauden lopulla nämä tekivät siitä samoin Akhaian liiton kokoontumispaikan. Se säilyi liiton keskuksena kaupungin loppuun saakka.[3][4]
Helike oli oletettavasti suhteellisen suuri kaupunki jo geometrisella kaudella. Noin 730–720 eaa. Helikestä lähteneet siirtokuntalaiset perustivat muun muassa Sybariin kaupungin Suur-Kreikkaan.[3] Helikeläisten sanotaan perustaneen myös Joonian Prienen.[7]
Helike tuhoutui vuoden 373 eaa. maanjäristyksen seurauksena. Järistyksen kerrotaan tapahtuneen talviyönä.[5] Sen seurauksena kaupungin sekä sen ja meren välisen noin kahden kilometrin levyisen alueen kuvataan uponneen mereen, jolloin koko väestö kuoli. Kaupunkivaltion jäljelle jääneen alueen otti haltuunsa Aigion. Samassa maanjäristyksessä tuhoutui myös naapurikaupunki Bura (Boura). Tuhoa pidettiin Poseidonin kostona siitä, etteivät kaupunkilaiset olleet antaneet Jooniaan muuttaneille siirtokuntalaisille jumalaa esittänyttä kuvapatsastaan tai temppelin mallia. Erään version mukaan helikeläiset ja buralaiset olisivat jopa syyllistyneet joonialaisten murhaan.[3][4][7][8]
Heliken vajoamispaikka muistettiin pitkään antiikin aikana, ja paikalla vierailivat muun muassa Eratosthenes, Strabon ja Pausanias. Pausaniaan aikana kaupungista oli vielä raunioita näkyvissä meren pohjassa. Kaupungin tuhoa on esitetty erääksi tekijäksi Atlantis-tarun taustalla, sillä Platon kirjoitti Timaios- ja Kritias-dialoginsa tuhon jälkeen (n. 360 eaa.).[5][9]
Arkeologia ja löydökset
muokkaaHelikeä etsittiin kauan, sillä sen arveltiin säilyneen mereen uppoamisen vuoksi koskemattomana ja ryöstämättömänä, minkä seurauksena sen arveltiin voivan olla arkeologisesti poikkeuksellisen arvokas. 1960-luvulla sitä etsi erityisesti arkeologi Spyrídon Marinátos.[5][10] The Helike Project käynnistyi vuonna 1988. Kaupunkia etsittiin ensin antiikin aikaisten kuvausten mukaisesti meren pohjasta. Lopulta kävi ilmi, että mereen uponneen kaupungin alue oli myöhemmin muuttunut jälleen kuivaksi maaksi jokien tuoman maa-aineksen sekä alueen tektonisten liikkeiden myötä, minkä seurauksena etsintä keskitettiin rannikkotasangolle Rizómyloksen lähelle. Projekti aloitti koekaivaukset alueella vuonna 1991 ja varsinaiset kaivaukset vuonna 2000. Projektin johtaja Ntóra (Dóra) Katsonopoúlou sekä Steven Soter Amerikan luonnonhistoriallisesta museosta paikansivat kaupungin tasangolta vuonna 2001.[5][11]
Kaupungin alueelta löydetyt jäänteet ovat vaihdellen 1–15 metrin syvyydessä. Löydöksiä on neoliittiselta ja helladiselta kaudelta klassiselle, hellenistiselle ja roomalaiselle kaudelle sekä aina bysanttilaiselle kaudelle saakka.[5]
Varhaisen helladisen kauden EH II–IIIA löytöihin kuuluu suurikokoinen asutus, joka sijaitsee noin kilometrin nykyisestä rannikosta sisämaahan ja on noin 3–5 metrin syvyydessä. Sieltä on löydetty muun muassa keramiikkaa sekä kulta- ja hopeaesineitä, jotka kertovat sen vauraudesta. Klassisen antiikin aikaisesta, vuonna 373 eaa. tuhoutuneesta kaupungin vaiheesta on löydetty useita rakennuksia sekä muuria, sekä muun muassa terrakottafiguriineja ja rahoja. Myöhäiseltä klassiselta ja hellenistiseltä kaudelta on löydetty asuinrakennuksia ja teollisia rakennuksia sekä vesisäiliöitä ja hautoja. Roomalaisen kauden löydöksiin kuuluu muun muassa rakennus, jonka seinää on pystyssä noin kahden metrin korkeudelta. Se oli tuhoutunut maanjäristyksessä 400-luvun lopulla jaa. Roomalaiselta ajalta on löydetty myös hautausmaa sekä Peloponnesoksen pohjoisrannikon roomalaista päätietä ainakin 1,3 kilometrin matkalta, leveydeltään noin 5–6 metriä.[5]
Tutkimusten lopputuloksena on päätelty, ettei klassisen kauden kaupunki uponnut Korintinlahden pohjaan, niin kuin aiemmin luultiin, vaan ennemminkin rannikkotasangolle muodostuneeseen lahdesta erilliseen laguuniin, joka myöhemmin liettyi umpeen ja toimi jälleen asutuspaikkana. Tutkimusten perusteella täsmälleen sama vaikuttaa tapahtuneen 2000 vuotta aiemmin paikalla olleelle varhaisen helladisen kauden asutukselle.[5][11]
Lähteet
muokkaa- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”235 Helike”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ Helike Pleiades. Viitattu 23.10.2017.
- ↑ a b c d e f Katsonopoulou, Dora: Helike and her Territory in Historical Times. Pallas, 2002, 58. vsk, s. 175–182. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Helice”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Katsonopoulou, Dora & Soter, Steven: Discoveries at Ancient Helike Ancient Helike Society. Viitattu 23.10.2017.
- ↑ Homeros: Ilias 2.569–580.
- ↑ a b Strabon: Geografia VIII.7.2.
- ↑ Lafond, Y.: ”Die Katastrophe von 373 v. Chr. und das Versinken der Stadt Helike in Achaia”. Teoksessa Olshausen, E. & Sonnabend, H. (ed.): Naturkatastrophen in der antiken Welt, s. 118–123. (Stuttgarter Kolloquium zur historischen Geographie des Altertums, vol. 6) Stuttgart: Steiner, 1998. ISBN 3-515-07252-7
- ↑ Giovannini, Adalberto: Peut-on démythifier l'Atlantide? Museum Helveticum, 1985, 42. vsk, nro 2, s. 151–156. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Marinatos, S.: Helike. A submerged town of classical Greece. Archaeology, 1960, 13. vsk, s. 186–193.
- ↑ a b Helike - The Real Atlantis 10.1.2002. BBC Science. Viitattu 23.10.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helike Wikimedia Commonsissa
- The Lost Cities of Ancient Helike. The Helike Foundation – Heliken tutkimusprojektin verkkosivut. (englanniksi)