Harjalintu
Harjalintu (Upupa epops) on harjalintujen heimoon kuuluva lintulaji.
| Harjalintu | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sarvinokkalinnut Bucerotiformes |
| Heimo: | Harjalinnut Upupidae |
| Suku: | Upupa |
| Laji: | epops |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Upupa epops |
|
 |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaaLinnulla on pitkä töyhtö päässä, mustavalkean kirjava selkä ja punertavanruskea pää ja rinta. Kävellessään ruoanhaussa harjalintu heilahtelee puolelta toiselle ja hyppelee kuin kottarainen. Sen lento on epävarmaa räpyttelyä, siivet leveät ja mustavalkokirjavat.
Harjalinnun silmiinpistävin piirre eli viuhkamainen harja voi olla pitkin päälakea tai kohotettuna eteen- ja ylöspäin. Tavallisesti harja on alaspainuneena ja pystyssä vain linnun häiriintyessä. Harjan ruskehtavien sulkien kärjet ovat mustat.
Harjalintu on 25–30 senttimetriä pitkä, sen siipien kärkiväli on 44–48 senttimetriä. Sen nokka on käyrä ja ohut.
Ääni on ontto puputus ”pu-pu-pu”, mikä on antanut linnulle nimen useissa kielissä.
Levinneisyys
muokkaaHarjalinnun esiintymisalue ulottuu Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan. Se pesii harvinaisena Virossa (5–20 paria) ja Ruotsissa (0–5 paria), muualla Manner-Euroopassa yleisempänä, Espanjassa 700 000–1 200 000 ja Portugalissa 100 000–500 000 paria.[3] Harjalintuja vaeltaa ajoittain Suomeen etenkin syysmuuton yhteydessä[4]. Euroopasta se muuttaa talveksi Afrikkaan Saharan eteläpuolelle.
Elinympäristö
muokkaaHarjalintu on riippuvainen avoimesta maanviljelysmaisemasta. Se etsii hyönteisiä kyntömailta ja laitumilta ja viettää pääosan ajastaan maassa. Harjalinnut nukkuvat puissa.
Lisääntyminen
muokkaa
Koiras esittelee soitimella naaraalle höyhenpukuaan. Harjalinnun pesäpaikka on yleensä kolo kivimuurissa, puussa tai maassa. Harjalintu munii 5–7 harmaanvalkoista tai oliivinkeltaista munaa ja naaras hautoo niitä yksinään 15–18 päivän ajan koiraan ruokkiessa sitä.[5] Harjalintu ei siivoa pesäänsä, joten se saattaa tulla ajan mittaan likaiseksi.
Ravinto
muokkaaHarjalintu syö maassa eläviä hyönteisiä, toukkia ja matoja. Lisäksi sille kelpaavat kovakuoriaisten ja kärpästen toukat lehmänlannasta.[5] Joskus harjalinnut saattavat syödä pieniä selkärankaisia, kuten pieniä liskoja.
Katso myös
muokkaa- Upupa antaios, sukupuuttoon kuollut harjalinnun sukulaislaji
Lähteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Upupa epops IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Kallon, Baindu: 12 countries that have cooler national animals than the United States PRI. 29.9.2013. Viitattu 31.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Population status and trends at the EU and Member State levels Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 23.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Rannikko, Mari: Harjalintu taas Turussa Turun Sanomat. 10.11.2014. Viitattu 11.11.2014.
- ↑ a b Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 56. Weilin Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8
Aiheesta muualla
muokkaa- Harjalintu Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Harjalintu (Upupa epops)
- ITIS: Upupa epops (englanniksi)