Käsine
Käsine eli hansikas on käsien tai käsiteltävien kohteiden suojaamiseen tai käsillä tehtävän työn helpottamiseen tarkoitettu asuste, väline tai suojain. Käsineitä käytetään tehtävän mukaan joko molemmissa tai vain toisessa kädessä, ja käsine peittää yleensä sekä kämmenet että sormet kokonaan. Yleensä käsineellä tarkoitetaan sormikasta, jossa joka sormelle on oma osastonsa, erotuksena lapasista ja rukkasista eli kintaista, joissa vain peukalo on erillinen ja muut sormet kosketuksissa toisiinsa käsineen sisällä.[1]
Sanat hansikas ja hanska pohjautuvat ruotsin samanmerkityksiseen sanaan handske.[2] Käsine on puolestaan johdos sanasta käsi.
Sormien osalta avoimet eli ”sormettomat” käsineet tunnetaan nimellä kynsikkäät.
Käsineiden tehtäviä
muokkaaKäsien suojaaminen
muokkaaKäsineillä voidaan suojata käsiä kylmältä (talvikäsineet, lapaset) tai kuumalta (uuni- tai patakinnas), ärsyttäviltä tai syövyttäviltä aineilta (kumihansikkaat ja muut suojakäsineet) tai käsiteltävien kappaleiden ja pintojen terävyyden tai karkeuden aiheuttamalta mekaaniselta kulutukselta (työhansikkaat tai -rukkaset). Moottoripyöräilyssä on suojana ajokäsineet.
Sormettomia tai sormien puoleenväliin ulottuvia "kynsikkäitä" käyttävät muun muassa muusikot joutuessaan soittamaan kylmissä olosuhteissa, kuten paraateissa tai lämmittämättömien kirkkojen urkuparvilla. Sormenpäistä avoimet käsineet suojaavat edes kämmeniä, mutta säilyttävät sorminäppäryyden.
Käsiotteen pidon parantaminen
muokkaaKilpa-autoilijoiden ja -pyöräilijöiden ajohansikkaiden päätehtävä on parantaa pitoa ohjauspyörän tai -tangon käsittelyssä. Autourheilussa perinne juontaa juurensa varhaisista puukehäisistä ohjauspyöristä, joiden pinta oli liukas paljaille käsille. Ajohansikkaat ovat usein kämmenselästä avoimia, ilmanvaihdon vuoksi rei’itettyjä ja usein sormettomia säädinten käyttämistä varten.[3]
Käsiteltävän materiaalin suojaaminen
muokkaaKäsineillä voidaan myös suojata käsiteltäviä esineitä käsien rasvalta ja sormenjäljiltä; tätä varten esimerkiksi taideteosten tai lasin käsittelyssä käytetään ohuita puuvillakäsineitä. Rikostutkijat käyttävät käsineitä välttääkseen sormenjälkien sekoittumista ja todisteiden tuhoutumista. Rikolliset käyttävät käsineitä välttääkseen sormenjälkiensä jäämistä rikospaikalle, joskin myös käsineet voivat jättää jälkeensä yksilöitävissä olevia jälkiä.[4]
Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät yleensä kertakäyttöisiä suojakäsineitä sekä työsuojelu- että potilasturvallisuussyistä. Niiden yleisimpiä materiaaleja ovat nitriilikumi, vinyyli ja lateksi.[5]
Pukeutumisen täydentäminen
muokkaaKäsineiden käytön syy voi olla myös puhtaasti esteettinen ja tyylikysymys. Naisten juhlapukuun kuuluvat usein pitkät hansikkaat erityisesti häissä ja hautajaisissa. Niitä on perinteisesti kolmea eri pituutta: rannepituinen ”matineakäsine”, kyynärpäähän ulottuva ja täyspitkä ”oopperakäsine”, joka ulottuu olkavarren puoliväliin.
Miesten pukeutumiseen valkoiset käsineet kuuluvat muun muassa hautajaisissa sekä frakin ja silinterihatun kanssa.[6]
Käsineiden materiaaleja
muokkaaNahkakäsineet
muokkaaAsusteena käytettävien käsineiden perinteinen materiaali on ohut nahka, työhansikkaiden ja -rukkasten taas paksumpi nahka. Yksi arvostetuimmista käsinemateriaaleista on pekarinnahka, mutta yleisimmin käytetään naudannappaa.[7]
Neulekäsineet
muokkaaNeulomalla tai kutomalla valmistetaan sekä sormikkaita että lapasia. Materiaalina käytetään villa-, puuvilla- tai sekoitelankaa. Neulekäsineet voivat olla vuorillisia tai vuorittomia. Sormikkaat ovat yleensä teollisesti valmistettuja, mutta niitä helpommat lapaset tai virkkaamalla valmistettavat kesäkäsineet ovat suosittuja käsitöitä. Etenkin naisten ja lasten neulekäsineissä käytetään usein kirjontaa tai kuviokudontaa.[8]
Trikookäsineet
muokkaaErilaisista joustavista trikoomateriaaleista valmistetaan käsineitä sekä talvi- että kesäkäyttöön. Esimerkiksi perinteiset valkoiset hautajaiskäsineet valmistetaan trikoosta, kuten puuvillamilaneesista tai charmeuse-kankaasta.[8]
Erikoismateriaalit ja materiaaliyhdistelmät
muokkaaMuita asustekäsineiden valmistusmateriaaleja ovat erilaiset kudotut kankaat, kudottu tai huovutettu villa. Suojakäsineiden yleisimpiä materiaaleja ovat kumi, lateksi ja neopreeni.
Metallista tai kevlarista valmistetusta haarniskakudoksesta tehtyjä suojakäsineitä käyttävät muun muassa eläinten ruokkijat, teurastajat ja sukeltajat. Leikkaavien terien kanssa työskenteleville kudotaan leikkuunkestäviä käsineitä koneellisesti muun muassa lasikuidusta, aramidikuidusta tai erityiskestävästä HPPE-polyeteenistä.
Käsineissä käytetään usein monen materiaalin yhdistelmiä, kuten avaruuspukujen käsineissä, joiden pitää suojata avaruuslentäjiä äärimmäisiltä lämpötiloilta ja muilta ulkoavaruuden ympäristöriskeiltä, mutta samalla säilyttää käyttäjänsä sormitunto ja -näppäryys.
Käsineiden käyttökohteita
muokkaaUrheilukäsineitä
muokkaa- räpylä (muun muassa pesäpallossa ja jääkiekkomaalivahdeilla)
- nyrkkeilyhansikkaat
- jousiammuntakäsine
- biljardikäsine
- ajohansikkaat[9][10]
- miekkailukäsineet
- jalkapallomaalivahdin käsineet
- jääkiekkokäsineet
- golfkäsineet
- moottoripyöräilykäsineet
- painonnostokäsineet
Erikoiskäsineitä
muokkaa- palomiehen käsineet
- moottorisahakäsineet
- hiekkapuhalluskäsineet
- uunikinnas ja patalappu
- pesukinnas
- puutarhakäsineet
- kosketusnäyttökäsineet[11]
- pyörätuolikäsineet
Lähteet
muokkaa- ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 658. WSOY, 1958.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 169–170. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X
- ↑ Formula One, Understanding the Sport, Formula One. Viitattu 27.5.2014.
- ↑ Patrick Sawer: Police use glove prints to catch criminals, The Telegraph 13.12.2008. Viitattu 27.5.2014.
- ↑ Kertakäyttökäsineet (Arkistoitu – Internet Archive), Etra, Etola-yhtiöt. Viitattu 27.5.2014.
- ↑ Muut tilaisuudet (Arkistoitu – Internet Archive), Frakkipalvelu NAM. Viitattu 27.5.2014.
- ↑ Ville Raivio: Peccary-käsineet, Keikari.com -blogisivusto. Viitattu 27.5.2014.
- ↑ a b Lublin, J. ja Willny, H.: Kauppatavarat: Pukimet ja kudonnaiset, s. 221. Helsinki: Tammi, 1948.
- ↑ Dents (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu = 27.5.2014.
- ↑ Driving Gloves – The Coolest Accessory & Review of Sauso Driving Gloves. Viitattu = 27.5.2014.
- ↑ Touch Screen Gloves (Arkistoitu – Internet Archive), TouchScreenGloves.co.uk
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Käsine Wikimedia Commonsissa