Hannu Rautkallio

suomalainen dosentti, historiantutkija ja kirjailija

Hannu Ilmari Rautkallio (s. 31. toukokuuta 1944 Turku) on suomalainen dosentti, historiantutkija ja kirjailija. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen tohtori (1977). Hän on tutkinut muun muassa sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä, presidentti Urho Kekkosen idänpolitiikkaa ja juutalaisten jatkosodan aikaisia luovutuksia. Rautkallio on toiminut vapaana poliittisen historian tutkijana vuodesta 1986 ja poliittisen historian dosenttina Tampereen yliopistossa vuodesta 1989.

Hannu Rautkallio Helsingin kirjamessuilla 2012.

Rautkallion isä oli kansanedustaja Paavo Rautkallio.[1]

Rautkallion tutkijantyötä on arvosteltu sen jälkeen kun hän Neuvostoliiton hajottua kävi tutkimassa tilapäisesti avautuneita neuvostoliittolaisia arkistoja ja julkaisi niihin perustuvia paljastuksia ja tulkintoja. Erityisen voimakasta kritiikkiä esitti Kekkos-tutkija Juhani Suomi, joka muun muassa lausui 2000-luvun alussa Otavan tiloissa, että suomalainen tiedeyhteisö olisi ”katsonut ulos” Rautkallion. Rautkallion tueksi asettuivat muun muassa professori Heikki Ylikangas ja dosentti Martti Häikiö, jonka mukaan Suomen väite ”ei pidä paikkaansa ja on siksi Hannu Rautkallion kunniaa loukkaava”. Lasse Lehtinen vaati vuonna 2024 Kanava-lehdessä Rautkalliolle kunnianpalautusta.[2]

Juhani Suomen kritiikin kohteena oli muun muassa Rautkallion Moskovan arkistosta löytämä dokumentti, jonka mukaan Kekkonen sai kampanjaansa vuoden 1962 presidentinvaaleissa taloudellista tukea Neuvostoliitolta. Suomi ei omissa tutkimuksissaan ollut löytänyt Kekkosen arkistoita siihen viittaavaa tietoa, mihin Rautkallio oli ihmetellyt, että olisiko Kekkosen pitänyt tallettaa kuitit NKP:n rahasuorituksista elämäkerturiaan varten.[2]

Palkinnot

muokkaa

Teokset

muokkaa
  • Kommunismi latinalaisessa Amerikassa yhdysvaltalaisen tutkimuksen valossa. Helsingin yliopisto, 1969.
  • Suomen nimismiesyhdistys 1921–1971. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus, 1971.
  • Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä: Saksan sodanpäämäärät Suomessa 1917–1918. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-008-492-1
  • Mahdollisuuksien aika 1978–1984. Espoo: Weilin Göös, 1978. ISBN 951-351-726-8 (Martti Häikiön kanssa)
  • Suomen suunta 1945–1948. Espoo: Weilin Göös, 1979. ISBN 951-352-012-9
  • Sotasyyllisyysnäytelmä: Valvontakomission salaiset asiakirjat puhuvat. Espoo: Weilin Göös, 1981. ISBN 951-352-520-1
  • Ne kahdeksan ja Suomen omatunto. Suomesta 1942 luovutetut juutalaispakolaiset. Espoo: Weilin Göös, 1985. ISBN 951-353-229-1
  • Finland and the holocaust: the rescue of Finland’s Jews. Holocaust Library, New York 1987
  • Suomen juutalaisten aseveljeys. Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-308-995-9
  • Paasikivi vai Kekkonen: Suomi lännestä nähtynä 1945–1956. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-309-314-X
  • Talvisodan Erkko ja amerikkalaiset yhteydet. Helsinki: Art House, 1990. ISBN 951-884-081-4
  • Kekkonen ja Moskova: Suomi lännestä nähtynä 1956–1962. Helsinki: Tammi, 1991. ISBN 951-309-650-5
  • Kekkoshistorian tulkinnoista ja ongelmista. Turku: Turun korkeakoulujen yhteiskunnallistaloudellinen tutkimusyhdistys r.y., 1992.
  • Novosibirskin lavastus: Noottikriisi 1961. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-310-023-5
  • NKP ja Suomi. Keskuskomitean salaisia dokumentteja 1955–1968. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-310-113-4 (V. N. Tšernousin kanssa)
  • Neuvostovallan asialla: NKP:n vaikutus Suomessa 1960-luvulla. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-310-257-2
  • Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-019-806-4 (Panu Rajalan kanssa)
  • Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-019-970-2
  • Laboratorio Suomi: Kekkonen ja KGB 1944–62. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-021-442-6
  • Agenda Suomi: Kekkonen, SDP, NKP 1956–66. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-023-740-X
  • Suomen mies: Urho Kekkosen elämä. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-025-076-7 (Pekka Hyvärisen kanssa)
  • Kansakunnan syyllisyys talvisotaan 1939–1940. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-027-203-5
  • Holokaustilta pelastetut. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-029-602-3
  • Kansakunnan sijaiskärsijät: Sotasyyllisyys uudelleen arvioituna. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-030-797-1 (Lasse Lehtisen kanssa)
  • Moskovan päiväkirja 1989–1993: Heijastuksia 2000-luvulle. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-3-14155-4
  • Tapaus Raoul Wallenberg: Kertomus vaikenemisesta, syyllisyydestä ja hyväksikäytöstä. Kirkkonummi: Paasilinna, 2009. ISBN 978-952-5856-00-2
  • Alistumisen vuodet 1954–1961: Suomettuminen vai lännettyminen? Kirkkonummi: Paasilinna, 2010. ISBN 978-952-5856-08-8
  • Mannerheim vai Stalin: Yhdysvallat ja Suomen selviytyminen 1939–1944. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27394-3
  • Idässä kiinni, länteen kallellaan: USA ja Suomi 1944–1958. Jyväskylä: Docendo, 2015. ISBN 978-952-291-157-5
  • Pohjoinen liitto: Wallenbergit ja Suomi. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-31979-5

Toimittanut

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Leppänen, Veli-Pekka: Isä, poika ja paha henki Helsingin Sanomat. 28.2.2008. Viitattu 4.12.2013.
  2. a b Lasse Lehtinen, Koulukiusattu kekkostutkija, Kanava 6/2024 s. 13-17.
  3. Sinisalo sekä Rautkallio ja Lehtinen saivat Svinhufvudin muistosäätiön kirjapalkinnot Yle Uutiset. 15.12.2011. Viitattu 4.12.2013.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.