Hanna Nurminen
Hanna Kirsti Nurminen (o.s. Herlin, s. 18. toukokuuta 1955 Helsinki[1]) on Koneen säätiön asiamies ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Saaren kartanon taiteilijaresidenssin toiminnanjohtajana Mynämäellä.[2] Nurminen on työskennellyt lisäksi Volter Kilpi -seuran toiminnanjohtajana. Osinkotuloja Nurminen ansaitsee pörssiyhtiö Cargotecista ja Koneesta, joiden osakkeita hän omistaa yhä suuren määrän.[3]
Hanna Nurminen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. toukokuuta 1955 Helsinki |
Muut tiedot | |
Hallitusjäsenyydet | Koneen säätiön hallituksen puheenjohtaja |
Lapset | kaksi tytärtä |
Hanna Nurminen on Kone Oy:n entisen pääomistajan Pekka Herlinin tytär sekä Antti, Ilkka, Niklas ja Ilona Herlinin sisar. Hän peri omaisuutensa isältään Pekka Herliniltä ja lahjoitti suuren osan siitä edelleen Koneen Säätiölle, joka tukee tiedettä, tutkimusta ja kulttuuria.
Hanna Nurminen asuu Merimaskun Hirvosissa. Hänen puolisonsa oli maanviljelijä Jaakko Nurminen (1955–2017)[4] ja heillä on kaksi tytärtä.[5] Nurminen on kertonut julkisuudessa kärsivänsä sähköyliherkkyydestä.[6][7]
Lähteet
muokkaa- ↑ Hanna Nurminen 375humanistia.helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Saaren kartanon residenssi - Residenssipaikan hakeminen 2007. Koneen säätiö. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 14.6.2009.
- ↑ Kidnapatun äiti on miljonääri ja kulttuurivaikuttaja Helsingin Sanomat. 13.6.2009. Arkistoitu 20.7.2009. Viitattu 16.6.2009.
- ↑ Läheiset. Turun Sanomat, 14.1.2018, s. 19. Turun Sanomat Oy.
- ↑ Hanna Nurminen on Suomen rikkaimpia naisia. Savon Sanomat, 13.6.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.6.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Miljonääri kärsii säteilyallergiasta Ilta-Sanomat. 3.4.2010. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Valkeeniemi, Hannele: Sähköä paossa 18.11.2013. Yle. Viitattu 14.1.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa- Hanna Nurminen 375 humanistia -sivusto 9.8.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
- Leppänen, Raija: Hanna Nurminen: Kaikilla on oikeus kulttuuriin. Rannikkoseudun Sanomat, 17.5.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2009.