Gyáros

Gyáros (kreik. Γυάρος; transl. myös Giáros, Járos) eli Gioúra (Γιούρα) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 17,574 neliökilometriä ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti Gyáros kuuluu Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.

Gyáros
Γυάρος

Gyároksen saari ilmasta.

Sijainti	37°37′00″N, 24°43′00″E, Sýros-Ermoúpoli Sýros, Etelä-Egean saaret Kreikka
Saariryhmä	Kykladit
Korkein kohta	Gioúra, 489 m
Pinta-ala	17,574 km²

Väestö

Asukasluku	0

Gyáros sijaitsee Egeanmeren keskellä ja se kuuluu Kykladien pohjoisimpiin saariin. Sen lähimmät saaret ovat Ándros koillispuolella ja Tínos itäpuolella. Saari on karu ja sen mainitsivat tunnettuna äärimmäisen kolkkona paikkana jo muutamat antiikin kirjailijat kuten Tacitus ja Juvenalis. Rooman valtakunnan aikana Gyárosta ja eräitä muitakin Egeanmeren pieniä saaria käytettiin toisinaan keisarin epä­suosioon joutuneiden henkilöiden karkotus­paikkana. 1900-luvulla saari tuli tunnetuksi vankilasta, jossa varsinkin Kreikan sisällissodan aikana ja sen jälkeen vuodesta 1945 sekä uudestaan sotilasjuntan hallitessa 1967–1974 pidettiin tuhansia poliittisia vankeja. Nykyään saarelle on suunniteltu suuria tuulivoimaloita, jotka tuottaisivat kymmenen prosenttia Kreikan tarvitsemasta sähköenergiasta.

Historia

Mytologia ja varhaishistoria

Vergiluksen runoteoksessa Aeneis Gyáros mainitaan Mýkonoksen ohella toisena niistä kahdesta saaresta, joihin Apollon sitoi kahleilla pyhän saaren Deloksen tehdäkseen lopun sen vaeltamisesta ympäri Egeanmerta. Saari mainitaan myös Ovidiuksen Muodonmuutosten kertomuksessa Minoksen ja Ateenan kuningas Aigeuksen välisestä sodasta.

Aristoteleen kirjoittamaksi väitetyssä teoksessa Ihmeellisistä kuulluista asioista (kohta 25) kerrotaan, että Gyároksen saarella hiiret söisivät rautaa. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla Plinius vanhempi mainitsi teoksessaan Naturalis historia että saarella oli tuohon aikaan kaupunki. Lisäksi hän mainitsee asukkaiden joutuneen kerran pakenemaan saarelta maanvaivaksi saakka lisääntyneiden hiirten vuoksi.

Karkotuspaikkana roomalaisaikana

Rooman keisari­kunnan alku­aikoina Gyárosta käytettiin toisinaan epä­suosioon joutuneiden henkilöiden karkotus­paikkana. Tacitus mainitsee kuitenkin, että kun roomalaisen Asian provinssin prokonsuli Silanusta syytettiin petoksesta ja kiristyksestä, Rooman senaatti ehdotti hänen karkottamistaan Gyárokseen, mutta keisari Tiberius salli hänen vetäytyä sen sijaan läheiselle Kýthnoksen saarelle, koska Gyáros oli hänen mukaansa liiankin kolkko ja epä­inhimillinen paikka. Näin hän teki Tacituksen mukaan siitäkin huolimatta, että Tacitus muutoin kuvasi Tiberiuksen äärimmäisen julmaksi ja koston­himoiseksi hallitsijaksi.

Keskiajalla, Rooman valtakunnan hajottua, saarta käyttivät usein pesä­paikkanaan meri­rosvot.

Vankilana 1900-luvulla

Saarelle rakennettiin 1930-luvulla vankila, jonka Kreikan silloinen hallitus määräsi poliittisten vankien sijoitus­paikaksi. Välillä vankila oli tyhjillään, mutta se otettiin uudestaan käyttöön vuonna 1945 alkaneen Kreikan sisällis­sodan aikana ja sen jälkeen. Viimeiset saareen sisällis­sodan yhteydessä joutuneet vangit vapautettiin vuonna 1961. Tämän jälkeen vankila oli jälleen muutaman vuoden käyttämättömänä, mutta oli jälleen käytössä Kreikan sotilasjuntan hallitsessa 1967–1974.

Juntan luovuttua vallasta vankila lakkautettiin ja saari oli Kreikan merivoimien sota­harjoitus­alueena vuoteen 2002 saakka.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gyáros Wikimedia Commonsissa

Kykladit

Pääsaaret	Amorgós Anáfi Ándros Antíparos Delos Folégandros Íos Kéa Kímolos Kýthnos Mílos Mýkonos Náxos Páros Santoríni Thíra Sérifos Sífnos Síkinos Sýros Tínos
Muut suuremmat saaret	Antímilos Despotikó Donoúsa Gyáros Irakleiá Káto Koufonísi Kéros Koufonísi Makrónisos Nikoúria Pacheiá Polýaigos Ríneia Schoinoúsa Thirasía
Pienet saaret	Agía Kalí Agía Paraskeví Ágios Andréas, Kímolos Ágios Andréas, Koufonísia Ágios Artémios Ágios Efstáthios Ágios Geórgios Ágios Ioánnis Ágios Nikólaos, Makáres Ágios Nikólaos, Thíra Ágios Spyrídonas Akráthi Almyronísi Anánes Áno Antikéri Ánydros Árgilos Askaniá Áspro Aspronísi, Santoríni Aspronísi, Schoinoúsa Avelonísia Megálos Avelás Mikrí Akradiá Avoladonísi Báos Christianí Daskalió Diakoftó Didými Dipló Drakonísi Dryonísi Dýsvato Escháti Evriókastro Filídi Foínisses Ftená Foúis Gaïdouronísi Galiátsos Gavrionísia Akamátis Alidonísi Gáidaros Megálo Platý Prásso Tourlítis Glarómpouta Glaronísi, Gyáros Glaronísi, Koufonísia Glaronísi, Sérifos Glaronísia Gramvoússa Kalógeroi, Kímolos Kalógeroi, Tínos Kalógeros Kampána Káravos Kardiótissa Kasséles Káto Antikéri Kávouras, Antíparos Kávouras, Mýkonos Kitrianí Klidoúra Klimatónisa Kounelonísi Krommýdi Ktapódia Lazaronísi Lázaros Makáres Makrá Makronísi Manolonísi Mantó Marmaronísi Mavronísi Megáli Pláka Megálo Viókastro Megálos Refmatiáris Mikrí Pláka Mikronísi Mikró Viókastro Mikrós Avelás Mikrós Refmatiáris Moschonás Náta Néa Kaméni Ofeidoússa Palaiá Kaméni Panagía Panteronísi Paximádi Petalídi, Íos pohj. Petalídi, Íos loun. Pipéri Pláka Plakí Planítis Porí Práso Prasonísi, Íos Prasonísi, Kímolos Prasoúra Psathonísi, Íos Psathonísi, Sýros Revmatonísi Revmatonísia Sáliagkos Schinonísi Serifopoúla Sfontíli Skylonísi Strongylí, Antíparos Strongylí, Makáres Strongyló, Sýros Ermoúpoli Strongyló, Sýros Poseidonía Tetartonísi Theotókos Thermonísia Tigáni Toúrlos, Antíparos Toúrlos, Páros Tragonísi Tría Adélfia Tsimintíri Tsouloúfi Varvaronísi Varvaroúsa Venétiko Voúlgari Vous Vryokastráki