Global Clinic

Global Clinicit eli paperittomien klinikat ovat verkosto suomalaisia vapaaehtoisten järjestämiä terveysasemia, jotka tarjoavat hoitoa Suomessa ilman oleskelulupaa oleville eli paperittomille ihmisille sekä ilman sairausvakuutusta oleville. Palvelut on ensisijaisesti tarkoitettu niille, jotka eivät ole oikeutettuja Suomen julkiseen terveydenhoitoon. Asemat tarjoavat apua ilmaiseksi, nimettömästi ja luottamuksellisesti, eivätkä ilmoita asiakasta poliisille.

Toimipaikat

Paperittomien asemat toimivat Helsingissä (huhtikuusta 2011 lähtien), Joensuussa (toukok. 2014), Lahdessa (maalisk. 2017), Oulussa (kesästä 2012), Tampereella (tammik. 2016) ja Turussa (huhtik. 2013). Niiden sijainti ei ole julkista tietoa.

Palvelut

Klinikoilla työskentelee vapaaehtoisia lääkäreitä, sairaanhoitajia, kätilöitä, hammaslääkäreitä ja tulkkeja. Helsingin klinikka on ainoa, jossa on mahdollista saada psykologin apua, oikeudellista neuvontaa Paperittomat-hankkeen juristilta sekä käydä HIV-tukikeskuksen HIV-pikatestauksessa. Psykologi tarjoaa apua esimerkiksi mielialaoireiden, stressin, univaikeuksien, ahdistuneisuuden tai ihmissuhteita koskevien huolien vuoksi.

Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Vantaalla raskaana olevat paperittomat naiset ja kaikki alle 18-vuotiaat paperittomat ovat oikeutettuja laajoihin julkisen terveydenhuollon palveluihin, kuten neuvolapalveluihin. Paperittomien klinikka pyrkii järjestämään muualla asuville raskauden seurantaa.

Klinikalla ei juuri ole mahdollisuutta suorittaa tutkimuksia. Muun muassa laboratorioseurantaa tai röntgentutkimuksia vaativia sairauksia ei pystytä tutkimaan.

Kiireellinen hoito

Hoitomahdollisuudet klinikoilla ovat hyvin rajalliset ja potilaat ohjataan kiireellisissä tapauksissa julkiseen päivystykseen. Terveydenhuoltolain mukaan kaikki Suomessa oleskelevat ovat oikeutettuja kiireelliseen hoitoon. Sitä ei kuitenkaan korvata, kuten paperillisille ihmisille.

Potilasturvallisuus

Paperittomien terveyspalvelujen käyttö ei vaaranna potilaiden oleskelua Suomessa. Poliisi hyväksyy paperittomien klinikan toiminnan, eikä aseta sille esteitä. Poliisi on tarjonnut myös apuaan klinikan vapaaehtoisten kouluttamiseen sekä kertomaan tietoa, joka on tarpeen turvallisuussyistä.

Rahoitus

Klinikat toimivat lahjoitusvaroilla, jotka tulevat pääasiassa erilaisilta yhdistyksiltä. Suomalaiset lääkeyritykset eivät ole pyynnöstä huolimatta lähteneet auttamaan klinikoita, mutta ainakin yksi apteekki on lahjoittanut perustarpeita.

Historia

Suomen perustuslaki (19 §) takaa välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon kaikille riippumatta kansalaisuudesta tai siitä, ovatko henkilöt maassa laillisesti vai eivät. Perustuslaki ei kuitenkaan toteudu alempiarvoisissa, konkreettisemmissa laeissa.

Ensimmäinen paperittomien klinikka perustettiin Helsinkiin huhtikuussa 2011.

Oulun klinikka aloitti kesällä 2012, jolloin palveluja tarjosi neljä lääkäriä, kaksi hoitajaa ja lakihenkilö. Lääkärit ottivat potilaita vastaan joka toinen viikko ja sairaanhoitajat antoivat neuvontaa kerran viikossa. Oulun seudulla arveltiin olevan paperittomia karkeasti arvioiden muutama kymmenen. Oulussa klinikalla oli näkyviä vastustajia, myös paikallispoliitikkoja. Jotkut levittivät julisteita, joissa on varoitettu klinikasta ja kerrottu sen osoite. Oulun diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Hannu Rahikaisen mukaan uhkaavien julisteiden levittäjä oli uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliike. Hän arveli, että yhtenä syynä asiakkaiden vähyyteen saattoi olla pelko. Klinikalla ei käynyt asiakkaita, joten vastaanottopäivystys muutettiin lokakuussa 2012 puhelinpäivystykseksi. Maaliskuussa 2014 Oulun klinikalla oli käynyt vain yksi asiakas.

Toukokuussa 2013 Helsingissä kävi asiakkaita viikoittain 5–15. Suurin osa asiakkaista oli kerjuulla olevia Bulgarian ja Romanian romaneja. Pääkaupunkiseudulla asui keväällä 2013 kaiken kaikkiaan noin 400 kerjäävää ihmistä. Kaksi lääkäriä otti potilaita vastaan kerran viikossa tiistaisin. Muina aikoina lääkärit antoivat terveysneuvontaa päivystysnumerossa.

Keväällä 2015 Stubbin hallitus esitti uutta lakia, jonka mukaan terveyspalvelut laajennettaisiin koskemaan Suomessa ilman oleskelulupaa olevia. 9. maaliskuuta 2015 lakiehdotus jätettiin pöydälle sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kari Rajamäen ehdotuksesta. Keskustelun pohjana käytetty THL:n raportti arvioi paperittomien määräksi tuolloin 1 000–2 000 ihmistä. Lausuntoja antaneet lääkärit perustelivat terveydenhoidon kieltämistä sillä, että Suomeen hakeutuisi hoidon perässä enemmän ihmisiä laittomasti etenkin Pietarista; tartuntatautien (HIV:n ja tuberkuloosin) leviämisellä, mikä tulisi kalliiksi; terveydenhoitojärjestelmän kustannusten kasvamisella; epäoikeudenmukaisuudella, koska samanaikaisesti leikattiin palveluja järjestelmään jo kuuluvilta ihmisiltä; ja sillä, että enemmistö Euroopan maista noudatti olemassaolevaa linjaa, jossa ihmiset saavat vain kiireellistä hoitoa ilman papereita.

Syyskuussa 2016 Joensuussa toimi 20–30 vapaaehtoista. Apua oli kahden toimintavuoden aikana saanut 20 henkeä. Lahteen maaliskuussa 2017 perustetulla klinikalla kävi ensimmäisen parin viikon aikana kaksi potilasta.

Nykytilanne ja tulevaisuus

Vuoden 2023 alussa voimaan tuli laki, joka takaa paperittomille kaikkialla Suomessa välttämättömän hoidon. Alaikäisille taataan lain mukaan täysi hoito. Jo ennen lakimuutosta paperittomat olivat saaneet jo aikaisemmin välttämätöntä hoitoa esimerkiksi Helsingissä. Orpon hallitus on valmistellut lakiesitystä, joka poistaisi Marinin hallituksen aikana voimaantulleen velvoitteen tarjota välttämätöntä terveydenhuoltoa paperittomille.

Yhteistyökumppanit

Global Clinic -verkoston yhteistyökumppaneina ovat mm. Helsingin Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundo, HIV-tukikeskus, International Evangelical Church, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Pakolaisneuvonta ry, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry, Pro-tukipiste, Psykologien sosiaalinen vastuu ry, Oikeudet ilman rajoja ry, Oulun Diakonissalaitos, Tampereen seurakuntien diakonia- ja yhteiskuntavastuun yksikkö sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Diakoniakeskus.