Germania superior
Germania superior (”Ylä-Germania”, lat. Provincia Germania superior), myöhemmin Germania prima (Germania I, lat. Provincia Germania prima), oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Germaniassa nykyisten Ranskan, Saksan ja Sveitsin alueilla.[1][2][3]
Germania superior Provincia Germania superior |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Germania superiorin provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Gallia (300-luku–) |
Diokeesi | Gallia (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Ranska (Alsace), Saksa (Rheinland-Pfalz) ja Sveitsi |
Perustettu | n. 85–90 |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Mogontiacum |
Maantiede
muokkaaGermania superiorin provinssi sai nimensä siitä, että se sijaitsi Reinin yläjuoksulla Germania inferioriin (”Ala-Germania”) nähden.[4] Siihen kuuluivat suunnilleen nykyisen Ranskan Alsace ja Saksan Rheinland-Pfalz sekä osa Sveitsistä. Provinssin länsipuolella sijaitsi Gallia Belgican provinssi, luoteispuolella Germania inferiorin provinssi, itäpuolella Germania Magna eli Suur-Germania, jota roomalaiset eivät koskaan valloittaneet, ja kaakkoispuolella Raetian provinssi.[2] Provinssin hallinnollinen keskus oli Mogontiacum (nyk. Mainz).[5]
Kaupunkeja
muokkaaGermania superiorin roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:
|
|
Historia
muokkaaGermania superiorin alueesta tuli osa Rooman valtakuntaa Julius Caesarin valloitettua sen vuonna 58/57 eaa.[4] Alun perin alue oli osa Gallia comatan provinssia ja sitten Gallia Belgican provinssia. Se erotettiin omaksi sotilashallintoalueeksi (exercitus) vuonna 16 jaa.[5] Alueen siviilihallinto kuului edelleen Gallia Belgicalle.[2] Germania superiorin provinssi perustettiin keisari Domitianuksen aikana noin vuonna 85–90.[5][2] Germania inferiorilla oli samanlainen syntyhistoria.[5]
Roomalaisten alkuperäisenä tavoitteena oli vallata myös Reinin itäpuoli, mutta tästä luovuttiin, ja Germanian provinssit jäivät rajaseuduksi koko historiansa ajaksi.[5] Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1] Seudun rajoissa tapahtui kuitenkin historian kuluessa paljon muutoksia.[5]
Noin vuonna 293 provinssin nimeksi tuli Germania prima. Samalla siitä erotettiin Maxima Sequanorumin provinssi. Jäljelle jäänyt Germania priman provinssi kuului Gallian diokeesiin.[2] 300-luvulla se tuli osaksi Gallian prefektuuria.[3] Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–117, 124. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ a b Liberati, Anna Maria & Bourbon, Fabio: ”Valtakunnan kulmakivet Gallia ja Germania”, Historialliset kulttuurit, Rooma, s. 215. Suomentanut Tuija Vertainen. Weilin Göös, 2004. ISBN 978-951-0-32991-7
- ↑ a b c d e f Upper Germany. The Structure and Administration of the Roman province Römisch-Germanisches Zentralmuseum. Arkistoitu 14.5.2021. Viitattu 1.3.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Germania superior Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis