Georges Méliès
Maries-Georges-Jean Méliès [meljɛs] (8. joulukuuta 1861 Pariisi – 2. tammikuuta 1938 Pariisi) oli ranskalainen elokuvaohjaaja ja elokuvan uranuurtaja.[1] Mélièsin kuuluisin elokuva on Matka kuuhun vuodelta 1902. Méliès kehitti varhaisen elokuvan kerrontaa ja erikoistehosteita, ja häntä pidetään todellisuutta manipuloivan trikkikuvauksen keksijänä[2].
| Georges Méliès | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Maries-Georges-Jean Méliès |
| Syntynyt | 8. joulukuuta 1861 Pariisi |
| Kuollut | 2. tammikuuta 1938 (76 vuotta) Pariisi |
| Ohjaaja | |
| Tunnetuimmat ohjaukset | Matka kuuhun |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.melies.eu | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Georges Méliès | |
Ura
muokkaaMéliès teki yli 500 elokuvaa. Hän käytti ensimmäisenä maailmassa kaksoisvalotusta, stop motionia, ristikuvaleikkausta, häivytyksiä, filmin graafista manipulointia ja monia muita tehosteita.[3] Méliès muun muassa keksi pysäyttää kameran kesken kuvausten. Kun kamera oli pysäytetty, siirrettiin jotain esinettä tai lavastetta ja sitten kuvausta jatkettiin. Näin hän sai aikaan nokkelia katoamistemppuja ja muita trikkejä. Méliès on kertonut, että kyseinen innovaatio syntyi vahingossa. Kuvaustilanteessa kamera oli mennyt jossain vaiheessa jumiin. Kun valmista filmiä sitten katseltiin huomattiin, että naiset vaihtuivat miehiksi ja hevoskärryt ruumisvankkureiksi. Tämä on ilmeisesti vain tarina, sillä Edisonin kameramiehet olivat kokeilleet tekniikkaa jo vuonna 1895.[2]
Méliès rakensi mailleen Montreuil’hin oman elokuvastudion, joka työllisti kymmeniä ihmisiä. Hän palkkasi kymmeniä naisia värjäämään elokuviaan käsin[3].
16-minuuttinen Matka kuuhun on maailman ensimmäinen tieteiselokuva. Elokuvan tunnetuimmassa kohtauksessa avaruusalus osuu kuu-ukkoa silmään. Elokuva oli vuosikaudet menestys ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa eri tahot, muun muassa Edison Company, kopioivat elokuvaa maksamatta kuitenkaan korvauksia lipputuloista Mélièsille.
Méliès ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja riitoihin tekijänoikeuksistaan. Hän lopetti elokuvien tekemisen vuonna 1913 ja luopui teatteristaan vuonna 1923. Hän vetäytyi myös julkisuudesta. 1920-luvun elokuvaopiskelijat löysivät Mélièsin työt uudelleen, ja hänen arvostuksensa kasvoi. Eräs elokuvalehden toimittaja löysi Mélièsin 1920-luvun lopulla Montparnassen rautatieaseman kioskista myymässä leluja ja makeisia. Uusi julkisuus toi hänelle lopulta eläkkeen ja asunnon Orlysta elokuva-alan veteraanien vanhainkodista.[1] Hän sai ansioistaan Kunnialegioonan kunniamerkin vuonna 1931.
Mélièsin elokuvista on säilynyt alle puolet. Muun muassa elokuvan Matka kuuhun väritetyn version luultiin kadonneen, mutta yksi löytyi vuonna 1993 ja esitettiin restauroituna vuonna 2011[3].
Mélièsistä kertoo muun muassa Martin Scorsesen ohjaama elokuva Hugo, jossa Mélièsiä esittää Ben Kingsley.
Mélièsin hauta sijaitsee Père-Lachaisen hautausmaalla Pariisissa.[4]
Filmografia
muokkaa- Pääartikkeli Georges Mélièsin filmografia
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Otavan suuri ensyklopedia, 6. osa (malaijit–oppiminen), s. 4227–8. Helsingissä: Otava, 1979. ISBN 951-1-05122-9
- ↑ a b Nummelin, Juri: Valkoinen hehku. Johdatus elokuvan historiaan, s. 69. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-164-X.
- ↑ a b c Peltonen, Timo: Mélièsin kuumatka nyt väreissä. Helsingin Sanomat 1.9.2012, s. D 11.
- ↑ Georges Méliès (1861-1938) - Find A Grave Memorial Findagrave.com. Viitattu 23.10.2014.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Georges Méliès official website - Site officiel Melies.eu. Viitattu 7.12.2018 (englanniksi).
- Georges Méliès Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Georges Méliès Mykkäelokuvasivusto. Viitattu 7.12.2018.
- Mélièsin teoksia Internet Archive. Viitattu 7.12.2018 (englanniksi).