Wikipedia

George C. Marshall

yhdysvaltalainen kenraali ja valtiomies (1880–1959)
(Ohjattu sivulta George Marshall)
Tämä artikkeli käsittelee yhdysvaltalaista kenraalia. Muita George Marshall -nimisiä henkilöitä on täsmennyssivulla.

George Catlett Marshall (31. joulukuuta 1880 Uniontown, Pennsylvania, Yhdysvallat – 16. lokakuuta 1959 Washington D.C., Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja sotilas. Hän sai arvonimen General of the Army, joka on Yhdysvaltain korkea maavoimien arvonimi ja vastaa sotamarsalkan asemaa.

George C. Marshall
Marshall vuonna 1946.
Marshall vuonna 1946.
Yhdysvaltain 3. puolustusministeri
21. syyskuuta 1950 – 12. syyskuuta 1951
Presidentti Harry S. Truman
Edeltäjä Louis A. Johnson
Seuraaja Robert A. Lovett
Yhdysvaltain 50. ulkoministeri
21. tammikuuta 1947 – 20. tammikuuta 1949
Presidentti Harry S. Truman
Edeltäjä James F. Byrnes
Seuraaja Dean Acheson
Henkilötiedot
Syntynyt31. joulukuuta 1880
Uniontown, Pennsylvania, Yhdysvallat
Kuollut16. lokakuuta 1959 (78 vuotta)
Washington D.C., Yhdysvallat
Puoliso Katherine Boyce Tupper
Elizabeth Carter Cole
Tiedot
Uskonto episkopaali
Kunnianosoitukset Nobelin rauhanpalkinto Nobelin rauhanpalkinto (1953)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Marshall valmistui vuonna 1901 upseeriksi ja työskenteli vuosina 1919–1924 kenraali John J. Pershingin adjutanttina. Vuosina 1924–1927 hän oli komennuksella Kiinassa. Marshall ylennettiin vuonna 1936 prikaatikenraaliksi. Hän oli Yhdysvaltain armeijan esikuntapäällikkö ja koko armeijan ylipäällikkö 1939–1945. Vuonna 1944 hänet ylennettiin armeijakenraaliksi.[1] Marshall vastasi koko toisen maailmansodan ajan Yhdysvaltojen sotastrategiasta ja liittoutuneiden joukkojen yhteistoiminnasta.

Sodan jälkeen Marshall toimi Kiinan suurlähettiläänä 1945–1947, jonka jälkeen hän oli Yhdysvaltain ulkoministeri vuosina 1947–1949. Vuonna 1950 hänet valittiin Yhdysvaltain puolustusministeriksi.[1] Marshall kehitti Marshall-suunnitelman, jolla paikattiin Euroopan toisessa maailmansodassa heikentynyttä taloutta. Marshall sai työstään Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1953.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Blomstedt, Yrjö: ”Kuka kukin on suurpolitiikassa”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 96. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  2. ↑ The Nobel Prize in Peace 1953 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 13.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Nobelin rauhanpalkinnon saajat
1901–1925

1901: Dunant, Passy 1902: Ducommun, Gobat 1903: Cremer 1904: Kansainvälisen oikeuden instituutti 1905: Suttner 1906: Roosevelt 1907: Moneta, Renault 1908: Arnoldson, Bajer 1909: Beernaert, Paul Balluet d’Estournelles de Constant 1910: Kansainvälinen Rauhantoimisto 1911: Asser, Fried 1912: Root 1913: La Fontaine 1917: Punainen Risti 1919: Wilson 1920: Bourgeois 1921: Branting, Lange 1922: Nansen 1925: Chamberlain, Dawes

1926–1950

1926: Briand, Stresemann 1927: Buisson, Quidde 1929: Kellogg 1930: Söderblom 1931: Addams, Butler 1933: Angell 1934: Henderson 1935: Ossietzky 1936: Lamas 1937: Cecil 1938: Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto 1944: Punainen Risti 1945: Hull 1946: Balch, Mott 1947: Kveekarit 1949: Boyd Orr

1951–1975

1950: Bunche 1951: Jouhaux 1952: Schweitzer 1953: Marshall 1954: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö 1957: Pearson 1958: Pire 1959: Noel‑Baker 1960: Lutuli 1961: Hammarskjöld 1962: Pauling 1963: Punainen Risti 1964: King 1965: Unicef 1968: Cassin 1969: Kansainvälinen työjärjestö 1970: Borlaug 1971: Brandt 1973: Kissinger, Lê 1974: MacBride, Satō 1975: Saharov

1976–2000

1976: B. Williams, Corrigan 1977: Amnesty International 1978: Sadat, Begin 1979: Äiti Teresa 1980: Esquivel 1981: YK:n pakolaisapujärjestö 1982: Myrdal, García Robles 1983: Wałęsa 1984: Tutu 1985: Lääkärit ydinsotaa vastaan 1986: Wiesel 1987: Arias 1988: YK:n Rauhanturvaajat 1989: Dalai Lama 1990: Gorbatšov 1991: Suu Kyi 1992: Menchú 1993: Mandela, de Klerk 1994: Arafat, Peres, Rabin 1995: Pugwash-liike, Rotblat 1996: Belo, Ramos Horta 1997: Kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL), J. Williams 1998: Hume, Trimble 1999: Lääkärit ilman rajoja 2000: Kim

2001–

2001: YK, Annan 2002: Carter 2003: Ebadi 2004: Maathai 2005: IAEA, ElBaradei 2006: Yunus, Grameen Bank 2007: Gore, IPCC 2008: Ahtisaari 2009: Obama 2010: Liu 2011: Gbowee, Johnson Sirleaf, Karman 2012: EU 2013: Kemiallisten aseiden kieltojärjestö 2014: Satyarthi, Yousafzai 2015: Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti 2016: Juan Manuel Santos 2017: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons 2018: Murad, Mukwege 2019: Abiy 2020: Maailman ruokaohjelma 2021: Ressa, Muratov 2022: Bjaljatski, Memorial, Center for Civil Liberties 2023: Mohammadi 2024: Nihon Hidankyō

Kaarle Suuren palkinnon saajat
1950–1975
1976–2000
2001–
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=George_C._Marshall&oldid=22436479”