Geomatiikka

Geomatiikka on tieteenala, joka tutkii kuinka rakentaa tehokas paikkaan sidotun tiedon tuotannon työnkulku, joka alkaa mittauksista erinäisillä teknologioilla prosessointiin ja lopulta käytettäväksi tuotteeksi karttojen, spatiaalisten tietokantojen, ilmakuvien jne. muodossa, eli keräämisen, taltioinnin, käsittelyn ja esittämisen.

Sana viittaa erityisesti seuraaviin tieteenaloihin:

Geomatiikka erityisesti nojaa geoinformatiikkaan (joka tarjoaa modernit informaatioteknologian välineet), tietoliikenneteknologioihin (muun muassa langattomat verkot, matkapuhelimet) ja tiedonvälityksen ratkaisuihin (muun muassa protokollat, standardit, yhteensopivuus ja yhteentoimivuus).

Historia

Nimi on peräisin ranskan sanasta géomatique. Ensimmäisen kirjattu käyttö tapahtui Ranskassa 1970-luvun alussa ja myöhemmin se keksittiin uudelleen Kanadassa. Siellä Lavalin Yliopiston maanmittausosasto otti käsitteen alkuperäistä laajemman merkityksen käyttöön nimeten sen mukaan maanmittausohjelmansa. Tätä kautta käsite levisi kaikkialle Kanadassa ja ulkomaille.

Aiheesta muualla

Aalto-yliopisto, Geoinformatiikka

Lähteet

Yvan Bedard (2008). Geomatics. In Karen K. Kemp (ed.), Encyclopedia of Geographic Information Science, pp. 195-197, SAGE Publications, Inc., ISBN 978-1-4129-1313-3.

Kirjallisuutta

Bedard, Y., Gagnon, P., & Gagnon, P.A. (1987). Modernizing Surveying and Mapping Education: the Programs in Geomatics at Laval University. Proceedings of the XIIth National Surveying Teachers Conference: Surveying the Future. In cooperation with ACSM-ASPRS-ILI-WSLS, University of Wisconsin-Madison, July 5th-10th, pp. 239-256.
Gagnon, P., & Coleman, D. (1990). Geomatics, an Integrated, Systemic Approach to Meet the Needs for Spatial Information. CISM Journal ACSGC, Canadian Institute of Surveying and Mapping, 44 (4), pp. 377-382.
Paradis, M. (1981). De l'arpentage à la géomatique (From Surveying to Geomatics). The Canadian Surveyor, Ottawa, Canada, 35 (3), pp. 262-268.