Galiasgar Galiakbarovitš Kamaletdinov (ven. Галиасга́р Галиакба́рович Камалетди́нов / Камал, tat. Галиәсгар Галиәкбәр улы Камалетдинов / Камал; 6. tammikuuta 1879 Kazan, Venäjän keisarikunta8. kesäkuuta 1933) oli tataarilainen kirjailija, toimittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Häntä pidetään yhtenä tataarinkielisen lehdistön ja teatterin perustanlaskijoista. Kamalin mukaan on nimetty teatteri Kazanissa. Myös suomentataarit ovat esittäneet Galiaskar Kamalin näytelmiä.

Galiasgar Kamal
Галиасгар Камал
Галиәсгар Камал
Ğaliəsğar Kamal
Henkilötiedot
Syntynyt6. tammikuuta 1879
Kazan, Kazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut8. kesäkuuta 1933 (54 vuotta)

Biografia

muokkaa

Kamal syntyi käsityöläisperheeseen. Hän opiskeli Kazanin madrasoissa ja kävi kolmiluokkaisen venäläisen koulun. Mullahin uran asemasta hän päätti omistautua kansanvalistuksen asialle.[1][2]

Vuonna 1901 Kamal perusti Mäğarif qotebxanäse (”Valistuskirjasto”) -nimisen kirjakustantamon. Vuonna 1905 hän työskenteli Qazan möxbire -sanomalehdessä. Vuonna 1906 hän toimi vallankumouksellisten Azat (”Vapaus”) ja Azat xalıq (”Vapaa kansa”) -lehtien toimittajana. Vuosina 1908–1909 Qamal julkaisi pilalehteä Jäşen (”Salama”) ja vuoteen 1917 saakka hän työskenteli sanomalehti Joldızin (”Tähti”) toimittajana. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Kamal työskenteli (”Työ”), Eşçe (”Työläinen”) ja Qızıl Armija (”Puna-armeija”) -lehdissä.[2]

Kirjailija laati ensimmäiset näytelmänsä vuonna 1900. Hänen varhaisteoksensa edustavat patriarkaalisia perhesuhteita arvostelevaa valistushenkistä realismia. Myöhemmin Kamal alkoi kirjoittaa komedioita. Niistä tunnetuimpia ovat Berençe teatr (”Ensiesitys”, 1908), Buläk öçen (”Lahjan vuoksi”, 1909), Bankrot (”Vararikontekijä”, 1911) ja Bezneŋ şähärneŋ serläre (”Meidän kaupunkimme salaisuuksia”, 1911). Teoksissaan hän kuvaa 1900-luvun alun tataariyhteiskuntaa, sukupolvien välistä kuilua, perhe- ja aviosuhteita sekä vanhakantaisen kauppiaskunnan tapoja. Niiden pääajatuksena on vanhojen ja uusien aatteiden välinen kamppailu. Kamal komedioille on ominaista toiminnallisuus, voimakkaat ristiriidat sekä päähenkilöiden sisäisen maailman ja kansantapojen tarkka kuvaus. Niiden kieli on täynnä kansanomaista huumoria.[2]

Kamalin runous, lehtikirjoittelu ja kertomukset heijastavat vuosien 1905–1907 vallankumoustapahtumien tataariyhteiskunnassa herättämiä kansallisuus-, vapaus- ja valistusaatteita. Hän kirjoitti paljon myös kirjallisuus- ja teatterikritiikkiä. Neuvostoaikaiset teokset ovat taiteellisesti varhaistuotantoa heikompia. Myöhäisnäytelmät kuten Xafizäläm irkäm (”Rakas Xafiza”, 1922) ja Öç tormış (”Kolme elämää”, 1930) kuvaavat sosialistisen yhteiskunnan rakentamista ja arvostelevat muutosten vastustajia. Kirjailijantyönsä ohella Kamal toimi venäläisten ja ulkomaisten näytelmien kääntäjänä sekä kuvataiteilijana.[2]

Vuonna 1924 Kamalille myönnettiin työn sankarin ja vuonna 1926 Tatarstanin ASNT:n kansandramaturgin arvonimet. Kazanin Akateeminen tataariteatteri nimettiin kirjailijan mukaan vuonna 1939.[2][3]

Suomen tataarit ovat esittäneet Kamalin näytelmistä ainakin Bäxetsez Yeget ("Onneton nuorukainen").[4]

Suomessa misäärimurteella Aliesgar (Aliäsgar).[4]

Tataarin kirjakielellä Галиәсгар Камал; Ğaliäsğar Kamal / Ğaliəsğar Kamal.[5]

Sukunimi oik. Kamaletdinov (Камалетдинов). Patronymi Галиакба́рович / Галиәкбәр улы; Galiakbarovitš / Ğaliäqbär ulı.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Kratkaja literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 31.3.2012. (venäjäksi)
  2. a b c d e Tatarskaja entsiklopedija, tom 3 (Kazan, 2006) kitaphane.tatarstan.ru. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 31.3.2012. (venäjäksi)
  3. Teatralnaja entsiklopedija, tom 2 (Moskva, 1963) kitaphane.tatarstan.ru. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 31.3.2012. (venäjäksi)
  4. a b Baibulat, Muazzez: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9. (s. 154)
  5. Татар Ир-Ат Исемнәре (Татарские Мужские Имена В Алфавитном Порядке) magarif-uku.ru. Arkistoitu 27.10.2022. Viitattu 20.3.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa