Göygölin piirikunta

Göygölin piirikunta (azer. Göygöl rayonu, ven. Гёйгёльский район, Gjoigjolski raion) on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa. Vuonna 1930 perustetun piirin pinta-ala on 1380 neliökilometriä. Asukkaita on 57 800 henkeä (vuonna 2010).^[1] Vuoteen 2008 saakka nimenä oli Xanlarin piiri.

Göygölin piiri sijaitsee Azerbaidžan länsiosassa Kaukasusvuoristossa ja sen reuna-alueella. Se rajoittuu pohjoisessa Samuxin piiriin ja Gəncən kaupunkiin, idässä Goranboyn piiriin, etelässä Kəlbəcərin piiriin sekä lännessä Daşkəsənin ja Şəmkirin piireihin.

Piirin keskus on Göygölin kaupunki (entinen Xanlar), josta on 364 kilometriä maan pääkaupunkiin Bakuun. Muita merkittävämpiä paikkakuntia ovat Hacıməlikin, Qızılqayan ja Firuzabadin taajamat. Kuntia on yhteensä 30, taajamia 5 ja kyliä 38. Kaupunkiväestön osuus on 41,0 % (vuonna 2010).^[1]

Aikaisemmin piirin asukkaista puolet oli armenialaisia (51,7 % vuonna 1959).^[2] Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan 97,5 % väestöstä on azereja ja 1,9 % turkkilaisia.^[3]

Seudun kautta kulkee Bakun ja Tbilisin välinen rautatie sekä Bakusta Georgian rajalle johtava M1-valtatie. Pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut viljan, perunan ja vihannesten viljelyyn sekä karjanhoitoon. Lisäksi on pienimuotoista elintarviketeollisuutta.

Nähtävyyksiin kuuluvat muinaiset asuin- ja hautapaikat, vanhat kivisillat, Şəhriyarin, Çaykəndin ja Yeni-Zodin kylien kirkot, Üçbulaqin ja Balçılın kylien puolustustornit sekä vuonna 1854 rakennettu Göygölin saksalainen kirkko.

Paikallislehtenä ilmestyy Göygöl.