Gákti

Gákti on pohjoissaamenkielinen nimitys saamenpuvulle, saamelaisten kesävaatetukseen kuuluvalle vaatteelle. Pohjoissaameksi kyseinen vaate on nimeltään gákti. Skandinaaviselta taholta (vrt. ruotsin ja norjan kofta 'neuletakki; (kansan)puvun takki') lainattua sanaa käytetään myös etelä-, uumajan-, piitimen- ja luulajansaamessa tarkoittamaan saamenpukua. Myös inarinsaamessa on samaa lähtöä oleva kähti, mutta merkitys viittaa hieman myöhäisempään kulttuurikerrostumaan: kähti on papin lievetakki.

Norjan kuningas Harald V ja saamelaiskäräjien presidentti Ole Henrik Magga syksyllä 1993. Maggalla on yllään koutokeinolainen gákti ja kuvaajalla on toisen alueen gákti päällä.

Gákti on umpinainen, mekon tapainen pitkähihainen päällysvaate, jonka kaula-aukon etupuolella on halkio. Materiaalina on useimmiten sarka tai verka, vanhastaan (etenkin Ruotsin puolella) myös sisna eli karvattomaksi parkittu poronnahka. Naisten kauhti saattaa olla myös puuvillakankaasta.

Saamelaisten umpitakin kuosi on perua keskiaikaisen eurooppalaisen talonpojan takista, joka osoitettuaan kelvollisuutensa pohjoisen oloissa on jäänyt käyttöön. Saamelaiset ovat soveltaneet mallia ompelemalla lisäkairoja takahelman leventämiseksi ja tiivistämällä takin yläosaa verkakoristeilla, jolloin takista on tullut lämpimämpi. Verkakoristelut kertovat myös takin kantajan kotiseudun.

Sana gákti liittyy laajempaan euraasialaiseen vaatetuksen historiaan. Ruotsin ja norjan kofta on todennäköisesti samaa lähtöä kuin itämaista pitkää ja väljää takkia, viittaa, papin takkia tai kaapua tarkoittava kaftan, joka tunnetaan monessa kielessä. Sana on kulkeutunut Eurooppaan turkin kielestä, jonne se on saatu arabian kautta persiasta. Niin ikään suomen kielessä on sana kaftaani, mutta samasta alkuaan persialaisesta sanasta on peräisin myös suunnilleen samaa merkitsevä kauhtana. Kauhtana on saatu kieleen varhemmin, mihin viittaa sanan mukautuminen suomen kielen äännejärjestelmään, ja kulkureittikin lienee ollut toinen: se on peräisin venäjästä.