Wikipedia

Fredrik af Chapman

ruotsalainen amiraali ja laivanrakentaja

Fredrik Henrik af Chapman (9. syyskuuta 1721 Göteborg, Ruotsi – 19. elokuuta 1808 Karlskrona, Ruotsi) oli ruotsalainen laivanrakentaja ja amiraali, joka uudisti ruotsalaisen laivanrakennuksen.[1][2] Hän oli myös ensimmäinen laivojensuunnittelija, joka otti tieteelliset periaatteet käyttöön laivojen suunnittelussa.[3][4]

Fredrik af Chapman
Henkilötiedot
Syntynyt9. syyskuuta 1721
Göteborg, Ruotsi
Kuollut19. elokuuta 1808 (86 vuotta)
Karlskrona, Ruotsi
Kansalaisuus ruotsalainen
Ammatti laivanrakentaja ja amiraali
Vuonna 1768 julkaistun Architectura Navalis Mercatoria -nimiösivu, Merihistoriallinen museo, Tukholma.

Lapsuus ja nuoruus

muokkaa

Af Chapmanin isä oli englantilainen laivastoupseeri[5] Thomas Chapman (s. 1679 Yorkshiressä), joka muutti Ruotsiin 1715. Fredrik af Chapman lähti 15-vuotiaana Tukholmaan oppiakseen laivanrakennusta. Ollessaan vuonna 1741 vierailemassa englantilaisella telakalla hänet pidätettiin vakoilusta epäiltynä. Vapautumisensa jälkeen af Chapmanille tarjottiin työtä Englannin laivaston palveluksessa, mistä tämä kuitenkin kieltäytyi. Hän kuitenkin jäi työskentelemään kahden vuoden ajaksi Lontooseen telakalle laivapuusepäksi.[1]

Ura laivojen parissa

muokkaa

Vuonna 1744 af Chapman palasi Göteborgiin jossa perusti telakan ystävänsä kanssa. Hän palasi myöhemmin ulkomaille jossa opiskeli vuosina 1752–1756. Hän palasi Ruotsiin vuonna 1757 ja hänet nimitettiin laivaston rakennusmestariksi.[1] Venäjän keisarikunnan laivaston voima oli kasvanut Itämerellä ja varsinkin Suomenlahdella, kun venäläiset olivat ottaneet käyttöönsä matalalla kulkevia kaleerialuksia. Ruotsin laivaston rungon muodostivat kuitenkin syvällä uivat raskaat linjalaivat, jotka eivät voineet toimia kunnolla saaristossa. Af Chapman loi kokonaan uuden laivastostrategian, jossa avomerilaivaston rinnalle kehitettiin maajoukkojen kanssa yhdessä toimiva saaristolaivasto, jota kutsuttiin myös maavoimien laivastoksi. Augustin Ehrensvärd halusi hänen suunnittelevan matalakulkuisia aluksia Ruotsin laivastolle käytettäväksi Suomen saaristossa. Hän muutti Suomenlinnaan vuonna 1760. Siellä hän osallistui Suomenlinnan kehittämiseen ja suunnitteli kokonaan uusia laivatyyppejä, jotka oli suunniteltu toimimaan Ruotsin ja Suomen rannikoiden saaristossa.[1][2]

Af Chapman suunnitteli Augustin Ehrensvärdin rakennuttaman saaristolaivastoon laivatyypit oleskellessaan Suomessa 1760–1764. Saaristolaivaston saaristofregattien neljä tyyppiä saivat nimet Suomen maakuntien mukaan: Uusimaa (Udema), Hämeenmaa (Hemmema), Turunmaa (Turuma) ja Pohjanmaa (Pojama).[5]

Chapman aateloitiin vuonna 1772 af Chapmaniksi. Myöhemmin 1780-luvulla hän rakensi myös Ruotsin merilaivaston toimiessaan Karlskronan sotasataman johtajana vuosina 1781–1793.[5] Hän järjesti uudestaan laivojen suunnittelun ja laivanrakennusprosessin jonka jälkeen telakka pystyi kolmen vuoden aikana rakentamaan yhteensä 20 uutta laivaa. Niistä 10 oli linjalaivoja ja 10 fregatteja.[2]

Ruotsinsalmen II meritaistelun jälkeen 1791 af Chapman ylennettiin vara-amiraaliksi.[5]

Hänen oivalluksiaan oli myös männyn käyttäminen laivojen rakennusmateriaalina tammen sijaan. Vaikka laivoista tuli näin lyhytikäisempiä, niitä oli edullisempi valmistaa eikä pohjoisessa ollut puutetta raaka-aineesta.

Af Chapman julkaisi useita laivanrakennukseen liittyviä kirjoja, joista kuuluisin on vuonna 1768 painettu Architectura Navalis Mercatoria.[6] Sitä pidetään uraauurtavana klassikkona laivojenrakentamisesta.[4] Hän oli koonnut siihen esimerkkejä laivoista ja veneistä sota-aluksiin sekä pieniin kalastusaluksiin. Osa aluksista oli af Chapmanin itsensä suunnittelemia, mutta myös muiden suunnittelemia oli. Kirja on kuuluisa alusten kuparipiirroksista, joita on yhteensä kuusikymmentäkaksi kappaletta. Kirja sisältää myös suuret määrät laskentataulukoita ja kaavoja laivojen suunnitteluun. Kirjasta on 1900-luvulla julkaistu useita uusintapainoksia.[2][7]

Af Chapman kuoli 86-vuotiaana vuonna 1808.

Katso myös

muokkaa
  • Jacobstads Wapen, af Chapmanin piirustusten mukaan rakennettu moderni kopio.
  • Vasaorden, af Chapmanin suunnittelema kuninkaallinen pursi.
  •  
    Ruotsin Bellona-luokan fregatti Venus (rakennettu 1783).
  •  
    Fredrik Henrik af Chapmanin tekemä detaljikuva laivan peräpeilistä.
  •  
    Piirustus Karlskrona telakasta todennäköisesti syksyllä 1782.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d Chapman, Fredrik Henrik af - Chemnitz, Bogislaus Philipp von Svenskt biografiskt handlexikon / I:183 - Runeberg.org. 1906. Viitattu 18.11.2018.
  2. ↑ a b c d Fredrik Henrik af Chapman The Maritime Museum. Arkistoitu 20.1.2018. Viitattu 18.11.2018 (englanniksi).
  3. ↑ Walker, Fred M: Ships and Shipbuilders: Pioneers of Design and Construction, s. 30–32. Seaforth Publishing, 5.5.2010. ISBN 978-1-84832-072-7 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ a b Chapman, Fredrik Henrik af: Architectura Navalis Mercatoria: The Classic of Eighteenth-Century Naval Architecture, s. 7. Courier Corporation, 19.12.2012. ISBN 978-0-486-13651-6 Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ a b c d Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 p. 34
  6. ↑ Lavery, Brian: Ship: 5,000 Years of Maritime Adventure, s. 140, 146. Dorling Kindersley Limited, 1.2.2017. ISBN 978-0-241-30540-9 Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Architectura Navalis Mercatoria Sjöhistoriska museet, Stockholm. 12.4.2017. Viitattu 18.11.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Gardberg, C. J.: Chapman, Fredrik af Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.4.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.11.2018.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Harris, Daniel G.: F. H. Chapman : the first naval architect and his work. London: Conway Maritime Press cop., 1989. ISBN 0-85177-486-5
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fredrik_af_Chapman&oldid=22601365”