Fano
Fano on kaupunki Italian Marchen alueella Pesaro e Urbinon maakunnassa Adrianmeren rannalla. Kaupungissa on arviolta 60 888 asukasta (vuonna 2015) ja sen pinta-ala on 121,27 neliökilometriä.[1]
| Fano | |
|---|---|
 Palazzo della Ragione |
|
.jpg) lippu |
 vaakuna |
  Fano |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Italia |
| Alue | Marche |
| Maakunta | Pesaro e Urbino |
| Hallinto | |
| – Kunnanjohtaja | Massimo Seri |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 121,27[1] km² |
| Väkiluku (2015) | 60 888[1] |
| – Väestötiheys | 502,1[1] as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC 1 |
| – Kesäaika | UTC 2 |
| Postinumero | 61032[1] |
| Suuntanumero(t) | 0721[1] |
| Rekisterikilpi | PU[1] |
Kaupunki on tunnettu eritoten karnevaalistaan (Carnevale di Fano), joka on eräs Italian vanhimpia. Ensimmäinen kirjallinen maininta Fanon karnevaalista on vuodelta 1347.
Historia
muokkaaAntiikki
muokkaa- Pääartikkeli: Fanum Fortunae
Varhaisin maininta Fanosta on vuodelta 49 eaa., mutta kaupungin aluetta asuttivat umbrit jo paljon aiemmin. Roomalaisvallan aikana paikkakunta sai nimen Fanum Fortunae paikallisen Fortunalle eli onnen jumalattarelle omistetun temppelin mukaan. Temppeli rakennettiin todennäköisesti vuoden 207 eaa. Metauruksen taistelun muistolle.
Roomalaisten valtakaudella Fanon kaupunki kehittyi huomattavasti, sillä sen sijainti Tiberin jokilaakson ja Gallia cisalpinan yhdistävän tien varrella oli strategisesti tärkeä. Rooman kaupunkiin Fanon yhdisti Via Flaminia, jonka valtiomies Gaius Flaminius rakennutti vuoden 220 eaa. paikkeilla. Julius Caesar valloitti Fanon vuonna 49 eaa. ja aloitti samalla kansalaissodan, jossa toisena osapuolena oli Pompeius. Vuonna 271 kaupungin läheisyydessä käytiin Fanon taistelu roomalaisten ja juthungien välillä. Se päättyi roomalaisten voittoon.
Keskiaika
muokkaaVuonna 538 gootit tuhosivat Fanon. Kaupunki jälleenrakennettiin bysanttikenraalien Belisarius ja Narses johdolla. Fanosta tuli osa Pentapolista (Pentapoli bizantina tai Pentapoli marittima), johon kuului viisi Adrianmeren länsirannikon kaupunkia (Rimini, Pesaro, Fano, Senigallia, Ancona). Pentapolis kuului alkuaan Ravennan eksarkaattiin, joka oli osa Bysantin valtakuntaa. Keskiajalla Pentapolis marittimasta tuli osa Marca anconitanaa (Marca d'Ancona), jonka keskus oli Anconan sijasta Maceratan kaupunki. Nykyinen Marchen hallintoalue on saanut nimensä Marca anconitanalta.
1200-luvulla Fanosta muodostettiin oma kuntansa. Sitä hallitsi lyhyen aikaa Esten suku, jonka jälkeen kaupunki kärsi Casseron ja Carignanon sukujen välisestä valtataistelusta. 1300-luvulla Fanossa otti vallan Malatestan suku, joka hallitsi kaupunkia aina vuoteen 1463. Sigismondo Malastestalta valta siirtyi pitkän piirityksen jälkeen paavilliselle Urbinon ruhtinaalle Federico da Montefeltrolle.
Myöhempi historia
muokkaaNapoleonin sodissa Fano kärsi pahoja vaurioita. Kaupunki oli aktiivisesti mukana edistämässä Italian yhdistymistä (Risorgimento) 1800-luvulla. 1900-luvun suursodissa Fanoa tuhottiin laajalti. Ensimmäisen maailmansodan aikana Itävallan joukot pommittivat kaupunkia mereltä. Toisessa maailmansodassa kaupunki sijaitsi niin kutsutulla Gootti-linjalla. Liittoutuneet tuhosivat ilmapommituksillaan rautatie- ja maantiesiltoja. Wehrmacht puolestaan tuhosi vetäytyessään Fanon tornit ja sataman, jotta liittoutuneiden haltuun ei olisi jäänyt sodankäynnin kannalta merkittävää infrastruktuuria.[2]
»”Sugli Appennini, a sud di San Marino fu combattuta la più grande battaglia d'Italia; i nomi di Fano, Pesaro, Cattolica, Riccione e Rimini rimarranno nella storia della guerra.” Apenniineilla San Marinon eteläpuolella käytiin Italian suurin taistelu; Fanon, Pesaron, Cattolican, Riccionen ja Riminin nimet ovat jäävä sotahistoriaan.»
(Oberst i.G. Dietrich Beelitz und Oberst i.G. Adolf Heckel, Deutsches Hauptquartier Bellaria, Quartier generale tedesco, Bellaria, kesä 1945.[3])
Ilmasto
muokkaaFanon meteorologisella asemalla (Stazione meteorologica di Fano) vuoden keskilämpötila on 13,2 °C. Tammikuun keskilämpötila on 3,9 °C ja heinäkuun 22,3 °C.
Väestö
muokkaaMuuttovoitto on kasvattanut Fanon väkilukua 2000-luvulla.[4]
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1861 | 19 161 |
| 1901 | 24 730 |
| 1951 | 36 329 |
| 2001 | 57 529 |
Nähtävyyksiä
muokkaaFanon tunnus on Arco di Augusto (L'arco d'Augusto), roomalaisvallanaikainen kaupunginportti, jonka historia ulottuu ajanlaskun alkuun. Fanossa on edelleen nähtävissä muinaisten kulkuväylien linjauksia, kuten decumanus maximus (nykyinen via Arco d'Augusto) sekä cardus maximus (nykyiset Corso Matteotti ja via Nolfi). Myös Via Flaminian Fanon kaupunkialuetta halkova osuus on säilytetty.
220-luvulla eaa. valmistunut konsuli Flaminiuksen mukaan nimetty Via Flaminia yhdisti Rooman Fanon kautta Riminiin. Todennäköisesti sen linjaus seuraili suurelta osin umbrien varhaishistoriallisia kulkuväyliä. Fanon kaupunkiin Via Flaminia kulki Arco di Auguston läpi ja edelleen keskustan halki ulos kaupungista Porta della Mandrian kautta, josta sen linjaus jatkui kohti Riminiä. Porta della Mandria on pienehkö kaupunginportti, josta ajettiin aikoinaan lampaita laitumelle.
La Rocca Malatestianan eli Malatestan linnan vanhin osa pohjautunee aiempiin roomalaisiin ja keskiaikaisiin linnoitusrakennelmiin. Nykyisen linnan rakennustyö aloitettiin 1430-luvulla Sigismondo Pandolfo Malatestan johdolla. Linnan korkein torni (mastio) valmistui 1452. Torni tuhottiin toisessa maailmansodassa. Palazzo del Podestàn/della Ragionen rakennustyö aloitettiin 1229. Palatsin sisäosat edustavat uusklassismia. Palazzo del Podestàssa sijaitsee museo sekä taidegalleria, jossa on näytteillä muun muassa Guido Renin (1575–1642) ja Domenichinon (1581–1641) töitä. Palazzo Malatestianossa sijaitsee puolestaan Museo Civico, jossa on esillä Guercinon (1591–1666), Michele Giambonon (1400–1462) ja Giovanni Santin (1433–1494) töitä.
Kirkot
muokkaa- Cattedrale di Santa Maria Assunta (Piazza Clemente VIII); rakennettu 1100-luvulla tulipalossa joulupäivänä 1124 tuhoutuneen katedraalin tilalle[5]
- Basilica di S. Paterniano
- Chiesa di S. Maria del Gonfalone
- Chiesa di S. Maria Nuova
- Chiesa di S. Tommaso
- Chiesa di S. Marco
- Chiesa di S. Pietro in Valle
- Chiesa di S. Pio X
- Chiesa di S. Silvestro
- Chiesa di S. Domenico
- Chiesa di S. Antonio Abate
- Chiesa di S. Agostino
- Chiesa di S. Francesco
- Chiesa di S. Arcangelo
- Chiesa di S. Pietro in Episcopio
- Chiesa di S. Leonardo
- Chiesa di S. Giuseppe al Porto
- Chiesa di S. Maria del Suffragio
- Chiesa di S. Michele
- Chiesa di S. Cristina o dei Cappuccini
- Chiesa e convento di San Francesco di Paola
- Santuario di Santa Maria del Ponte Metauro/Santuario della Beata Vergine del Ponte Metauro
- Eremo di Monte Giove
Liikenne
muokkaaFano sijaitsee Italian itärannikolla moottoritie A14:n ja rautatielinjan Milano–Lecce varrella. Lähimmät kansainväliset lentoasemat ovat Aeroporto internazionale "Raffaello Sanzio" di Ancona-Falconara (51 km) ja Aeroporto di Rimini-Miramare (49 km). Lähin suuri satama sijaitsee Anconassa (50 km). Fanon oma satama on tarkoitettu pienehköille veneille ja se sijaitsee Canale Albanin suulla (43°51',30′N 13°00',97′E).[6]
Tunnettuja asukkaita
muokkaa- Klemens VIII, paavi (1536–1605)
- Gaetano Brunetti, muusikko (1744–1798)
- Alessandro Nini, muusikko (1805–1880)
- Luigi Luciano Bonaparte, kielitieteilijä (1813–1891)
- Lucia Morico, judoka (1975)
Ystävyyskaupungit
muokkaa
.svg){kind=small}
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Italy: Marche Citypopulation.de. Viitattu 8.10.2016.
- ↑ http://www.ess.uwe.ac.uk/genocide/partisans1.htm (Arkistoitu – Internet Archive)>
- ↑ http://www.stengerhistorica.com/History/WarArchive/GermanDocumentIndex.pdf
- ↑ http://demo.istat.it/index.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://cmdf.altervista.org/storia_cattedrale.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.portodifano.it/index.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fano Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin internetsivut (italiaksi)
- Turismofano.com
- Fanon karnevaali