Falkenbergin kunta

Falkenbergin kunta (ruots. Falkenbergs kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin ja Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Falkenberg.

Falkenbergin kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Hallandin lääni
Maakunta	Halland ja Länsi-Götanmaa
Keskustaajama	Falkenberg
Kuntakoodi	1382
Pinta-ala  ()
– Maa	1 108,53 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ()	46 051
– Väestötiheys	41,5 as./km²
www.falkenberg.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kunnan maapinta-ala on 1 108,53 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 46 051 henkeä (31.12.2020).

Eurooppatie E6 kulkee Falkenbergin läpi, samoin länsirannikon rautatie matkallaan Göteborgista Malmöhön.

Falkenbergissa on paljon elintarviketeollisuutta: Arla Foods, Carlsberg ja SIA Glassin jäätelötehdas.

Pihtipudas, Pieksämäki ja Savitaipale ovat Falkenbergin ystävyyskuntia Suomessa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 277,99 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 24,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Aikaisemmin Falkenbergin kunnan alueella on sijainnut Falkenbergin kaupunki ja 23 muuta kuntaa. Nykyinen kunta muodostettiin vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa. Vuonna 1952 muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

• Högvad (Holsljunga, Mjöbäck ja Älvsered)
• Morup (Morup ja Stafsinge)
• Ullared (Fagered, Källsjö ja Ullared)
• Vessigebro (Alfshög, Askome, Köinge, Okome, Svartrå ja Vessige)
• Vinberg (Ljungby ja Vinberg)
• Årstad (Abild, Asige, Eftra, Slöinge ja Årstad)
• Ätran (Gunnarp, Gällared ja Krogsered)

Lisäksi Skrean maalaiskunta liitettiin Falkenbergin kaupunkiin. Vuonna 1971 Falkenbergin kaupunki, Morupin, Ullaredin Vessigebron, Vinbergin, Ätranin ja Årstadin maalaiskunnat sekä Älvseredin seurakunta jaetusta Högvadin maalaiskunnasta yhdistettiin nykyiseksi Falkenbergin kunnaksi.

Väestönkehitys

Falkenbergin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			30 148
1955			30 238
1960			30 310
1965			30 909
1970			31 804
1975			33 102
1980			34 912
1985			35 596
1990			37 622
1995			38 950
2000			38 817
2005			39 605
2010			41 008
2015			42 949
2020			46 051
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	5 443	12,7
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	1 605	3,7
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	2 573	6,0
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	33 328	77,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 282 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 251 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 225 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 112 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 20,2 %
• 18–64-vuotiaat: 57,8 %
• 65 vuotta täyttäneet: 22,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	5,1	4,8
	jalostus	26,9	26,6
	palvelut	66,3	67,0
	tuntematon	1,8	1,7
	Työpaikkoja ja työllisiä	18 802	19 506
	työpaikkaomavaraisuus	96,4

Taajamat

Kunnassa on 18 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 74,6 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 10 428 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Falkenberg	20 035
2	Skogstorp	2 124
3	Skrea	1 064
4	Slöinge	950
5	Ullared	791
6	Glommen	761
7	Vessigebro	740
8	Vinberg	592
9	Långås	534
10	Heberg	449
11	Ringsegård	446
12	Älvsered	433
13	Ätran	417
14	Årstad	284
15	Morup	259
16	Bergagård	250
17	Skreanäs	243
18	Vinbergs kyrkby	208

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Skogstorpin taajaman nimenä on joskus ollut myös Eneskogstorp ja Skrean nimenä Skreanäs.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Fegen
• Köinge

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Asige
• Bölse
• Eftra
• Fagered
• Fegen
• Fridhemsberg
• Glommen (pohjoinen osa)
• Gällared
• Källsjö
• Köinge
• Ljungby
• Långasand
• Norra Bobergsudde
• Okome
• Olofsbo
• Sandkärr och Rosendal
• Skrea strand
• Stafsinge
• Stensjö del av Stora Skipås*
• Ugglarp
• Veka och Grimsholmen

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stensjö del av Stora Skipås kuuluu osin myös Halmstadin kuntaan.

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Asige
• Hansagård

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Falkenbergin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

• Falkenbergs västra valkrets (26 valtuutettua)
• Falkenbergs östra valkrets (25 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Falkenbergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	6	7	8	10	10	8	9	8	8	7	9	11	9	9
	Keskustapuolue	20	20	17	15	14	14	13	14	12	10	12	11	10	10
	Liberaalit	3	3	4	2	4	4	3	2	2	4	2	3	2	3
	Kristillisdemokraatit	0	0	0	0	0	0	3	1	4	3	2	2	2	2
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	1	2	4	1	2	2	2	2	2	2	1
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	15	16	18	19	19	19	16	19	15	16	18	17	18	18
	Vasemmistopuolue	0	0	0	0	0	0	0	0	2	2	2	2	2	2
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	2	3	6	6
	Muut	5	3	4	4	2	2	6	5	6	7	2	0	0	0
	Yhteensä	49	49	51	51	51	51	51	51	51	51	51	51	51	51

Piirit

Kartta Falkenbergin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Abildin piiri
• Alfshögin piiri
• Asigen piiri
• Askomen piiri
• Eftran piiri
• Fageredin piiri
• Falkenbergin piiri
• Gunnarpin piiri
• Gällaredin piiri
• Krogseredin piiri
• Källsjön piiri
• Köingen piiri
• Ljungbyn piiri (Halland)
• Morupin piiri
• Okomen piiri
• Skrean piiri
• Slöingen piiri
• Stafsingen piiri
• Svartrån piiri
• Ullaredin piiri
• Vessigen piiri
• Vinbergin piiri
• Årstadin piiri
• Älvseredin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Falkenberg
• Skrea
• Susedalen
• Stafsinge
• Morup
• Vinberg-Ljungby
• Vessige
• Okome
• Gällared
• Krogsered
• Gunnarp
• Fagered
• Källsjö
• Ullared
• Älvsered

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Abild
• Alfshög
• Asige
• Askome
• Eftra
• Fagered
• Falkenberg (Gamla Falkenberg)
• Gunnarp
• Gällared
• Krogsered
• Källsjö
• Köinge
• Ljungby
• Morup
• Nya Falkenberg*
• Okome
• Skrea
• Slöinge
• Stafsinge
• Svartrå
• Ullared
• Vessige
• Vinberg
• Årstad
• Älvsered

Kirkot

• 
  Abildin kirkko
• 
  Alfshögin kirkko
• 
  Asigen kirkko
• 
  Eftran kirkko
• 
  Falkenbergin kirkko
• 
  Gunnarpin kirkko
• 
  Källsjön kirkko
• 
  Köingen kirkko
• 
  Morupin kirkko
• 
  Okomen kirkko
• 
  Sankt Laurentiin kirkko
• 
  Skrean kirkko
• 
  Slöingen kirkko
• 
  Stafsingen kirkko
• 
  Svartrån kirkko
• 
  Ullaredin kirkko
• 
  Vessigen kirkko
• 
  Vinbergin kirkko
• 
  Årstadin kirkko
• 
  Älvseredin kirkko

Aiheesta muualla

• Falkenbergin kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)

Hallandin läänin kunnat