Eugen von Knorring
Eugen Theodor von Knorring (12. tammikuuta 1812 Kokemäki – 10. kesäkuuta 1874 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen juristi ja virka- ja valtiopäivämies.[1]
Von Knorring oli vuodesta 1862 senaatin oikeusosaston jäsen, prokuraattori vuonna 1863, talousosaston siviilitoimikunnan apulaispäällikkö vuonna 1871 ja oikeusosaston varapuheenjohtaja vuodesta 1874. Hän edisti oikeus- ja vankilalaitoksen uudelleenorganisointia ja perusti vuonna 1869[2] Suomen Vankeusyhdistyksen, jonka ensimmäinen puheenjohtaja hän oli. Hän suhtautui myönteisesti suomen kieleen[3] ja Suomen perustuslailliseen asemaan.
Von Knorring julkaisi vuonna 1858 Suomen ensimmäisen aateliskalenterin. Hän oli vapaaherra ja aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1863–1864, 1867 ja 1872.[1] Eugen von Knorringin isä oli eversti, valtiopäivämies Henrik Gustaf von Knorring ja hänen äitinsä oli Renata Elisabet Blum "Blom", "Blume" (1771-1841), joka oli luutnantti Johan Petter Blomin (1733-1797), Yyterin säteriratsutilan omistajan ja Katarina Kristina Lebellin (1749-1821), jonka isä oli Porin ja Ulvilan kirkkoherra Mikael Kasimirsson Lebell, tytär.
Sisarusparveen kuului 14 lasta, joista puolet kuoli pikkulapsina. Hänen veljiään olivat kirkkoherra Frans Peter von Knorring, kapteeni Karl Henrik von Knorring, Gustaf von Knorring (1789-1839), Sebastian von Knorring (1795-1890), Georg Reinhold von Knorring (1801-1864) ja eversti Magnus Kasimir von Knorring (1806-1884).[1][4]
Eugen von Knorringin ja Helena Catharina Schwenzonin (1822-1901) lapsia olivat: Agata Lovisa von Knorring Procopé (1844-1871), joka oli runoilija Hjalmar Procopén äiti; säveltäjä Vilhelmina (Minna) von Knorring (1846-1918); Eugen Carl Egenolf von Knorring (1848-1911); laamanni Anton Leonard von Knorring (1853-1926); Olga Elisabet Alexandrine von Knorring von Törne (1856-1946), joka oli säveltäjä Bengt von Törnen äiti ja diplomi-insinööri Frans Axel Herman von Knorring (1860-1904).
Insinööri, valtiopäivämies Frans Axel Herman von Knorring oli Eugen von Knorringin ja tämän puolison Helena Catharina Schwenzonin (1822-1901) poika.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Eugen von Knorring. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.12.2020
- ↑ Hannele Suhonen, Turwaa wapautetuille wangeille, Vhkk.fi
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 1161.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Gustaf von Knorring. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 25.12.2020
- ↑ Adelsvapen-wiki: Adliga ätten von Knorring nr 1976, TAB12 Viitattu 15.6.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa- Uppslagsverket Finland. (Arkistoitu – Internet Archive)