Eskilstunan kunta

Eskilstunan kunta (ruots. Eskilstuna kommun) on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Eskilstuna.

Eskilstunan kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Södermanlandin lääni
Maakunta	Södermanland
Keskustaajama	Eskilstuna
Kuntakoodi	0484
Pinta-ala  ()
– Maa	1 099,89 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ()	106 975
– Väestötiheys	97,3 as./km²
www.eskilstuna.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Eskilstunan kaupunkia Eskilstunanjoelta kuvattuna.

Panoraamakuva Eskilstunanjoelta. Vasemmalla Klosterin kirkko, keskellä Nybron-silta ja oikealla Nybroparken-puiston itäosa.

Faktoriholmarna eli "tehdassaaret" Eskilstunanjoen rannalla auringon laskiessa.

Historialliset Rademacherin pajat Eskilstunassa.

Näkymä Torshällan kaupungin keskustaan, taustalla Torshällan kirkko.

Hjälmaren kanava metsässä Hällbyn ja Kvarnsjönin välillä.

Rautatietä Tumbossa kuvattuna idän suuntaan.

Kunnan maapinta-ala on 1 099,89 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 106 975 henkeä (31.12.2020).

Kunnan pohjoispuolella sijaitsee Ruotsin neljästä suuresta järvestä Mälaren ja länsipuolella Hjälmaren.

Vuonna 2007 kunnassa oli 274,30 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 24,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Eskilstunan asukkaista n. 17 % (17 000) on ruotsinsuomalaisia. Kunnalla on velvoite tarjota palveluita suomen kielellä.^lähde?

Kuntajaon kehitys

Ruotsin vuoden 1862 kunnallislakien (ruots. kommunalförordningar) astuessa voimaan kunnan nykyisellä alueella sijaitsivat Eskilstunan ja Torshällan kaupungit sekä 19 pitäjää. Pitäjistä muodostettiin tuolloin maalaiskunnat. Vuonna 1907 Eskilstunan kaupunkiin liitettiin Klosterin ja Forsin maalaiskunnat. Forsin liitoksen mukana kaupungin osaksi tuli vuonna 1889 perustettu Nyforsin taajaväkinen yhdyskunta.

Seuraava suuri aluemuutos tapahtui vuoden 1952 kuntauudistuksessa, jolloin muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

• Hällby (Torshällan maalaiskunta, Tumbo ja Råby-Rekarne)
• Kafjärdern (Barva, Hammarby, Jäder, Kjula, Sundby ja Vallby)
• Västra Rekarne (Gillberga, Lista, Västermo ja Öja)
• Husby-Rekarne (Husby-Rekarne ja Näshulta)
• Ärla (Stenkvista ja Ärla)

Eskilstunaan ja Torshällaan tämä uudistus ei vaikuttanut.

Nykyinen Eskilstunan kunta muodostettiin 1.1.1971 yhdistämällä edellä mainitut kaksi kaupunkia ja viisi maalaiskuntaa. Näistä Torshälla on pitkään tavoitellut eroamista kunnasta, ja Ruotsin kuntaliitolta (ruots. Svenska kommunförbundet) tilattiin selvitys mahdollisen kuntajaon seurauksista. Kysymys vietiin neuvoa-antavaan kansanäänestykseen, joka toteutettiin vuoden 2006 yleisten vaalien yhteydessä. Ehdotus Torshällan erottamisesta omaksi kunnaksi hylättiin ja vastustus oli voimakkainta juuri Torshällassa. Torshällalla on tiettyä itsehallintoa, sillä kunnanosaa johtaa Torshällan kaupungin lautakunta (ruots. Torshälla Stads nämnd) ja sillä on oma kunnanosahallinto.

Vaakuna

Vaakunaselitys: (Ruotsiksi: I fält av silver ett från en av en vågskura bildad blå stam uppskjutande svart städ med röd sockel, över vilket en ur ett blått moln i övre vänstra sköldhörnet framkommande röd arm svingar en svart slägga.)

Vaakuna vahvistettiin Eskilstunan kaupungille vuonna 1937. Se on heraldinen tulkinta vuodelta 1665 olevasta sinetistä. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Torshällan kaupungin vaakuna vuodelta 1947 menetti asemansa. Myös Barva ja Näshulta olivat käyttäneet vuosina 1951 ja 1946 vahvistettuja vaakunoita, mutta ne menettivät asemansa jo vuoden 1952 kuntauudistuksessa. Barvan maalaiskunnan vaakuna ehti olla käytössä vain muutaman päivän verran joulukuussa 1951. Uusi Eskilstunan kunta päätti käyttää Eskilstunan kaupungin vaakunaa ja rekisteröi sen Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974.

• 
  Barvan maalaiskunta
  (1951)
• 
  Eskilstunan kaupunki
  (1937–1970)
  Eskilstunan kunta
  (1971–)
• 
  Torshällan kaupunki
  (1949–1970)
• 
  Näshultan maalaiskunta
  (1946–1951)

Väestönkehitys

Eskilstunan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi			Asukkaita
1950			75 741
1955			79 178
1960			80 849
1965			86 721
1970			94 009
1975			92 663
1980			90 354
1985			88 528
1990			89 765
1995			89 425
2000			88 408
2005			91 635
2010			96 311
2015			102 065
2020			106 975
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	23 844	23,4
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	8 459	8,3
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	8 024	7,9
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	61 738	60,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 5 212 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 5,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 7 302 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 8,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 178 422 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 30 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 20,6 %
• 18–64-vuotiaat: 60,4 %
• 65 vuotta täyttäneet: 19,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	1,5	1,4
	jalostus	24,3	24,9
	palvelut	72,1	71,6
	tuntematon	2,1	2,0
	Työpaikkoja ja työllisiä	40 974	41 814
	työpaikkaomavaraisuus	98,0

Taajamat

Kunnassa on 15 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,2 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 11 410 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Eskilstuna	64 679
2	Torshälla	7 612
3	Hällbybrunn	3 296
4	Skogstorp	2 860
5	Ärla	1 270
6	Kjulaås	837
7	Hållsta	823
8	Kvicksund*	773
9	Hällberga	612
10	Torshälla huvud	492
11	Sundbyholm	485
12	Alberga	395
13	Tumbo	292
14	Bälgviken	253
15	Ängsholmen	222

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Kvicksundin taajamassa on 1 768 asukasta, ja se kuuluu osin myös Västeråsin kuntaan.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Berga
• Flacksta
• Måsta
• Odlaren
• Rekarne
• Sal
• Västra Borsökna
• Ärna

Luettelossa mainituista taajamista Berga, Flacksta, Måsta, Odlaren, Sal, Västra Borsökna ja Ärna ovat sittemmin kasvaneet yhteen Eskilstunan taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Broborg och Västtorp
• Dalhagen
• Eklången
• Grundby sand Kullersta sand
• Hammarby
• Hyndevad
• Lilla Munkhammar
• Lövhulta
• Mora
• Mälarbaden
• Näshulta
• Ostra Knall
• Ribbingelund
• Skeppartorp
• Skogsborg
• Sundbyvik
• Udden
• Västermo

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Borsökna
• Sundbyholm
• Tiggeby Albro
• Torshälla huvud del av Mälarbaden
• Ängsholmen

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Eskilstunan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

• Eskilstuna Västra (21 valtuutettua)
• Torshälla-Kafjärden (20 valtuutettua)
• Eskilstuna Kloster (19 valtuutettua)
• Eskilstuna Sydöstra (19 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Eskilstunan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	8	10	11	15	14	12	13	10	14	10	17	18	17	12
	Keskustapuolue	16	14	11	9	7	6	6	6	2	4	6	3	3	4
	Liberaalit	10	11	10	5	12	12	9	7	4	9	6	6	4	4
	Kristillisdemokraatit	0	0	0	0	0	0	4	1	8	7	4	3	2	2
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	0	4	0	4	4	4	4	6	6	2
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	41	41	43	46	42	41	37	41	36	37	36	31	28	23
	Vasemmistopuolue	4	3	4	4	4	4	4	6	9	8	4	4	6	5
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	2	8	13	13
	Muut	0	0	0	0	0	0	6	4	2	0	0	0	0	0
	Yhteensä	79	79	79	79	79	79	79	79	79	79	79	79	79	65

Piirit

Kartta Eskilstunan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Eskilstunan Forsin piiri (Eskilstuna Fors distrikt)
• Eskilstunan Klosterin piiri (Eskilstuna Klosters distrikt)
• Gillbergan piiri (Södermanland)
• Husby-Rekarnen piiri
• Hällbyn piiri
• Kafjärdenin piiri
• Listan piiri
• Näshultan piiri
• Råby-Rekarnen piiri
• Stenkvistan piiri
• Torshällan piiri
• Tumbon piiri
• Västermon piiri
• Ärlan piiri
• Öjan piiri (Södermanland)

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Eskilstuna
• Torshälla
• Hällby församling med Tumbo och Råby-Rekarne
• Västra Rekarne
• Näshulta
• Husby-Rekarne
• Stenkvista-Ärla
• Kafjärden

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Barva
• Eskilstuna*
• Eskilstuna Fors (Fors, Västerfors)
• Eskilstuna Kloster (Kloster, Tuna, Österfors)
• Gillberga
• Hammarby
• Husby-Rekarne (Husby, Hysby Byringe)
• Hällby (Torshälla landsförsamling)
• Jäder
• Kjula
• Lista
• Näshulta
• Råby-Rekarne (Råby)
• Stenkvista
• Sundby
• Torshälla (Torshälla stadsförsamling)
• Tumbo
• Vallby
• Västermo
• Ärla
• Öja

Kirkot

• 
  Ansgarskyrkan
• 
  Barvan kirkko
• 
  Forsin kirkko
• 
  Gillbergan kirkko
• 
  Hammarbyn kirkko
• 
  Hällbyn kirkko
• 
  Jäderin kirkko
• 
  Kjulan kirkko
• 
  Klosterin kirkko
• 
  Listan kirkko
• 
  Mariakyrkan
• 
  Näshultan kirkko
• 
  Sankt Andreas kyrka
• 
  Sankt Pauli kyrka
• 
  Sankt Petri kyrka
• 
  Stenkvistan kirkko
• 
  Sundbyn kirkko
• 
  Tomaskyrkan
• 
  Torshällan kirkko
• 
  Tumbon kirkko
• 
  Vallbyn kirkko
• 
  Västermon kirkko

Kaksikielisyys

14 %:lla Eskilstunan kunnan asukkaista vähintään yksi vanhemmista on syntynyt Suomessa. Näistä henkilöistä Uppsalan yliopiston dosentti Eric De Geer arvioi 80 % olevan suomenkielisiä ja 20 % ruotsinkielisiä (suomenruotsalaisia). Eskilstunan kunnassa on suomenkielisiä esikouluja, suomenkielinen peruskoulu, Sverigefinska Skolan, suomenkielistä vanhustoimintaa ja kansalaispalvelua suomeksi. Tätä taustaa vasten kunta päätti hakea osaksi suomen kielen hallintoaluetta, johon Norrbottenin läänin itä- ja pohjoisosat jo kuuluivat. Yhdessä 18 muun kunnan kanssa Eskilstunasta tuli 1.1.2010 osa suomen kielen hallintoaluetta.

Aiheesta muualla

• Eskilstunan kunnan kotisivut

Södermanlandin läänin kunnat