Epähedelmä

Epähedelmällä on tarkoitettu useilla kasveilla esiintyvää hedelmäntapaista muodostumaa, joka kuitenkaan ei katsottu kasvitieteellisesti hedelmäksi, koska se ei ole muodostunut emin sikiäimestä. Nimitys epähedelmä perustuu tulkintaan, jossa hedelmään katsotaan kuuluvan vain sikiäimestä peräisin olevat solukot.^[1]

Ananasta kutsutaan usein hedelmäksi, vaikka se on epähedelmä.

Epähedelmän saattoi muodostaa paisunut kukkapohjus, kuten pohjushedelmillä, jollaisia ovat esimerkiksi mansikat ja banaani. Hedelmämäisen rakenteen voi muodostaa myös mehevöitynyt latvakukinto, jollainen on esimerkiksi ananas, tai mehevän kukinnon lapakko, jollainen on viikuna.^[1]

Nykyään epähedelmistäkin käytetään biologiassa nimitystä hedelmä.^[2]

Katso myös

Lähteet

Finfood (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

↑ ^a ^b Antero Pankakoski: Puutarhurin kasvioppi 2. Valtion painatuskeskus, 1987. ISBN 951-860-391-X
↑ Vuokko, Seppo: Latva pilviä piirtää, s. 136. Savitaipale: Maahenki, 2016. ISBN 978-952-301-051-2

Aiheesta muualla

Hedelmät ja vihannekset menevät arjessa sekaisin Yle 6.8.2012.

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[pk-1] Antero Pankakoski: Puutarhurin kasvioppi 2. Valtion painatuskeskus, 1987. ISBN 951-860-391-X

[2] Vuokko, Seppo: Latva pilviä piirtää, s. 136. Savitaipale: Maahenki, 2016. ISBN 978-952-301-051-2

[1]

[2]