Emanuel Tamminen

Emanuel Tamminen (15. elokuuta 1852 Uusikirkko Tl – 8. maaliskuuta 1946 Kymi) oli suomalainen kansakoulunopettaja, kirjailija ja suomentaja. Hän käytti nimimerkkejä E. T. ja Manu.

Tamminen kävi Uudenkaupungin ala-alkeiskoulun ja sai päästötodistuksen Jyväskylän seminaarista 1874. Hän oli aluksi parin vuoden ajan opettajana Kärkölän Hevonojan ja Lammin kirkonkylän kansakouluissa. Tamminen oli sitten vuodesta 1878 opettajana Hämeen läänin Kosken Porvolan koululla ja vuodesta 1893 Raision Mahittulan koululla. Viimeksi Tamminen oli Kymin Karhulan kansakoululla opettajana 1896–1925. Hän jäi eläkkeelle 1925.

Tamminen oli mukana raittiustyössä ja oli Turun raittiuspiiritoimikunnan sihteerinä 1885–1896 ja Kymenlaakson raittiuspiiritoimikunnan puheenjohtajana 1907–1925. Hän oli myös Raittiuden Ystävien kunniajäsen. Lisäksi Tamminen oli maallikkoedustajna kirkolliskokouksissa 1908 ja 1913 ja toimi Kymen opettajayhdistyksen puheenjohtajna 1898–1919. Hän kirjoitti raittiuskirjasia, äidinkielen oppikirjan ja Kymin pitäjän koululaitoksen historian. Tamminen suomensi myös näytelmiä, runoja ja hengellisiä lauluja.

Emanuel Tamminen oli naimisissa Serafia Salinin (s. Ståhl) kanssa. Heidän poikiaan olivat virsirunoilija, rovasti K. V. Tamminen ja Enso-Gutzeit Oy:n Enson tehtaiden johtajana 1923–1939 toiminut Ilmari Tamminen (1879–1949).

Teoksia

• Äidinkielen oppikirja kansakoulujen tarpeeksi. Edlund, Helsinki 1881, 2. painos 1884
• Naimiskaupasta; kirj. E. T. Kansanvalistus-seuran toimituksia 49. Kansanvalistus-seura, Helsinki 1885
• Katso itseäs!: kuvaus nykyajan elämästä; kert. E. T. Satakunnan kirjakauppa, Pori 1886
• Tapa ja esimerkki: raittiuskirjoitus kohtuutta noudattaville, etenkin naisille. Ehdoton raittiusseura, Turku 1887
• Korven kaikuja: hengellisiä lauluja. 1888 (Emanuel Tammisen muokkaama valikoima Efraim Jaakolan hengellisiä lauluja)
• Raittiutta runoissa: raittiuskokouksissa lausuttavaksi ja kotona luettavaksi 1. Turun piiritoimikunta, Turku 1891
• Taistelutoveri: runoelmia. Raittiuden ystävien kirjasia n:o 64. Raittiuden ystävät, Helsinki 1899
• Mitä koulu toivoo kodilta: omia ja muiden mietelmiä. Valistus, Helsinki 1904
• Muutamia kansakoulun elinehtoja: omia ja muiden mietelmiä. Valistus, Helsinki 1904
• Hyviä päätöksiä. Raittiuden ystävien kirjasia n:o 14. Raittiuden ystävät, Helsinki 1906
• Tupakoitsijan taisteluja. Raittiuden ystävien kirjasia n:o 74. Raittiuden ystävät, Helsinki 1906
• Raittiustyössä: runoja. Raittiuden ystävät, Helsinki 1913
• Kymin pitäjän koululaitos; asiantuntijain avustamana kirjottanut Em. Tamminen. Kymin pitäjän historian 1:nen osa. Kotka 1925
• Koulusta palattua: raittius-setä Jalmari Matiston juhlapäivänä 5.3.1929. 1929, 2. painos Forssa 1945

Suomennoksia

• W. Huizinga: Matkustuksia luonnon valtakunnassa ynnä lisäys, nimeltä terveytemme. Edlund, Helsinki 1884
• Esaias Tegnér: Frithiofin satu: runoelma; suom. Em. Tamminen; ynnä runoilijan muotokuva ja V. Vasenius’en kirjoittama elämäkerta. WSOY 1885
• Cornelia Lewetzow: Kertoelmia; kirj. J.; suom. Em. Tamminen. WSOY 1885
• Benjamin Ward Richardson: Raittiuden luennoita tahi oppi alkohoolista ja sen vaikutuksesta ihmiseen. Werkko, Turku 1885
• Frans Mikael Franzén: Valikoima runoelmia; suom. Em. Tamminen; elämäkerran on kirj. Valfrid Vasenius. Otava 1891
• Zacharias Topelius: Lukemisia lapsille: 1–6 osa; suom. Aatto Suppanen; runot Em. Tamminen ja Olof Berg. WSOY 1893
• Victor Forselius: Käsikirja kananhoidossa; Ferdinand Flygarson’in v. 1890 Ruotsissa 1:sen palkinnon saaneen teoksen mukaan herrojen G. T. Dahlström’in ja O. Olsoni’n myötävaikutuksella valmistanut ja Suomen oloihin sovittanut Victor Forselius; suom. Emanuel Tamminen. Yhdistys Siipikarjanhoidon ystävät Turussa, Turku 1898
• Viktor Rydberg: Itämeren risteilijä: 1–2 osa; suom. Emil Mannstén; runokappaleet suom. E. Tamminen. Otava, Viipuri 1899
• Zacharias Topelius: Uudenkaupungin räätäli. Turun Uudenkaupungin kilta, Turku 1951

Lähteet

• Em. Tamminen SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)