Ei-koodaava RNA

Ei-koodaava RNA eli ncRNA (engl. non-coding RNA) on joukko tilke-DNA:n transkriptiossa syntyviä RNA-molekyylejä, jotka eivät koodaa proteiineja. Ne osallistuvat kuitenkin muilla tavoin solun fysiologisiin prosesseihin, kehitykseen tai säätelyyn. Ei-koodaavaa RNA:ta ovat esimerkiksi ribosomaalinen RNA (rRNA) ja siirtäjä-RNA (tRNA), joilla on tärkeä osa proteiinisynteesissä. Encyclopedia of DNA Elements -projektin mukaan yli 80 prosenttia ihmisen perimästä voidaan transkriptoida RNA:ksi.^[1] Merkittävä osa transkriptoidusta perimästä on ei-koodaavaa RNA:ta.^[2]

Uusia RNA-tyyppejä on löydetty asteittain sen jälkeen, kun rRNA ja tRNA löydettiin 1950-luvun loppupuolella. RNA:n tutkimusta on 2000-luvulla kiihdyttänyt Human Genome Projectin eteneminen sekä sekvensointi- ja analyysimenetelmien kehittyminen. 2010-luvun lopussa ei-koodaavan RNA:n tutkimusta kuvailtiin nopeasti kasvavaksi tieteenalaksi ja ”etulinjan tutkimustrendiksi”.^[1]

Tyyppejä

ribosomaalinen RNA eli rRNA
siirtäjä-RNA eli tRNA
mikro-RNA eli miRNA
pieni häiritsevä RNA eli siRNA
pieni tuman RNA^[3] eli snRNA
pieni tumajyväsen RNA^[4] eli snoRNA
pitkä ei-koodaava RNA eli lncRNA
tehostaja-RNA^[5] eli eRNA
TERC (telomerase RNA)
tRF (tRNA-derived fragments)
tiRNA (tRNA halves)
PIWI-vuorovaikuttava RNA^[2] eli piRNA
circRNA (circular RNA)
Y RNA
Xist RNA^[6]

^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Zhang, Peijing ym.: Non-Coding RNAs and their Integrated Networks. Journal of Integrative Bioinformatics, 13.7.2019, 16. vsk, nro 3. doi:10.1515/jib-2019-0027 (englanniksi)
↑ ^a ^b Piipponen, Minna; Nissinen Liisa; Kähäri, Veli-Matti: Pitkät ei-koodaavat RNA:t ihosyövässä. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.11.2023.
↑ Pienet tuman RNA-molekyylit, snRNAs Tieteen termipankki. Viitattu 1.11.2023.
↑ Pienet tumajyväsen RNA:t Solunetti. Viitattu 1.11.2023.
↑ Tutkijat löysivät uusia ei-koodaavia RNA-molekyylejä, jotka säätelevät verisuonten syntyä 6.5.2021. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 2.11.2023.
↑ Morris, James ym.: ”19. Genetic and epigenetic regulation”, Biology: How Life Works, s. 4. New York: W. H. Freeman and Company, 2013. ISBN 978-1-4292-1870-2 (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ei-koodaava RNA Wikimedia Commonsissa

Nukleiinihapot ja niiden rakenneosat

Nukleosidien rakenneosat

Emäkset

Puriinit	Adeniini Guaniini
Pyrimidiinit	Tymiini Urasiili Sytosiini

Sokerit

Nukleiinihappojen rakenneosat

Nukleosidit	Adenosiini Uridiini Guanosiini Sytidiini Deoksiadenosiini Tymidiini Deoksiguanosiini Deoksisytidiini
Nukleotidit	AMP UMP GMP CMP ADP UDP GDP CDP ATP UTP GTP CTP cAMP cADPR cGMP
Deoksiribonukleotidit	dAMP dUMP TMP dGMP dCMP dADP TDP dGDP dCDP dATP TTP dGTP dCTP

Nukleiinihapot

Ribonukleiinihapot	RNA mRNA tRNA rRNA ncRNA sgRNA shRNA siRNA snRNA miRNA snoRNA LNA
Deoksiribonukleiinihapot	DNA mtDNA cDNA plasmidi kosmidi BAC YAC HAC
Nukleiinihappojen analogit	GNA PNA TNA morpholino

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[zhangym_2019-1] Zhang, Peijing ym.: Non-Coding RNAs and their Integrated Networks. Journal of Integrative Bioinformatics, 13.7.2019, 16. vsk, nro 3. doi:10.1515/jib-2019-0027 (englanniksi)

[piipponen_2021-2] Piipponen, Minna; Nissinen Liisa; Kähäri, Veli-Matti: Pitkät ei-koodaavat RNA:t ihosyövässä. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.11.2023.

[3] Pienet tuman RNA-molekyylit, snRNAs Tieteen termipankki. Viitattu 1.11.2023.

[4] Pienet tumajyväsen RNA:t Solunetti. Viitattu 1.11.2023.

[5] Tutkijat löysivät uusia ei-koodaavia RNA-molekyylejä, jotka säätelevät verisuonten syntyä 6.5.2021. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 2.11.2023.

[6] Morris, James ym.: ”19. Genetic and epigenetic regulation”, Biology: How Life Works, s. 4. New York: W. H. Freeman and Company, 2013. ISBN 978-1-4292-1870-2 (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]