Muinaisen Egyptin kalenteri

Egyptiläinen kalenteri jakaa vuoden kahteentoista kuukauteen, ja kunkin kuukauden kolmeenkymmeneen päivään. Koska 12 kertaa 30 on yhtä kuin 360 ja vuodessa tiedettiin olevan 365 päivää, jäi jäljelle viisi päivää, niin kutsutut epagomena (epagomenē) -päivät, jotka muodostivat eräänlaisen jäännöskuukauden vuoden loppuun.^[1] Lisäksi jokainen kuukausi jaettiin kolmeen kymmenenpäiväiseen jaksoon. Karkausvuotta ei tunnettu, ja se tarkoitti käytännössä sitä, että kalenteri siirtyi neljässä vuodessa yhden vuorokauden.

Vuodenaikoja oli kolme: tulva (akhet), kylvö (peret, joka oikeastaan tarkoittaa sitä, Joka-Tulee-Näkyviin) ja sato (shemu). Koirantähti Siriuksen niin kutsutun heliakkisen nousun eli toisen ilmestymisen aamutaivaalle ennen auringonnousua piti oikeastaan ennustaa tulvan alkua^[2], joka osuu meidän kalenterissamme heinäkuun puoliväliin. Heinäkuun puolivälistä marraskuun puoliväliin pellot pysyivät veden peitossa. "Näkyviin tulemisella" tarkoitettiin, että Niili vetäytyi ja maa paljastui jälleen veden alta. Tähän vuodenaikaan, meidän kalenterimme mukaan marraskuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin, maanviljelivät työskentelivät pelloillaan. Kuiva vuodenaika kesti maaliskuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.

Vuosi alkoi tulva-ajalla, joka - kuten muutkin vuodenajat - kesti neljä kuukautta, joissa kussakin oli 30 päivää. Tulva tarkoitti Niilin vuotuista ja elintärkeää paisumista yli äyräiden. Siriuksen eli Koirantähden heliakkisen nousun piti alkujaan osua vuoden vaihteeseen, mutta koska kalenterin uusivuosi osui joka vuosi 1/4 päivää aiemmaksi kuin "oikea" uusivuosi, niin kalendaarisen ja oikean uudenvuoden välille kasvoi vuosi vuodelta suurempi kuilu. Kalendaarinen ja oikea uusivuosi osuivat yhteen joka 1460. vuosi (= 4 x 365). Tätä 1460 vuoden jaksoa kutsutaan Sothis-jaksoksi (Sothis on Siriksen kreikkalainen nimi, egyptiksi Sopdet).

Kuukaudet

Nro.	Vuodenaikojen mukainen nimitys	Nimi keskimmäisen valtakunnan aikana	Nimi uuden valtakunnan aikana	Kreikkalainen nimi^[3]	Koptinkielinen nimi	Arabiankielinen nimi
Nro.	Vuodenaikojen mukainen nimitys	Nimi keskimmäisen valtakunnan aikana	Nimi uuden valtakunnan aikana	Kreikkalainen nimi^[3]	Koptinkielinen nimi	Latinalainen transkriptio	Arabialainen kirjoitusasu
I	Akhetin ensimmäinen	Tekh	Dhwt	Θώθ, Thoth	Thout	Tout	توت
II	Akhetin toinen	Menhet	Pa-n-ip.t	Φαωφί/Φαῶφι, Faōfi	Paopi	Baba	بابه
III	Akhetin kolmas	Hwt-hwr	Hwt-hwr	Ἀθύρ, Athyr	Hathor	Hatour	هاتور
IV	Akhetin neljäs	Ka-hr-ka	Ka-hr-ka	Χοιάκ/Χοίακ, Khoiak	Koiak	Kiahk	(كياك (كيهك
V	Peretin ensimmäinen	Sf-bdt	Ta-'b	Τυβί/Τῦβι, Tybi	Tobi	Touba	طوبه
VI	Peretin toinen	Rekh wer	Mḫyr	Μεχίρ/Μεχείρ, Mekhir/Mekheir	Meshir	Amshir	أمشير
VII	Peretin kolmas	Rekh neds	Pa-n-amn-htp.w	Φαμενώθ, Famenōth	Paremhat	Baramhat	برمهات
VIII	Peretin neljäs	Renwet	Pa-n-rnn.t	Φαρμουθί/Φαρμοῦθι, Farmūthi	Paremoude	Baramouda	برموده
IX	Shemun ensimmäinen	Hnsw	Pa-n-ḫns.w	Παχών, Pakhōn	Pashons	Bashans	بشنس
X	Shemun toinen	Hnt-htj	Pa-n-in.t	Παϋνί/Παῦνι, Payni	Paoni	Ba'ouna	بئونه
XI	Shemun kolmas	Ipt-hmt	Ipip	Ἐπιφί/Ἐπείφ, Epifi/Epeif	Epip	Abib	أبيب
XII	Shemun neljäs	Wep-renpet	Msw-r'	Μεσορή, Mesorē	Mesori	Mesra	مسرا

Alkuperä

Kalenteri Senenmutin haudan (TT353) katossa, Egyptin 18. dynastia.

Egyptin 1. dynastian faarao Djerin ajalta noin 3000 eaa. on peräisin taulu, josta varhaiset egyptologit päättelivät, että jo tuohon aikaan egyptiläiset olisivat yhdistäneet Siriuksen heliakkisen nousun vuodenvaihteeseen. Kuitenkin tämän kuvitetun taulun myöhempi tarkempi analysointi on asettanut kyseenalaiseksi, viittaako taulu lainkaan Sothikseen.^[4]. Kalenterin käytöstä näin varhaisena aikakautena ei olekaan varmaa tietoa.

On mahdollista, että Egyptissä oli alkujaan käytössä kuukalenteri, mutta koska se ei riittävän hyvin soveltunut hallinnollisiin ja käytännön tarkoituksiin, otettiin käyttöön kalenteri, joka perustui Niilin vuotuisiin tulviin. Ensimmäinen kalenterin mukainen tulva havaittiin Egyptin ensimmäisessä pääkaupungissa, Memfiksessä samaan aikaan kuin Siriuksen heliakkinen nousu. Vuosi jaettiin kolmeen vuodenaikaan, jotka olivat akhet (tulva-aika, peret (talvi) ja shemu (kesä).

Karkausvuosien puuttumisen vuoksi Siriuksen heliakkinen nousu sattui kuitenkin vuodenvaihteeseen vain joka 1460. vuosi. Tämän ajan kuluttua ero kalenterivuoden ja todellisten vuodenaikojen välillä oli kasvanut kokonaisen vuoden pituiseksi. Toisaalta egyptiläiset tiesivät, että 309 synodista kuukautta oli likipitäen 9125 vuorokautta eli 25 vuotta egyptiläisen kalenterin mukaan, mihin perustui toissijaisesti käytössä ollut kuukalenteri.

Roomalaisen Censorinuksen mukaan egyptiläinen uudenvuodenpäivä olisi sattunut heinäkuun 20. päiväksi eli yhteen Siriuksen heliakkisen nousun kanssa vuonna 139 jaa., ellei aleksandrialaista kalenterinuudistusta olisi suoritettu. Tästä voidaan laskea, että näin oli kaksi edellistä kertaa sattunut vuosina 1322 eaa. ja 2782 eaa. Viimeksimainittua vuosilukua onkin yleisesti pidetty egyptiläisen kalenterin käyttöönoton ajankohtana. Koska kuitenkin Djer oli hallinnut jo tätä ennen, ovat jotkut tutkijat olettaneet kalenterin tulleen käyttöön jo yhtä Sothis-jaksoa aikaisemmin eli vuonna 4242 eaa.

Alkujaan egyptiläisen kalenterin kuukausilla ei ollut nimiä, vaan niistä käytettiin järjestysnumeroita, erikseen kunkin vuodenajan kuukausille. Kuitenkin jo keskimmäisen valtakunnan aikana kuukausilla oli nimet. Nimet muuntuivat aikojen kuluessa, kunnes ne hellenistisenä aikoina saivat ne muodot, joissa ne esiintyvät esimerkiksi Ptolemaioksen teoksessa Almagest. Nykyajan egyptiläiset kuitenkin käyttävät niistä tavallisimmin järjestyslukuja, jotka merkitään roomalaisilla numeroilla.

Käyttö Ptolemaiosten ja roomalaisaikana

Vuonna 238 eaa. Ptolemaios III antoi määräyksen (Canopus-dekreetin), jonka mukaan joka neljäntenä vuonna oli oltava 366 päivää. Määräys herätti kuitenkin ankaraa vastustusta, ja muutos saatiin toteutetuksi vasta, kun Augustus vuonna 26 tai 25 eaa. määräsi, että näin korjattu ns. aleksandrialainen kalenteri oli otettava käyttöön. Karkauspäivä eli kuudes epagomena-päivä oli ensimmäisen kerran vuonna 22 eaa. Tällöin vuoden alku, Thot-kuukauden ensimmäinen päivä, käytännössä lakkasi kiertämästä vuodenaikojen ympäri ja oli tästä lähtien aina samana päivänä kuin 29. elokuuta Roomassa jo tuolloin käytetyn juliaanisen kalenterin mukaan, paitsi juliaanista karkausvuotta edeltävänä vuonna, jolloin kuudes epagomena-päivä oli 29. elokuuta ja Thot-kuukauden ensimmäinen päivä 30. elokuuta.^[5] Koska ero juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin välillä on nykyään 13 vuorokautta, egyptiläisen ja koptilaisen kalenterin mukainen uusivuosi on nykyisin gregoriaanisen kalenterin mukaan 11. syyskuuta paitsi karkausvuotta edeltävänä vuonna 12. syyskuuta.

Antikytheran kone, joka valmistettiin noin 150–100 eaa., piti sisällään muun muassa egyptiläisen kalenterin näytön. Tämä osoittaa kalenterin olleen käytössä tähtitieteen alalla kreikkalaisessa maailmassa. Koneessa egyptiläisten kuukausien nimet oli kirjoitettu kreikkalaisin kirjaimin.^[3]

Koptilainen kalenteri

Pääartikkeli: Koptilainen kalenteri

Augustuksen uudistamassa muodossa egyptiläinen kalenteri on edelleen käytössä koptilaisen kirkossa sekä laajalti muutoinkin egyptiläisten keskuudessa, varsinkin talonpoikien, fellahien keskuudessa, sillä maanviljelijöiden tarpeisiin se soveltuu paljon paremmin kuin islamilainen kuukalenteri. Koptit ovat kuitenkin ottaneet käyttöön Diokletianuksen aikaisten kristillisten marttyyrien kuolemasta, vuodesta 284 jaa. alkavat vuosiluvut. Muinaisten egyptiläisten tavoin nykyisetkin egyptiläiset maanviljelijät jakavat vuoden kesään, talveen ja tulva-aikaan. Koptilaisten uskonnollisten juhlien ohella tähän kalenteriin perustuvat myös eräät paikalliset vuotuiset juhlat kuten vanha kevätjuhla sham en nisim.

Vaikutus muihin kalentereihin

Etiopialainen kalenteri perustuu egyptiläiseen kalenteriin, mutta kuukausilla on amharankieliset nimet ja vuosiluvut alkavat eri ajankohdasta. Ranskan vallankumouskalenteri muistutti myös egyptiläistä kalenteria, mutta vuosi alkoi syyspäiväntasauksesta.

Vaikka Euroopassa oli keskiajalla käytössä juliaaninen kalenteri, tähtitieteilijät käyttivät laskelmissaan usein vanhaa egyptiläistä kalenteria sen matemaattisen yksinkertaisuuden vuoksi. Näin teki myös esimerkiksi Nikolaus Kopernikus laatiessaan taulukot planeettojen liikkeestä.

Lähteet

↑ Oja, Heikki: Aikakirja, 6. painos, s. 26–27. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio.
↑ Oja, s. 28
↑ ^a ^b Freeth, Tony & Jones, Alexander & Steele, John M. & Bitsakis, Yanis: Calendars with Olympiad and Eclipse Prediction on the Antikythera Mechanism: Supplementary Notes. Nature, 31 July 2008, nro 454, s. 614-617. Artikkelin verkkoversio.
↑ Clagett, Marshall: Ancient Egyptian Science: A Source Book (1989) 10–11.
↑ Alexandrian reform of the Egyptian calendar (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

Grimal, Nicolas. A History of Ancient Egypt. Oxford: Blackwell Publishers, 1997.
Shaw, Ian. ed. The Oxford Illustrated History of Ancient Egypt. Oxford: Oxford University Press, 2000.
Watterson, Barbara. The Egyptians. Oxford: Blackwell Publishers. 1997.
Youssef, Ahmad Abdel-Hamid. From Pharaoh's Lips: Ancient Egyptian Language in the Arabic of Today. Cairo: American University in Cairo Press, 2003.

Aiheesta muualla

Päivämäärämuunnin
Yksityiskohtaista tietoa egyptiläisestä kalenterista (Arkistoitu – Internet Archive)

[1] Oja, Heikki: Aikakirja, 6. painos, s. 26–27. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio.

[2] Oja, s. 28

[Nature2008-Supp-3] Freeth, Tony & Jones, Alexander & Steele, John M. & Bitsakis, Yanis: Calendars with Olympiad and Eclipse Prediction on the Antikythera Mechanism: Supplementary Notes. Nature, 31 July 2008, nro 454, s. 614-617. Artikkelin verkkoversio.

[4] Clagett, Marshall: Ancient Egyptian Science: A Source Book (1989) 10–11.

[5] Alexandrian reform of the Egyptian calendar (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]