Eerikkilän urheiluopisto
Eerikkilän urheiluopisto on Tammelassa sijaitseva urheiluopisto ja valmennus- sekä liikuntakeskus, joka on perustettu vuonna 1949. Ruostejärven rannalla sijaitseva Eerikkilä toimii jalkapallon ja salibandyn valtakunnallisena valmennuskeskuksena, ja lisäksi se järjestää liikunta- ja luontoalan koulutusta sekä tarjoaa palveluja yksityisille. Eerikkilän toimitusjohtajana on vuodesta 2013 lähtien työskennellyt Petri Jakonen.
| Eerikkilän urheiluopisto | |
|---|---|
 |
|
.jpg) Eerikkilän vuonna 1992 valmistunut opistorakennus Frenckell. |
|
| Sijainti | Tammela |
| Tyyppi | urheiluopisto |
| Perustettu | 1949 |
| Lakkautettu | |
| Perustaja | Suomen Palloliitto |
| Omistaja | Palloilu Säätiö |
| Toimitusjohtaja | Petri Jakonen |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Eerikkilä perustettiin Suomen Palloliiton valmennuskeskukseksi, ja jalkapalloilijat ovat edelleen opiston pääasiallisia käyttäjiä. Eerikkilä on Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen ja nuorisomaajoukkueiden leiripaikka, jossa pelataan myös maaotteluita. Alueella sijaitsee muun muassa jalkapallostadion, jalkapallo- ja urheiluhalli, jalkapallon harjoitushalli, useita luonnon- ja keinonurmisia jalkapallokenttiä, yleisurheilukenttä, salibandyhalli, sekä monitoimihalli. Lisäksi Eerikkilässä on muun muassa hotelli ja loma-asuntoja. Eerikkilään kuuluu myös Ruostejärven eteläpuolella sijaitseva Hämeen Luontokeskus.
Historia
muokkaaOpiston historia
muokkaa
Pitkään kaavailtu jalkapalloilijoiden valmennuskeskus toteutui, kun SPL:n puheenjohtaja Erik von Frenckell myi vuonna 1945 liitolle maata välttääkseen pakkoluovutukset siirtoväelle. Noin 15 hehtaarin laajuinen alue sijaitsi Frenckellin suvun omistaman Saaren kartanon mailla Kanta-Hämeen Tammelassa. Opisto perustettiin luonnonkauniille paikalle Ruostejärven ja Leppilammen väliselle kannakselle. Rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1947 ja Frenckellin mukaan Eerikkiläksi nimetty urheiluopisto vihittiin käyttöön syyskuussa 1949.[1]
Aluksi Eerikkilä käsitti vain opistorakennuksen ja täysimittaisen ruohokentän. Arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelemassa kaksikerroksisessa hirsirakennuksessa oli luentosali, kirjasto, keittiö, ruokala, majoitustilat sekä pukuhuoneet peseytymistiloneen. 1950-luvun aikana valmistuivat vielä henkilökunnan asuintilat sekä rehtorin asunto.[2] SPL joutui alkuvuosina rahoittamaan toiminnan suurimmaksi osaksi itse, sillä valtio tuki Eerikkilää vain murto-osalla muihin urheiluopistoihin verrattuna. Vuonna 1952 opisto siirtyikin SPL:lta vastaperustetun Palloilu Säätiön omistukseen. Eerikkilän ainoat työntekijät olivat talonmies puolisoineen, kunnes opisto sai ensimmäisen johtajansa vuonna 1954. Tehtävässä aloitti entinen jalkapalloilija Eino Rantanen.[1]
Jalkapalloilijoiden ohella Eerikkilässä leireilivät SPL:n alaisuudessa pelanneet jääpalloilijat, jotka harjoittelivat Leppilammen jäälle tehdyllä kentällä. Muiden käyttäjien määrä lähti kasvuun, kun 1950-luvun lopussa valmistunut Helsingin ja Porin välinen valtatie 2 paransi kulkuyhteyksiä Tammelaan. Vuonna 1964 Eerikkilään rakennettiin kuntosali, ja 1968 valmistunut kivituhkapintainen maapohjahalli mahdollisti jalkapallon ympärivuotisen harjoittelun. Yleisurheilukenttä juoksuratoineen valmistui 1970 ja uusi jalkapallokenttä 1973.[1][2] Kentän nurmipinta oli pitkään huonkuntoinen, kunnes ongelma ratkaistiin 1980-luvulla muuttamalla se kivituhkaksi.[3]
.jpg)
Einari Teräsvirran suunnittelema uusi päärakennus valmistui 1980. Seuraavana vuonna Eerikkilässä käynnistyi Jukka Vakkilan johdolla SPL:n jalkapallovalmentajakoulun kurssitus. Vuonna 1982 myöhemmin vanhaa maapohjahallia laajennettiin ja se päällystettiin tekonurmella. Vuonna 1983 Eerikkilä pääsi lakisääteistä valtionapua nauttivien urheiluopistojen joukkoon, mikä mahdollisti toiminnan laajentamisen. Vuonna 1992 otettiin käyttöön Frenckelliksi nimetty uusi opistorakennus ja seuraavana vuonna SPL:n koulutusosasto siirtyi Helsingistä Eerikkilään. Täysimittaisen jalkapallohallin suunnittelu aloitettiin myös vuosikymmenen alussa, mutta lamavuosien johdosta se valmistui vasta 1998. Samalla vanha halli muutettiin sisäpalloilulajien käyttöön ja Eerikkilä aloitti yhteistyön Suomen Salibandyliiton kanssa.[1]
Eerikkilän suurimmat laajennukset on tehty 2000-luvulla. Uusi majoitusrakennus Tammela valmistui vuonna 2002, hotelli 2012 sekä huvila- ja loma-asuntoalue 2016–2018.[1][4][5] Jalkapalloilijoiden tarpeisiin valmistui lämmitettävä tekonurmikenttä vuonna 2005 ja lämmitettävä luonnonnurmi 2008.[1][6] Vuonna 2013 rakennettiin jalkapallostadion Eerikkilä Areena, jossa on 800-paikkainen katettu katsomo, lämmitettävä luonnonnurmi sekä valaistus. Stadion mahdollistaa esimerkiksi poikien ja tyttöjen EM-karsintaturnausten pelaamisen.[7] Viimeisin laajennus on vuonna 2019 valmistunut salibandyhalli.[8]
Eerikkilä on järjestänyt vuodesta 2021 yhdessä kansainvälisen salibandyliiton ja Suomen salibandyliiton kanssa World Floorball Summit -kansainvälisen salibandytapahtuman.[9] Vuoden 2022 tapahtuma yhdistää lisäksi Eerikkilä Super Cup miesten ja naisten finaaliottelut.[10]
Suomen jalkapallomaajoukkueet
muokkaaEnsimmäinen Eerikkilässä järjestetty maajoukkueleiri pidettiin kesäkuussa 1952, jolloin opistolla kokoontui Helsingin olympialaisiin valmistautuva Suomen jalkapallomaajoukkue. A-maajoukkueen ja nuorten maajoukkueiden pääasiallinen leiripaikka opistosta tuli vasta päävalmentaja Olavi Laaksosen kaudella 1962–1974. Maaotteluita edeltävän valmistautumisen ohella Eerikkilässä kokoonnuttiin myös talvella kuntoharjoittelun merkeissä.[3]
1970-luvulta lähtien Eerikkilässä leireili lähinnä naisten maajoukkue. Miehet palasivat Eerikkilään jälleen Richard Möller Nielsenin ja Mixu Paatelaisen päävalmentajakausilla 1996–1999 ja 2011–2015, mutta muulloin joukkue on yleensä valmistautunut maaotteluihin Helsingissä. 2000-luvun aikana opistosta on tullut naisten ja nuorten maajoukkueiden säännöllinen leiripaikka. Ensimmäinen virallinen maaottelu Eerikkilässä pelattiin vuonna 2000, jonka jälkeen opistolla on kaikki ikäluokat mukaan lukien pelattu yli 130 maaottelua. Lisäksi naisten maajoukkue on pelannut Eerikkilässä kuusi A-maaottelua vuodesta 2011 lähtien.[3] Eerikkilässä toimii myös vuonna 2011 perustettu Sami Hyypiä Akatemia.[11]
Eerikkilän johtajat
muokkaa- Eino Rantanen 1954–1961
- Eero Tuomola 1961–1982
- Raimo Kauppinen 1983–1999
- Göran Enckelman 1999–2013
- Petri Jakonen 2013–
Kirjallisuutta
muokkaa- Tuomi, Raimo: Eerikkilän urheiluopisto 1949–1999. Tammela: Palloilu Säätiö, 1999. ISBN 952-91124-6-7
- Lavikainen, Jouni: Unelma, josta tuli totta : Eerikkilän urheiluopisto 1949–2019. Tammela: Palloilu Säätiö, 2019. ISBN 978-952-94206-6-7
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Kanerva, Juha: ”Idyllinen koulutus- ja valmennuskeskus”, Rakas jalkapallo : sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 303. Helsinki: Teos, 2007. ISBN 978-951-85106-8-3
- ↑ a b Eerikkilän urheiluopisto, Tammela Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt teemahanke 2011–2012. 2012. Museovirasto. Viitattu 19.8.2020.
- ↑ a b c Lavikainen, Jouni: Maajoukkueiden koti – Suomen jalkapallomaajoukkueet Eerikkilässä 1949–2019 7.10.2019. Urheilumuseo. Arkistoitu 25.1.2022. Viitattu 19.8.2020.
- ↑ Eerikkilässä muurataan uuden hotellin peruskivi 9.8. 9.8.2001. Suomen Palloliitto. Viitattu 19.8.2020.
- ↑ Eerikkilään hulppea loma-asuntoalue 26.11.2014. Hämeen Sanomat. Viitattu 19.8.2020.
- ↑ Luonnonnurmikenttä käyttöön Eerikkilässä 31.3.2008. Suomen Palloliitto. Viitattu 19.8.2020.
- ↑ Eerikkilän uusi areena vihittiin käyttöön 26.6.2013. Hämeen Sanomat. Viitattu 19.8.2020.
- ↑ Mäntyneva, Riikka: Eerikkilään valmistuu ensi kesäksi salibandyhalli, rakentajaksi Lehto Group 10.12.2018. Hämeen Sanomat. Viitattu 19.8.2020.
- ↑ World Floorball Summit Eerikkilä. Viitattu 16.8.2022.
- ↑ Elina Pennanen: Eerikkilä Super Cup avaa kauden - salibandykarnevaalien lippujen tuotot hyväntekeväisyyteen Eerikkilä. 27.4.2022. Viitattu 16.8.2022.
- ↑ Sami Hyypiä Akatemiassa koulitaan maan huiput 27.9.2011. Yle Uutiset. Viitattu 19.8.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eerikkilän urheiluopisto Wikimedia Commonsissa