Eepos

Eepos (m.kreik. έπος, puhe) on laaja runomuotoinen kertova teos. Eepos kertoo tavallisesti sankarillisten ja tarumaisten hahmojen elämäntarinan. Tyypillisiä aiheita ovat sota, rakkaus sekä taistelu hyvän ja pahan välillä. Nykyisin eepokseksi voidaan kutsua myös laveaa proosakertomusta.

Eepokset jaetaan kansanrunouteen perustuviin kansaneepoksiin ja nimeltä tunnettujen kirjailijoiden luomiin taide-eepoksiin. Tiettyjä kansallisia tavoitteita ja ajatustapoja ilmentäviä eepoksia on alettu kutsua kansalliseepoksiksi. Etenkin renessanssin ja romantiikan aikana eepos oli arvostettu kirjallisuudenlaji.

Eeposten piirteitä

Eepoksissa on samantyyppisiä piirteitä ja perusrakenteita. Monet niistä muistuttavat kansansatujen perusrakenneosia.

Eepoksen yleisiä piirteitä:

• Haaste (esimerkiksi jumala antaa sankarille tehtävän).
• Koe, jossa koetellaan sankarin sopivuutta selviytyä tehtävästä.
• Useita myyttisiä sekä ihmis- ja eläinapureita.
• Päävihollinen eli antagonisti, joka on usein yliluonnollinen.
• Taianomainen tai epätodellinen maailma, jonne tavalliset ihmiset eivät voi mennä, mutta jossa sankari käy (esimerkiksi manala tai jumalten valtakunta).
• Tehtävän hylkääminen (sankari asettaa tehtävänsä kyseenalaiseksi ja pyrkii pakenemaan vastuuta).
• Ylösnousemus (joko kirjaimellinen henkiin herääminen kuolleista tai sitten herääminen masennuksesta tai alennustilasta, myös sankarin yllättävä paluu, kun hänen on luultu tuhoutuneen).
• Palautus (esimerkiksi sankarin kunnianpalautus tai kuninkaan paluu valtaistuimelleen).

Eepoksia

Muinaisia eepoksia (vuoteen 500)

Homeroksen Iliaan kahdeksannen laulun rivit 245–253. Kreikkalainen käsikirjoitus 400-500-lukujen vaihteesta.

• Gilgameš
• Homeros: Ilias
• Homeros: Odysseia
• Eeppinen kyklos, muun muassa:
  • Kypria
  • Aithiopis
  • Pieni Ilias
  • Troijan tuho
  • Nostoi (”Paluut”)
• Hesiodos: Jumalten synty
• Hesiodos: Työt ja päivät
• Mahabharata
• Ramajana
• Vergilius: Aeneis
• Lucretius: Maailmankaikkeudesta
• Ovidius: Muodonmuutoksia
• Lucanus: Pharsalia
• Apollonios Rhodoslainen: Argonautika
• Quintus Smyrnaeus: Posthomerica

Keskiaikaisia eepoksia (500–1500)

Beowulfin käsikirjoituksen ensimmäinen sivu.

• Beowulf
• Waldere, vain katkelmia säilynyt
• Nibelungein laulu
• Rolandin laulu
• Cantar de Mio Cid
• Edda-teokset
• Manas
• Pantterintaljainen
• Wolfram von Eschenbach: Parsifal
• Dante Alighieri: Jumalainen näytelmä
• Geoffrey Chaucer: Canterburyn tarinoita
• Popol Vuh

Uuden ajan eepoksia (vuodesta 1500)

• Ludovico Ariosto: Orlando furioso (1516)
• Luís de Camões: Os Lusíadas (noin 1555)
• Torquato Tasso: Vapautettu Jerusalem (1575)
• Edmund Spenser: The Faerie Queene (1596)
• John Milton: Kadotettu paratiisi (1667)
• Voltaire: Henriade (1723)
• James Macpherson: Ossianin laulut (1765)
• Robert Southey: Joan of Arc (1796)
• Robert Southey: Thalaba the Destroyer (1801)
• Robert Southey: Madoc (1805)
• Esaias Tegnér: Frithiofin taru (1825)
• Adam Mickiewicz: Pan Tadeusz (1832–34)
• János Arany: Toldi (1847–79)
• J. L. Runeberg: Kuningas Fjalar (1849)
• Elias Lönnrot: Kalevala (1849)
• Henry Wadsworth Longfellow: Laulu Hiawathasta (1855)
• F. R. Kreutzwald: Kalevipoeg (1856–61)
• José Hernández: Martín Fierro (1872)
• Andrejs Pumpurs: Lāčplēsis (1888)
• Fernando Pessoa: Mensagem
• Harry Martinson: Aniara (1956)
• Paavo Haavikko: Kaksikymmentä ja yksi (1974)
• Derek Walcott: Omeros (1990)

Katso myös

• Chanson de geste
• Epiikka