Eduskuntavaalit 1972

Suomen 26. eduskuntavaalit järjestettiin 2.–3. tammikuuta 1972. Presidentti Urho Kekkonen oli edellisen vuoden loka­kuussa antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä. Aiheena ennen­aikaisiin vaaleihin oli, että puolue­risti­riitojen rasittama Karjalaisen II hallitus ei kyennyt pääsemään ratkaisuun muun muassa maataloustulon jälkeen­jääneisyyden korvaamisessa.

Suomen eduskuntavaalit 1972

2.–3. tammikuuta 1972

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan 101 paikkaa tarvitaan enemmistöön Äänestysprosentti 81,4 % 0,8 %-yks.   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Rafael Paasio Ele Alenius Johannes Virolainen Puolue Sosiaalidemokraatit SKDL Keskustapuolue Johtaja alkaen 1963 1967 1964 Viime vaalit 52 paikkaa, 23,4 % 36 paikkaa, 16,6 % 36 paikkaa, 17,1 % Saadut paikat 55 37 35 Paikkojen muutos 3 1 1 Äänet 664 724 438 757 423 039 Kannatus 25,78 % 17,02 % 16,41 % Muutos 2,4 %-yks. 0,4 %-yks. 0,7 %-yks.   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Harri Holkeri Veikko Vennamo Jan-Magnus Jansson Puolue Kokoomus SMP Ruotsalainen kansanpuolue Johtaja alkaen 1971 1959 1966 Viime vaalit 37 paikkaa, 18,1 % 18 paikkaa, 10,5 % 11 paikkaa, 5,3 % Saadut paikat 34 18 9 Paikkojen muutos 3 2 Äänet 453 434 236 206 130 407 Kannatus 17,59 % 9,16 % 5,06 % Muutos 0,5 %-yks. 1,3 %-yks. 0,3 %-yks.   Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue   Johtaja Pekka Tarjanne Olavi Majlander Puolue Liberaalit Suomen Kristillinen Liitto Johtaja alkaen 1968 1970 Viime vaalit 8 paikkaa, 5,9 % 1 paikka, 1,1 % Saadut paikat 7 4 Paikkojen muutos 1 3 Äänet 132 955 65 228 Kannatus 5,16 % 2,53 % Muutos 0,8 %-yks. 1,4 %-yks.

Pääministeri ennen vaaleja Teuvo Aura Virkamieshallitus Uusi pääministeri Rafael Paasio Sosiaalidemokraatit

Muutokset puolueiden voimasuhteissa jäivät näissä vaaleissa vähäisiksi. Vaalien jälkeen muodostettiin lempinimellä ”nappulaliiga” tunnettu Paasion II hallitus ja sen jälkeen miltei koko lopun vaalikauden istunut Sorsan I hallitus.

Muutoksia puoluekartalla

Suomen maaseudun puolue säilytti Suomen Kristillisen Liiton kanssa solmimiensa vaaliliittojen ansiosta paikkamääränsä entisenä (18 edustajaa), vaikka se kärsi varsin tuntuvan äänimäärän laskun vuoden 1970 vaaleihin verrattuna. SMP:ssa kyteneet sisäiset erimielisyydet kärjistyivät lokakuussa 1972, jolloin puolue repesi kahtia ja 12-henkinen oppositio muodosti uuden Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen.

Eduskuntaan syntyi alkaneen vaalikauden aikana toinenkin uusi puolue, Perustuslaillinen kansanpuolue. PKP:n ensimmäisiksi kansanedustajiksi tulivat RKP:sta eronnut Georg C. Ehrnrooth, joka oli vastustanut presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa poikkeuslailla, sekä kokoomuksesta linjariitojen vuoksi loikannut Salme Katajavuori. LKP:n kansanedustaja Pirkko Aro loikkasi SDP:hen kesäkuussa 1973.

Kansanedustajat

Näissä vaaleissa valittuja uusia kansanedustajia olivat mm. Mauno Koiviston puoliso Tellervo Koivisto (täyskaima, myös SDP:n kansanedustaja Tellervo Maria Koivisto säilytti paikkansa), Lasse Lehtinen, Erkki Liikanen, Antti Pohjonen, Seppo Tikka ja Pirkko Työläjärvi (SDP), Ilkka-Christian Björklund ja Kalevi Kivistö (SKDL), Olavi Martikainen, Veikko Pihlajamäki ja Juhani Saukkonen (Kesk.), Eero Lattula, Mauri Miettinen ja Kullervo Rainio (Kok.), Aune Mänttäri ja Pekka Vennamo (SMP) sekä Olavi Borg ja Aili Laitinen (LKP). Vuoden 1970 vaalien tapaan joukossa oli nytkin useita nuoria poliitikkoja, mm. Lasse Lehtinen, Erkki Liikanen ja Ilkka-Christian Björklund.

Eduskuntapaikastaan luopui vapaaehtoisesti Keskustan Nestori Kaasalainen, Eemil Partanen, Mauno Pohjonen ja Yrjö Sinkkonen, SKDL:n Hertta Kuusinen (yksi Suomen politiikan värikkäimmistä hahmoista), sekä RKP:n Verner Korsbäck. Putoajia olivat mm. SDP:n Valto Käkelä, Keskustan Veikko Hanhirova ja Katri Kaarlonen, SKDL:n Matti Koivunen, Terho Pursiainen ja Rainer Virtanen, RKP:n Ingvar S. Melin, sekä SMP:n Eino Poutiainen. Eduskuntaan palasivat mm. Keskustan V. J. Sukselainen ja SKDL:n Aarne Saarinen. SDP:n kansanedustajana aiemmin toiminut L. A. Puntila yritti paluuta eduskuntaan, mutta epäonnistui.

Jo edellisissä, vuoden 1970 vaaleissa eduskunnasta pudonnut Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) ei saanut näissäkään vaaleissa yhtään ehdokastaan eduskuntaan ja siitä tuli helmikuussa ensimmäinen puoluerekisteristä poistettu puolue. TPSL hyväksyttiin pian takaisin rekisteriin sen kerättyä vaadittavat 5000 kannattajakorttia, mutta se poistettiin vuoden 1973 alussa omasta pyynnöstään lopullisesti puoluerekisteristä. TPSL:n lakkauttamista vastustaneet jäsenet perustivat hieman myöhemmin uuden Sosialistisen Työväenpuolueen.

Muutoksia eduskunnan kokoonpanossa

SKDL:n kansanedustaja Eeli Lepistö kuoli heinäkuussa 1973 ja SDP:n kansanedustaja Tyyne Paasivuori heinäkuussa 1974. Heidän tilalleen eduskuntaan tulivat aiemminkin kansanedustajina toimineet Akseli Rodén ja Pauli Burman.

Kokoomuksen kansanedustaja Juha Vikatmaa kuoli joulukuussa 1974 ja uudeksi kansanedustajaksi tuli Arto Lampinen. Keskustan kansanedustaja, sosiaali- ja terveysministeri Pentti Pekkarinen menehtyi auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin tammikuussa 1975 ja uudeksi kansanedustajaksi tuli Toivo Yläjärvi. SKYP:n kansanedustaja Kalevi Huotari kuoli maaliskuussa 1975 ja hänen tilalleen tuli Matti Hannola. Kokoomuksen kansanedustaja Jouni Mykkänen siirtyi Yleisradion johtajaksi vuoden 1975 alussa ja uudeksi kansanedustajaksi tuli Lauri Impiö. SDP:n kansanedustaja Esko Niskanen siirtyi Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajaksi toukokuun alussa 1975 ja hänen tilalleen tuli Pertti Paasio. Kokoomuksen kansanedustaja Erkki Huurtamo siirtyi Kymen läänin maaherraksi heinäkuun alussa 1975 ja hänen tilalleen tuli Saara Mikkola, joka ei kuitenkaan käytännössä enää ehtinyt osallistua eduskuntatyöhön.

Järjestäytymishäiriö

Uuden eduskunnan järjestäytyessä koettiin suuri yllätys, kun porvarienemmistöisen eduskunnan kaikkiin erikoisvaliokuntiin muodostui sosialistienemmistö. Eduskunnan järjestäytyessä kansanedustajat valitsivat keskuudestaan suuren valiokunnan jäsenet ja valitsijamiehet, jotka puolestaan suorittivat erikoisvaliokuntien jäsenten vaalin. Eduskunnan voimasuhteiden mukaisesti molempiin tuli ei-sosialistinen enemmistö 24–21. Erikoisvaliokuntien jäsenten vaalin jälkeen todettiin, että kaikkiin valiokuntiin olikin tullut vasemmistoenemmistö. Osoittautui, että kaksi ei-sosialistista valitsijamiestä oli äänestänyt vasemmiston listaa. Koska vaali toimitettiin suljetuin lipuin, ei pystytty selvittämään, ketkä olivat näin menetelleet. Epäilykset kohdistivat kahteen SMP:n edustajaan, mutta puolueen taholta syytökset kiistettiin jyrkästi.

Eduskunnassa oltiin kuitenkin yksimielisiä tilanteen kestämättömyydestä, koska ei voitu ajatellakaan kunnollista lainsäädäntötyötä, jos lakien valmistelu olisi tehty vasemmistoenemmistöisissä valiokunnissa ja loppusilaus porvarienemmistöisessä eduskunnassa. Tämän vuoksi sovittiin, että valiokuntiin valitut "ylimääräiset" vasemmiston kansanedustajat pyytäisivät vapautusta. Näin tapahtuikin, ja täydennysvaalilla korjattiin syntyneet voimasuhdevirheet.

Tulokset

Tuloksia verrataan vuoden 1970 eduskuntavaaleihin.

Äänestysaktiivisuus	81,4 %	−0,8

Puoluejohtajat Rafael Paasio, Harri Holkeri, Johannes Virolainen, Ele Alenius, Veikko Vennamo, Jan-Magnus Jansson, Pekka Tarjanne, Olavi Majlander ja Uuno Nokelainen vaalituloslähetyksessä Yleisradion televisiostudiossa.

Puolue		Edustajat		Äänet
				Osuus		Lukumäärä
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	55	3	25,78 %	2,4	664 724	70 539
	Kansallinen Kokoomus	34	−3	17,59 %	−0,5	453 434	−4 148
	Suomen Kansan Demokraattinen Liitto	37	1	17,02 %	0,4	438 757	18 201
	Keskustapuolue	35	−1	16,41 %	−0,7	423 039	−11 111
	Suomen Maaseudun Puolue	18	--	9,16 %	−1,3	236 206	−29 733
	Liberaalinen Kansanpuolue	7	−1	5,16 %	−0,8	132 955	−17 868
	Ruotsalainen kansanpuolue	9	−2	5,06 %	−0,3	130 407	−5 058
	Suomen Kristillinen Liitto	4	3	2,53 %	1,4	65 228	36 681
	Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto			0,99 %	−0,4	25 527	−9 926
	Åländsk Samling	1	--	0,30 %	−0,1	7 672	−1 299
	Muut			0,00 %	−	−	−
	Yhteensä	200		100 %		2 577 949	42 167
Lähde: Tilastokeskus 2004

Eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat

sija	ehdokas	puolue	äänet
1	Raimo Ilaskivi	Kansallinen Kokoomus	23 565
2	Kalevi Sorsa	SDP	22 360
3	Tellervo Koivisto	SDP	15 479
4	Veikko Pajunen	SDP	14 260
5	Juha Vikatmaa	Kansallinen Kokoomus	14 115
6	Paavo Aitio	SKDL	13 531
7	Seppo Tikka	SDP	12 931
8	Pertti Salolainen	Kansallinen Kokoomus	12 402
9	Harri Holkeri	Kansallinen Kokoomus	12 117
10	Pär Stenbäck	Ruotsalainen kansanpuolue	12 109
Lähde: Tilastokeskus

Aiheesta muualla

• Doria.fi − Eduskuntavaalit 1972, tilastokeskuksen julkaisu