Donald J. Cram
Donald James Cram (22. huhtikuuta 1919 Chester − 17. kesäkuuta 2001 Palm Desert) oli yhdysvaltalainen kemisti. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1987 "isäntä- ja vierasmolekyylien sekä niiden kompleksien suunnittelusta". Cram jakoi palkinnon Jean-Marie Lehnin ja Charles J. Pedersenin kanssa.[1]
| Donald J. Cram | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. huhtikuuta 1919 Chester, Yhdysvallat |
| Kuollut | 17. kesäkuuta 2001 (82 vuotta) Palm Desert, Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Louis Fieser |
| Tutkimusalue | orgaaninen kemia |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto |
Cram opiskeli Nebraskan yliopistossa Lincolnissa. Tohtoriksi hän valmistui Harvardin yliopistosta vuonna 1947. Samana vuonna hän siirtyi Kalifornian yliopistoon Los Angelesiin ja sai sieltä professorin viran vuonna 1956.
Cram jatkoi Pedersenin aloittamaa kruunueettereiden, tiettyjen metallien ioneja tunnistamaan ja kuljettamaan pystyvien rengasmaisten eettereiden, synteesiä. Cram jatkoi tätä työtä kolmanteen ulottuvuuteen ja loi erimuotoisia molekyylejä, jotka muotonsa takia pystyivät sulkemaan sisälle kokonaisia molekyylejä. Näitä yhdisteitä kutsutaan karserandeiksi. Hänen työnsä kehittivät entsyymien kaltaisten molekyylien syntetisoimista laboratorio-oloissa. Lisäksi Cram tutki myös stereokemiaa. Cram oli myös kansainvälisen tiedeakatemian jäsen.
Lähteet
muokkaa- ↑ Autobiography (From Les Prix Nobel. The Nobel Prizes 1987, Editor Wilhelm Odelberg, [Nobel Foundation], Stockholm, 1988) nobelprize.org. Viitattu 17.10.2012.