Cosa Nostra

Cosa Nostra (suom. meidän asiamme), myös Sisilian mafia tai pelkästään mafia, on sisilialainen mafiatyyppinen järjestäytynyt rikollisjärjestö.

Cosa Nostra on muuttanut toimintaansa useaan otteeseen 1800-luvulta alkaneen historiansa aikana, kun yhteiskunnallinen tilanne ja maailmantalous ovat muuttuneet. Cosa Nostra oli vielä 1940-luvulle asti vahvasti sidoksissa maatalouteen. Seuraavina kahtena vuosikymmenenä järjestö alkoi toimia rakentamisen ja rakennusteollisuuden piirissä, kun Sisilia kaupungistui. 1960-luvulla järjestö harjoitti myös tupakan salakuljetusta. 1970-luvulla Cosa Nostra aloitti laajan heroiinikaupan Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä, mikä toi sille miljardien eurojen voitot. Seuraavina vuosikymmeninä järjestö kävi Italian valtion vastaista sotaa, ja samalla järjestön sisällä käytiin verisiä mafiasotia.

1990-luvulla Cosa Nostra alkoi vähentää suoraa rikollista toimintaansa, ja siirtyi hyödyntämään julkisia rahavirtoja. 2000-luvun alussa järjestö alkoi ensimmäisten joukossa toimia vihreällä sektorilla, kuten uusiutuvassa energiassa ja jätteiden käsittelyssä. 2010-luvulla järjestö on laajentanut toimintaansa immateriaalisen ja digitaalisen talouden piirissä, soluttautunut rahapelien maailmaan, hyödyntänyt kryptovaluuttarahavirtoja sekä siirtänyt ja pessyt mittavia pääomia perinteisen finanssin piirissä. Se ei enää harjoita suoraa huumekauppaa, vaan se rahoittaa huumekauppaa ja sijoittaa siitä saatuja varoja.

Historia

Varhaiset vaiheet

Cosa Nostraan kuuluvia rosvoja 1800-luvun lopun Sisiliassa.

Cosa Nostra syntyi 1860-luvulla, kun Sisilia osana Molempain Sisiliain kuningaskuntaa liitettiin vastasyntyneeseen Italian kuningaskuntaan. Italialaiset uskoivat itse aluksi, että ilmiö olisi syntynyt jo keskiajalla ja olettivat että se katoaisi kun Sisilia nykyaikaistettaisiin. Järjestö syntyi Palermon lähialueella Sisilian länsiosissa, mihin kauppa oli tuonut vaurautta. Sen syntyyn vaikutti etenkin Sisilian nopeasti kasvanut sitrushedelmien tuotanto. Järjestäytynyt rikollisuus hyötyi viljelystä, sillä se pystyi kiristämään viljelijöiltä suojelurahoja uhkaamalla sabotoida herkkiä viljelmiä. Maanomistajat taivuteltiin pestaamaan mafiosoja tilanhoitajiksi, vartijoiksi ja tuotteiden välittäjiksi. Järjestö perusti kartelleja ja monopoleja väkivallan avulla.

Fasismin aikana

Italian fasistidiktaattori Benito Mussolini aloitti kesäkuussa 1924 suuren mafianvastaisen kampanjan. Sisilian prefektiksi nimitettiin Cesare Mori, jonka tehtävänä oli tuhota mafia kovin ottein. Mori määräsi tuhansia ihmisiä pidätettäväksi ja kidutettavaksi, ja piileskeleviä mafiosoja savustettiin esiin estämällä ihmisten ja elintarvikkeiden kulku saarretuista kylistä. Vuosina 1926–1932 oikeuden eteen tuotiin yli 7 000 syytettyä, mukaan lukien ajan merkittävin mafiapäällikkö Vito Cascio Ferro. Cosa Nostra joutuikin keskeyttämään toimintansa Sisiliassa, ja moni mafioso muutti Yhdysvaltoihin.

Yhdysvaltain mafian vangittu päällikkö Lucky Luciano toimi toisen maailmansodan aikana yhteistyössä Yhdysvaltojen hallituksen kanssa saksalaisten agenttien torjumiseksi. Luciano vapautettiinkin yhdysvaltalaisesta vankilasta heti sodan jälkeen ja karkotettiin Italiaan. Liittoutuneiden vapautettua Sisilian vuonna 1943 paikallishallintoon nostettiin paljon mafiosoja. Myös Sisilian itsenäisyyden liikkeen (MIS) johtoon mafiosoja kuului useita.

Maakaupat ja rakentaminen

Cosa Nostra hyötyi 1950- ja 1960-luvulla Italian maareformista ja Sisilian kaupungistumisesta. Järjestö sai hankittua itselleen pilkkahintaan maa-alueita, jotka valtio pakkolunasti siltä ylihintaan. Järjestö raivasi pakkolunastetut maat maksua vastaan ja rakensi niille kastelujärjestelmät, ja lopuksi se osti takaisin nämä pientiloiksi pilkotut alueet ja myi ne voitolla yksittäisille viljelijöille. Palermon kaupungissa Cosa Nostra sai poliittisten suhteidensa avulla suurimman osan suurten kerrostaloalueiden rakennusoikeuksista.

Heroiinikauppa

Cosa Nostra päätti vuoden 1957 huippukokouksessaan yhdessä Yhdysvaltain mafian kanssa tehdä Sisiliasta maailmanlaajuisen heroiinikaupan solmukohdan. Heroiinikaupan avulla Cosa Nostran liiketoiminta laajeni nopeasti. Järjestö hankki heroiinin raaka-aineen morfiinin Aasiasta, ranskalaiset jalostivat sen heroiiniksi Marseillessa, ja sisilialaiset veivät huumeen Yhdysvaltoihin, missä paikallinen mafia hoiti aineen tukkumyyntiin. 1970-luvun lopulla Cosa Nostra laajensi heroiinikauppaansa huomattavasti ja alkoi itse hoitaa aineen jalostuksen Sisiliassa. Tuolloin huumekauppa toi Cosa Nostralle viiden miljardin dollarin vuositulot.

Mafiasodat

Vuoden 1957 huippukokouksessaan Cosa Nostra otti käyttöön Yhdysvaltain mallin mukaisen keskitetyn organisaatiorakenteen. Siihen kuului Komissio, jonka tärkeimpänä tehtävänä olisi ratkaista mafiaperheiden väliset ristiriidat rauhanomaisesti. Cosa Nostran sisällä riideltiin kuitenkin verisesti. Sisilian ensimmäinen niin sanottu mafiasota käytiin vuosina 1958–1962, jolloin Corleonen kaupungissa kuoli ihmisiä koston kierteessä yhteensä 153. Uusi Komissio perustettiin vuonna 1970. Siihen kuuluivat mafian kolme ylintä johtajaa Stefano Bontate, Gaetano Badalamenti ja Luciano Liggio. Liggion sijaisena kokouksiin osallistui usein corleonelainen Salvatore "Totò" Riina. Vuoteen 1979 mennessä Komissio oli joutunut corleonelaisten mafiosojen johtaman liittouman käsiin.

1970-luvun lopulla Cosa Nostran klaanien päälliköt alkoivat taistella keskenään vallasta, mikä lopulta johti vaikutusvaltaisen Bontaten salamurhaan vuonna 1981. Kaksi viikkoa Bontaten kuoleman jälkeen hänen liittolaisensa Salvatore Inzerillo joutui mafiapäällikkö Riinalle työskentelevän palkkamurhaaja Giuseppe Grecon murhaamaksi. Bontaten ja Inzerillon salamurhat käynnistivät vuosien 1981 ja 1983 välisenä aikana Sisiliassa käydyn mafiasodan, jossa tapettiin mahdollisesti jopa satoja mafiosoja. Mafiosojen värväämien palkkamurhaajien uhreista tunnetuimpiin kuuluivat viranomaisten etsintäkuuluttama palkkatappaja Filippo Marchese ja Sisilian mafianeuvoston jäsen Rosario Riccobono. Mafiaklaanit heikentyivät suuresti, poikkeuksena Riinan corleonelaisklaani, josta oli tullut vuoteen 1983 mennessä Sisilian vaikutusvaltaisin mafiaklaani.

Valtion vastainen sota

”Ette tappaneet heitä: heidän aatteensa kulkee teidän jaloillanne.” Kuvissa Cosa Nostran murhaamat tuomarit Giovanni Falcone ja Paolo Borsellino. Mafiaa vastustavia lentolehtisiä 1990-luvulta tai 2000-luvun alusta.

Cosa Nostran johtoon noussut Corleonen klaani aloitti vuonna 1979 terroristisen kampanjan vaikutusvaltaisia vastustajiaan vastaan. He surmasivat muutaman seuraavan vuoden aikana useita viranomaisia, poliitikkoja, tuomareita, poliiseja ja journalisteja. Vuonna 1980 murhattiin korruptiota vastustanut Sisilian maakuntajohtaja Piersanti Mattarella ja vuonna 1982 kommunistien kansanedustaja Pio La Torre. Palermon prefektiksi mafiaa kukistamaan nimitetty Carlo Alberto dalla Chiesa ei saanut Palermossa mitään aikaan, ja myös hänet murhattiin.

Vuoden 1983 jälkeen Palermoon perustettiin erityinen tuomariryhmä yksin mafiaan liittyviä rikoksia tutkimaan. Tätä seuranneet massapidätykset saivat Cosa Nostran kiihdyttämään terrorikampanjaansa, ja esimerkiksi joulukuussa 1984 järjestö räjäytti pommin pikajunassa aiheuttaen 17 matkustajan kuoleman.

Vuoden 1987 mafiaoikeudenkäynnissä tuomittiin 342 henkilöä. Seuraavina vuosina Cosa Nostra murhasi lisää tuomareita, ja vuonna 1992 myös Giovanni Falconen ja Paolo Borsellinon. Jälkimmäisen murhan seurauksena valtio lähetti Sisiliaan 7 000 sotilasta sekä eristi korkea-arvoisimmat vangitut mafiosot korkean turvaluokituksen saarille.

Johtajien pidätykset

Cosa Nostran päällikkö Salvatore Riina pidätettiin lopulta tammikuussa 1993. Järjestö jatkoi pommikampanjaansa joitain kuukausia senkin jälkeen Sisilian ulkopuolella, kuten Firenzessä ja Roomassa. Ilmiantajien avulla suuri määrä mafiosoja saatiin kuitenkin oikeuden eteen, ja Cosa Nostra heikkeni selvästi. Järjestön epäviralliseksi päälliköksi noussut Bernardo Provenzano johti järjestöä piilopaikastaan käsin ja vaihtoi sen strategian sodankäynnistä yritysmaailman kontrollointiin. Hänet pidätettiin vuonna 2006. Provenzanon seuraajaksi uskottu, vuodesta 1993 etsintäkuulutettuna ollut Matteo Messina Denaro, pidätettiin tammikuussa 2023.

1990-luvulta nykypäivään

1990-luvulla Cosa Nostra siirtyi hyödyntämään julkisia rahavirtoja ja alkoi vähentää suoraa rikollista toimintaansa. 2000-luvun alussa järjestö alkoi ensimmäisten joukossa toimia vihreällä sektorilla, kuten uusiutuvassa energiassa ja jätteiden käsittelyssä. Järjestö on esimerkiksi rakennuttanut Sisiliaan paljon ylimääräistä ja tarpeetonta tuulivoimaa hyötyäkseen rakennusprojekteista, tuista ja korvauksista. 2010-luvulla järjestö on laajentanut toimintaansa immateriaalisen ja digitaalisen talouden piirissä, soluttautunut rahapelien maailmaan, hyödyntänyt kryptovaluuttarahavirtoja sekä siirtänyt ja pessyt mittavia pääomia perinteisen finanssin piirissä. Suuri osa Cosa Nostran nykyisestä toiminnasta on laillista yritystoimintaa, joka on suurimmaksi osaksi korvannut suojelurahojen keräämisen.

Cosa Nostra on 1990-luvun jälkeen ulkoistanut sotilaallisen toimintansa, huumekauppansa ja muunkin laittoman toimintansa. Järjestö ei enää harjoita huumekauppaa suoraan, vaan se operoi huumekauppaan liittyvien rahaliikenteen parissa rahoittamalla kauppaa ja sijoittamalla siitä saatuja varoja. Italiassa yleistyneiden takavarikkojen vuoksi viranomaiset arvioivat Cosa Nostran investoivan nykyisin enemmän Yhdysvalloissa kuin Italiassa. Koronaviruspandemiaan liittyvät avustuspaketit ovat antaneet järjestölle tilaisuuden kerätä ylimääräistä pääomaa ja ohjata rahavirtoja haluamiinsa kohteisiin etelässä.

Cosa Nostraan arvioidaan kuuluvan 2020-luvulla hieman yli 5 000 jäsentä, joista lähes puolet Palermon maakunnassa. Jäsenistö koostuu suurimmaksi osaksi koulutetuista henkilöistä, joilla on merkittävä yhteiskunnallinen asema. He eivät itse useinkaan syyllisty vakaviin rikoksiin.

Rakenne ja jäsenyys

Cosa Nostran perusyksikkö on mafiaperhe, famiglia. Keskimäärin mafiaperheet ovat 50 miehen suuruisia, mutta suurimmissa voi olla jopa 300 jäsentä. Mafiaperheiden apuna toimivat jäsenehdokkaat, joiden luotettavuutta ja soveltuvuutta rikolliseen toimintaan arvioidaan näille annettujen tehtävien kautta.

Kukin mafiaperhe toimii tietyllä alueella, kuten Palermon yhdessä kaupunginosassa, tai pienessä kaupungissa tai kylässä. Tätä aluetta johtaa aluepäällikkö (capomandamento), ja provinssia provinssin päällikkö, jolla on varapäällikkö ja neuvonantaja. Koko Cosa Nostran ylin taso on Palermossa nimeltään Komissio (Commissione), muualla Provinssi. Kaikkien provinssien edustajat ja Palermon Komission päällikkö muodostavat Regione-nimisen elimen, jonka johdossa on Palermon Komissio.

Jokainen mafiaperhe hoitaa itsenäisesti oman liiketoimintansa. Toisten perheiden alueella ei saa murhata ketään ilman aluetta hallitsevien mafiaperheiden lupaa. Komissio ratkaisee perheiden väliset ristiriitatilanteet sekä suojaa järjestöä ulkopuolisilta uhilta. Se myös päättää kaikkein merkittävimmistä veriteoista.

Mafiaperheen päällikkö (capofamiglia) valitaan äänestämällä. Päälliköllä on varamies, neuvonantaja sekä kymmenenpäälliköitä (capodecina), jotka johtavat perheen ”sotilaita”.

Cosa Nostran jäseneksi tullaan kasteen (punciuta) kautta. Kasteseremoniassa uuden jäsenen sormeen tehdään haava, josta valutetaan verta pyhimyksen kuvalle. Kuva poltetaan kynttilän liekillä, ja jäsen vannoo valan. Cosa Nostraan ei tiettävästi kuulu muita rituaaleja kuin kasterituaali. Jäseneksi pääsyä helpottaa, jos tulokkaalla on järjestössä toimineita sukulaisia. Poliisivoimissa tai oikeuslaitoksessa toimineet sukulaiset ovat sen sijaan este jäsenyydelle.

Jäsenen eteneminen Cosa Nostrassa on hidasta ja valvottua. Jäsenen on elettävä kunniallista perhe-elämää, sillä muuten häntä ei pidetä tarpeeksi luotettavana. Jäsenen on myös puhuttava aina totta, eikä hän saa mustamaalata muita jäseniä. Jäsenet eivät saa keskustella keskenään ennen kuin kolmas jäsen on sanonut molemmille, ”Hän on sama asia kuin me.” Saman perheen jäsenten väliset ongelmat ratkaistaan puhumalla ensin oman päällikön kanssa.

Katso myös

• Yhdysvaltain mafia, josta jäsenet käyttävät nimeä Cosa Nostra.

Lähteet

• Ahtokivi, Ilkka: Joten me päätimme tappaa hänet: Mafian historia. Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13072-2
• Dickie, John: Cosa Nostra: Sisilian mafian historia. ((Cosa Nostra: A history of the Sicilian mafia, 2004.) Suomentanut Ruth Jakobson) Helsingissä: Ajatus, 2008. ISBN 978-951-20-7584-3
• Monti, Anton: Salattu mafia: Cosa Nostra ja Camorra. Avain, 2023. ISBN 978-952-304-497-5

Kirjallisuutta

• Falcone, Giovanni: Cosa Nostra: Tuomari ja kunnian miehet. (Toimittanut Marcelle Padovani. Suomentanut työryhmä) Helsinki: Artemisia, 1995. ISBN 951-97294-0-2
• Forgione, Francesco: Mafia export: Miten Cosa Nostra, Camorra ja ’Ndrangheta ovat valloittaneet maailman. ((Mafia export: Come 'ndrangheta, cosa nostra e camorra hanno colonizzato il mondo, 2009.) Suomentanut Taru Nyström) Helsinki: Atena, 2011. ISBN 978-951-796-753-2
• Glenny, Misha: McMafia: Matka kansainväliseen alamaailmaan. ((McMafia: Crime without frontiers, 2008.) Suomentanut Jouko Vanhanen) Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-3198-2
• Lunde, Paul: Järjestäytynyt rikollisuus. ((Organized crime: An inside guide to the world's most successful industry, 2004.) Suomennos: Taina Nieminen) Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6637-8

Aiheesta muualla

• Italian mafian historia (englanniksi)