Commercial Crew Development
Commercial Crew Development (CCDev) on Nasan ohjelma, jossa kehitetään miehitettyjä kuljetusratkaisuja matalalle Maan kiertoradalle tapahtuville miehitetyille avaruuslennoille eritoten Kansainväliselle avaruusasemalle. Ohjelma alkoi 2010.
2011 päättyneiden avaruussukkulalentojen jälkeen ainoastaan Venäjällä ja Kiinalla on ollut käytössään miehitetty avaruusalus. Koska Kiina ei ole mukana Kansainvälisessä avaruusasemassa, on Venäjän Sojuz-alus ollut ainoa tapa vaihtaa aseman miehistöä.
CCDev koostuu useasta eri vaiheesta alkaen konseptitason ehdotuksista, jossa oli mukana useita ehdokkaita. Vuonna 2014 Nasa ilmoitti, että Boeing ja SpaceX oli valittu ohjelman loppuvaiheeseen ja suorittamaan lentoja ISS:lle. Kummankin tulisi kehittää oma aseman miehistön vaihtamiseen soveltuva järjestelmä. Kyseessä ovat ensimmäiset yhdysvaltalaiset uudet miehitetyt avaruusalukset sitten 1970-luvun. Molempien alukset ovat kapselityyppisiä.
CCDev ohjelman "läpäisyn" jälkeen toimittajat siirtyvät Commercial Crew Program (CCP) -lentoihin.
SpaceX
muokkaaSpaceX:n kokonaisosuus sopimuksesta on 2,6 miljardia.[1] SpaceX kehitti Crew Dragon -aluksensa jo ISS-rahtilennoilla käytetyn Dragonin pohjalta. Rakettina on SpaceX:n oma Falcon 9.
Ensimmäinen keskeinen koe, lennonkeskeytys maasta, tehtiin toukokuussa 2015. SpaceX suoritti miehittämättömän koelennon Crew Dragon Demo-1 ISS:lle maaliskuussa 2019. Huhtikuussa sama kapseli kuitenkin tuhoutui Maassa suoritetussa kokeessa. SpaceX suoritti tammikuussa 2020 kesken laukaisun suoritettavan keskeytyskokeen onnistuneesti. Seuraava isompi vaihe miehitetty koelento Crew Dragon Demo-2 ISS:lle toteutui toukokuusta elokuuhun 2020. Tämän jälkeen SpaceX saatoi siirtyä CCP-ohjelman lentoihin, alkaen SpaceX Crew-1:stä.
Boeing
muokkaaBoeingin kokonaisosuus sopimuksesta on 4,2 miljardia.[1] Boeingin alus on uusi CST-100 Starliner. Rakettina on Boeingin ja Lockheed Martinin yhteisyritys United Launch Alliancen Atlas V.
4. marraskuuta 2019 suoritetussa keskeytyskokeessa laukaisualustalta yksi aluksen kolmesta päälaskuvarjosta ei avautunut. Alus laskeutui kuitenkin ehjänä. Boeing ei ole suorittanut kesken lennon keskeytykoetta.
20. joulukuuta 2019 alus laukaistiin miehittämättömälle koelennolle kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Lento epäonnistui ja alus laskeutui kahden päivän kuluttua saavuttamatta avaruusasemaa. Syynä olivat Boeingin mukaan ohjelmistovirheet. Lennon aikana aluksessa todettiin kaksi kriittistä ohjelmistovirhettä. Lentoa seuranneessa tutkimuksessa selvisi, että kumpikin niistä olisi voinut johtaa aluksen ja kuorman menettämiseen. Molemmissa tapauksissa lennonjohdon puuttuminen asiaan esti tämän. Lisäksi viestiyhteys alukseen pätki.
Koelennot
muokkaa| Alus | Lento | Kuvaus | Miehistö | Laukaisu | Tulos |
|---|---|---|---|---|---|
| Crew Dragon | Keskeytyskoe | Laukaisun keskeytyskoe alustalta, Cape Canaveral Air Force Station, Florida | - | 6. toukokuuta 2015 | Onnistui. |
| Crew Dragon | Crew Dragon Demo-1 | Miehittämätön koelento ISS:lle. Laukaisu 2. maaliskuuta ja telakointi asemalle 24 tuntia laukaisusta. Viisi päivää asemalla ja paluu 8. maaliskuuta. | - | 2. maaliskuuta 2019[2] | Onnistui. |
| CST-100 Starliner | Boeing Pad Abort Test | Keskeytyskoe alustalta. Yksi kolmesta päälaskuvarjota ei auennut. | - | 4. marraskuuta 2019 | Onnistui pääosin. |
| CST-100 Starliner | Boeing Orbital Flight Test | Miehittämätön koelento ISS:lle epäonnistui. Kaksi ohjelmistovirhettä, joihin pystyttiin puuttumaan lennonjohdosta. Ei päässyt yrittämään asemalle lennon alkuvaiheen ongelmien vuoksi vaanvietti kiertoradalla kaksi päivää ja laskeutui sitten. Toinen merkittävä ongelma oli lennon loppuvaiheessa. | - | 20. joulukuuta 2019[3] | Epäonnistui pääosin. |
| Crew Dragon | Crew Dragon In-Flight Abort Test | Lennonkeskeytyskoe, jossa Dragon ohjattiin evakuoitumaan Falcon 9 -raketin kyydistä heti Max Q:n jälkeen. Raketti tuhoutui odotetusti pian tämän jälkeen muututtuaan epäaerodynaamiseksi. | - | 19. tammikuuta 2020 | Onnistui. |
| Crew Dragon | Crew Dragon Demo-2 | Miehitetty koelento. Ohjelman ensimmäinen miehitetty lento. | 2020 | Onnistui. | |
| CST-100 Starliner | Boeing Crewed Flight Test | TBA | TBA | TBA |
ISS-miehistölennot
muokkaa| Alus | Lento | Kuvaus | Miehistö | Päiväys | Tulos |
|---|---|---|---|---|---|
| Crew Dragon | USCV-1 | TBA |
|
2020 | TBA |
| CST-100 Starliner | USCV-2 | TBA | TBA | TBA | |
| Crew Dragon | USCV-3 | TBA | TBA | TBA | TBA |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b William Harwood: NASA, Boeing managers admit problems with Starliner software verification – Spaceflight Now spaceflightnow.com. Viitattu 17.2.2020. (englanti)
- ↑ Demo-1 Flight Readiness Concludes blogs.nasa.gov. Viitattu 22.2.2019. (englanti)
- ↑ Foust, Jeff: Boeing, SpaceX press towards commercial crew test flights this year spacenews.com. Viitattu 9 October 2019.
Aiheesta muualla
muokkaa- Official NASA Commercial Crew Program page
- Commercial Crew & Cargo Document Library on NASA.gov (Arkistoitu – Internet Archive)
- CCDev 1 Space Act agreements (Arkistoitu – Internet Archive)
- Boeing CCtCap Contract (redacted) (Arkistoitu – Internet Archive)
- SpaceX CCtCap Contract (redacted) (Arkistoitu – Internet Archive)