Budva
Budva (montenegroksi ja serb. Будва) on kaupunki ja kunta Montenegron eteläosassa Adrianmeren rannalla. Budvan kuntaan kuuluvat Bečićin ja Petrovacin pikkukaupungit. Kunnassa oli vuoden 2011 väestönlaskennassa noin 22 400 ja kaupungissa noin 13 300 asukasta.
| Budva Будва |
|
|---|---|
.jpg) |
|
 lippu |
 vaakuna |
 Budvan sijainti Montenegrossa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Montenegro |
| Perustettu | 400-luku eaa. |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 122[1] km² |
| Korkeus | 3[1] m |
| Väkiluku (2011) | 13 338 |
| – Metropolialue | 19 218 |
| Aikavyöhyke | UTC 1 |
| – Kesäaika | UTC 2 |
| Postinumero | 85310 |
| Suuntanumero(t) | 382 33 |
Ilmasto
muokkaaBudvassa vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto, lämpimine kesineen ja leutoine talvineen. Budvassa on keskimäärin 97 aurinkoista päivää vuodessa. Budvan keskilämpötila tammikuussa on 8 °C ja heinäkuussa 23,9 °C. Kesän keskilämpötila on 23,1 °C ja talven keskilämpötila 9,3 °C. Meriveden lämpötila kohoaa kesällä 24,7 °C ja syksylläkin se pysyttelee 18 °C ja 19 °C välillä.
Historia
muokkaaBudva on noin 2500 vuotta vanha, mikä tekee siitä yhden Adrianmeren rannikon vanhimmista asutuskeskuksista.lähde? Budva on kuulunut sekä antiikin Kreikan että Rooman valtakuntiin. Keskiajalla kaupunkia hallitsivat Doclean, Serbian ja Zetan hallitsijat. Sittemmin se kuului Venetsialle yli 300 vuoden ajan, jonka jälkeen kaupunkia hallitsi Itävalta, Ranska ja Venäjä. Vuosina 1813-1814 se kuului Montenegroon, kunnes Itävalta miehitti alueen. Vuonna 1918 Budva liitettiin Jugoslavian kuningaskuntaan. Toisessa maailmansodassa Budva oli Italian miehittämä 22. marraskuuta 1944 asti. Budvassa sattui paha maanjäristys 15. huhtikuuta 1979, jolloin varsinkin vanha kaupunki kärsi pahoja vaurioita.
Liikenne
muokkaaTiet Montenegron rannikolla ovat vuoristosta johtuen kapeita ja mutkaisia. Liikennekulttuuri on erittäin "joustava" monen muuhun Välimeren maahankin verrattuna. Liikennesääntöjä tulkitaan hyvin joviaalisti.lähde?
Budvasta johtaa kaksikaistainen tie sisämaahan. Pääkaupunkiin Podgoricaan on matkaa noin 60 kilometriä. Muihin Montenegron rannikkokaupunkeihin sen yhdistää Adrian valtatie, joka jatkuu Kroatian puolelle. Tivatin lentokenttä sijaitsee 20 kilometrin päässä ja sieltä on säännöllisiä lentoja Belgradiin ja Zürichiin. Kesäkaudella lentoliikenne on vilkkaampaa. Podcorican lentokentälle on matkaa 65 kilometriä.
Väestö
muokkaaVuoden 2020 arvioiden mukaan Budvan kunnassa oli noin 22 400 asukasta, kun vuoden 2011 väestönlaskennassa Budvan kunnassa oli 19 218 ja kaupungissa 13 338 asukasta.[1] Budvan asukkaista oli vuonna 2003 montenegrolaisia 45,33 prosenttia ja serbejä 40,9 prosenttia. Merkittävimmät vähemmistöryhmät ovat muslimit ja kroaatit.lähde?
Budvan kaupungin väkiluvun kehitys
muokkaa- 4 684 (3. maaliskuuta 1981)
- 7 178 (3. maaliskuuta 1991)
- 10 918 (1. marraskuuta 2003)
Matkailu
muokkaaBudvan rannikkoaluetta kutsutaan Budvan rivieraksi ja se on Montenegron tärkein matkailukeskus. Se tunnetaan etenkin hiekkarannoistaan (11 310 metriä), vilkkaasta yöelämästään ja välimerellisestä arkkitehtuuristaan. Suomalaiset ja itävaltalaiset matkatoimistot olivat ensimmäiset itäblokin maiden valtiojohtoisten matkatoimistojen ulkopuoliset matkatoimistot, jotka ottivat Budvan vaatimattomaksi lomakohteekseen. Nämä matkat päättyivät Budvan maanjäristykseen. Budva korvattiin etelämpänä lähellä Albanian rajaa sijaitsevalla Ulcinjin pikkukaupungilla. Kesäkaudella 2005 Budvassa vieraili yli 250 000 vierasta, jotka tekivät yhteensä yli 1,6 miljoonaa yhden yön yöpymistä.lähde?
Kuvia
muokkaa-
Citadela, Budvan linnoitus -
Budvan satamaa -
Ikkunaluukkuja Budvan vanhassakaupungissa -
Sveti Stefan sijaitsee kuuden kilometrin päässä Budvan keskustasta etelään
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Brinkhoff, Thomas: Montenegro: Municipalities, Major Cities & Settlements citypopulation.de. Viitattu 19.11.2021. (englanniksi) (saksaksi)
