Brörup-interstadiaali
| Sarja | Vaihe | Alivaihe | Kronozooni | Aika vuotta sitten |
|---|---|---|---|---|
| Holoseeni | Preboreaali | 10 640–11 560 | ||
| Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | Jääkauden loppuvaihe | Nuorempi Dryas | 11 560–12 700 |
| Allerød | 12 700–13 350 | |||
| Vanhempi Dryas | 13 350–13 480 | |||
| Bølling | 13 480–13 730 | |||
| Vanhin Dryas | 13 780–13 860 | |||
| Meiendorf | 13 860–14 500 | |||
| Keski-Veiksel-kausi | ||||
| LGM | 18 000–28 000 | |||
| Denekamp | 28 000–32 000 | |||
| Hengelo | 36 900–38 700 | |||
| Moershoofd | ||||
| Glinde | 48 000–51 000 | |||
| Ebersdorf | ||||
| Oerel | 55 400–57 700 | |||
| Schalkholz | ||||
| Varhaisjääkausi | Odderade | ±74 000 | ||
| Rederstall | ||||
| Brørup | ||||
| Herning | -116 000 | |||
| Eem | 116 000–128 000 | |||
| Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä | ||||
Brörup-interstadiaali eli MIS 5c 106 000–100 000/93 000 vuotta sitten oli lämmin vaihe viime jääkauden alkuvaiheessa, Herning-jäätiköitymisen jälkeen. Tundran raja kulki Etelä-Lapissa ja Keski-Ruotsissa, ja koivumetsien eteläraja Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Etelä- ja Keski-Suomessa kasvoi havumetsää, mm mäntyjä[1]. Pohjois-Saksan heinäkuun keskilämpötila oli 15 °C, ja Etelä-Suomen yli 10 °C[2].
Brörup
muokkaaKaudesta käytetään myös nimityksiä happi-isotooppivaihe 5c, Peräpohjolan ja Fanan interstadiaali.Ollaan sitä mieltä, että tällä kaudella Skandien jäätikkö suli lähes kokonaan tai kutistui huomattavasti. Luultavasti oli vain muutamia pienehköjä jäätiköitä Kölivuoristossa.[1][3] Itse Brörupissa kuusi ja mänty yleistyivät kauden keskivaiheille mennessä huomattavasti. Kauden alussa koettiin Rhamnus-huippu[4].
Erään arvion mukaan jäätikkö ulottui läntisimpään Ruotsiin ja Norjan tuntureille alueilla, joiden korkeus oli noin 1 000 m.lähde? Erään arvion mukaan Kölivuoriston jäätikkö oli hajonnut kolmeen osaan, joista pohjoisin ulottui Trondheimin ja Mo i Ranan välimaastosta hieman Tromssan pohjoispuolelle[3]. Maailmassa merenpinta oli noin 20 m alempana kuin nyt Brörup- ja Odderade-vaiheiden aikana[5].
Jää ulottui ehkä Osloon asti tai melko lähelle sitä. Jää oli vetäytynyt Herning-stadiaalista noin 200 km[6]. Jäätä saattoi olla Suomen käsivarren Lapissa. Novaja Zemlja ja Sevarnaja Zemlja olivat saman jääkuvun alla, ja Huippuvuorten ja Frans Joosefin maan yllä oli suuret erilliset jäätiköt. Lämpimimmillään Brörup-kauden vuoden keskilämpötila oli 3–4 °C nykyistä alempi. Alankomaissa oli heinäkuun keskilämpötila 16 astetta[7], tammikuun keskilämpötila -9 astetta, ja siellä kasvoi metsää[8]. Pohjois-Saksassa kulki tuolloin mäntymetsän ja leveälehtisten puiden raja.[6] Siellä kasvoi koivua, mäntyä, kuusta ja lehtikuusta. Brörupia edeltänyt Amersfoort oli Alankomaissa heinäkuun keskilämpötilaltaan noin 15 °C[9].
Alussa Pohjanmaalla kasvoi avoimia koivumetsiä, seassa katajaa, ja suuri osa kasvillisuudesta oli saroja (Cyperaceae), heiniä (Poaceae) ja ruohoja. Lopulta mänty levisi Pohjanmaalle muutamaksi tuhanneksi vuodeksi, vaikka oli yhä nykyistä kylmempää. Mänty ja koivu olivat pääasialliset puut, kuusi ja leppä harvinaisia, ja nämä kasvoivat pääosin Pohjanmaan itäpuolella.
Brörup-kauden jako
muokkaaKatso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Koivisto M: Jääkaudet. WSOY, 2004. ISBN 9789510291016
- Ehlers J: Quaternary and glacial geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764
- Lunkka J P: Maapallon ilmastohistoria. Gaudeamus, 2009. ISBN 9789524950831
- Nilsson T: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review (PDF) December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). (englanniksi)
- ↑ Maapallon ilmastohistoria, Juha Pekka Lunkka, s. 237
- ↑ a b Lena Morén, Svensk Kärnbränslehantering AB Tore Påsse, Sveriges Geologiska Undersökning: Climate and shoreline in Sweden during Weichsel and the next 150,000 years (Pdf) (s. 56) TR-01-19. August 2001.
- ↑ Tage Nilsson, The Pleistocene, s. 253
- ↑ Maapallon ilmastohistoria, s. 236
- ↑ a b Jürgen Ehlers, Quaternary and Glacial geology, s. 290
- ↑ Tage Nisslon, The Pleistocene, s. 258
- ↑ Jürgen Ehlers, Quaternary and Glacial geology, s. 345
- ↑ Tage Nilsson, The Pleistocene, s. 258