Bosniakit
Bosniakit (bosniaksi Bošnjaci) ovat slaavilainen kansa, joka pääasiassa muodostuu Bosnia ja Hertsegovinan muslimeista. Bosniakit muodostavat Bosnia ja Hertsegovinan väestöstä 51 prosentin osuuden. Heitä asuu vähemmistönä myös muun muassa Serbiassa, Montenegrossa, Kosovossa ja Pohjois-Makedoniassa kuten myös muissa entisen Jugoslavian maissa. Nykyään bosniakkien kieltä kutsutaan bosnian kieleksi (serbokroatiankieli).
| Bosniakit | |
|---|---|
| Väkiluku | 2,4–4,4 miljoonaa |
| Asuinalueet | Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Kroatia, Slovenia, Pohjois-Makedonia, Montenegro |
| Kielet | bosnia |
| Uskonnot | kristinusko ja islam |
Länsimaissa bosniakkeja kutsutaan usein Bosnian muslimeiksi, mikä on virheellinen nimitys, sillä kaikki bosniakit eivät ole muslimeja eivätkä kaikki Balkanin muslimit bosniakkeja. Suurin osa (noin 90 prosenttia) bosniakeista on islaminuskoisia, mutta uskonto ei heille ole kovinkaan määräävässä asemassa ja jotkut ovat kääntyneet takaisin kristinuskoon. Bosniakkien kansallistunne ei ole koskaan ollut yhtä voimakas kuin alueen serbien tai kroaattien. Toisessa maailmansodassa bosniakit olivat monesti Saksan puolella. Titon Jugoslavia voimisti muslimien asemaa, mikä herätti serbeissä vastustusta.
1990-luvun alkupuolella Bosnia ja Hertsegovinan muslimit joutuivat Bosnian sodassa ankaran vainon kohteeksi. Heitä surmattiin joukoittain. Jugoslavian aikoina bosniakkien ja muiden muslimikansojen kansallisuudesta käytetty nimitys oli muslimi tai katsottiin sukujuuret sitten kansallisuus oli serbi tai kroaatti. Ennen ensimmäistä Jugoslaviaa, jota kutsuttiin serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnaksi sekä ortodoksit, katoliset että muslimit käyttivät itsestään nimitystä bosniakit. Myöhemmin serbien painostuksesta Jugoslaviassa pyrittiin tuhoamaan bosniakkilainen kansallinen identiteetti mm. kieltämällä heidän nimensä perustuslaissa.lähde?
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bosniakit Wikimedia Commonsissa