Boltzmannin vakio

Boltzmannin vakio (k tai k_B) on fysiikan vakio, joka suhteuttaa lämpötilan energiaan molekyyliä kohti. Se on nimetty itävaltalaisen fyysikon Ludwig Boltzmannin mukaan, joka teki merkittävää työtä statistisen fysiikan teorian parissa, missä tällä vakiolla on suuri merkitys. Ludwig Boltzmann ei koskaan käyttänyt mukaansa nimettyä vakiota, vaan sen esitteli alun perin Max Planck nimeään kantavan lakinsa yhteydessä.^[1]^[2] Boltzmannin vakio kertoo kaasuvakion $\scriptstyle R$ suhteen Avogadron vakioon $\scriptstyle N_{\mathrm {A} }$ , eli ^[3]

k={\frac {R}{N_{\mathrm {A} }}}=1{,}380649\cdot 10^{-23}{\frac {\textrm {J}}{\textrm {K}}}

.

Tämä arvo on tarkka, sillä vuonna 2018 yleinen paino- ja mittakonferenssi määritteli kelvinin uudelleen kiinnittämällä Boltzmannin vakiolle tämän arvon.^[4]

Klassisen ekvipartitioteoreeman mukaan termisessä tasapainossa olevan termodynaamisen järjestelmän keskimääräinen energia vapausastetta kohti on ½kT, missä T on lämpötila Kelvinasteina. Ideaalikaasun hiukkasilla on kolme vapausastetta, joten ideaalikaasun keskimääräinen energia hiukkasta kohti on 3/2kT.^[5]

Katso myös

Entropia

Lähteet

↑ https://www.nobelprize.org/prizes/physics/1918/planck/lecture/
↑ Clayton A. Gearhart: Planck, the Quantum, and the Historians. Physics in Perspective, 2002-05, 4. vsk, nro 2, s. 170–215. doi:10.1007/s00016-002-8363-7 ISSN 1422-6944 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
↑ Young & Freedman: University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 697. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7 (englanniksi)
↑ olutions.pdf On the revision of the international system of units, Resolution 1 ((Yksiköiden määritelmät kohdassa Appendix 3: The base units of the SI)) Bureau international des poids et mesures. Viitattu 21.5.2019.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Stig Stenholm: ”Luku 1. Kineettinen kaasuteoria”, Tilastollisen Fysiikan kurssi, s. 2. (Luentomoniste) Helsingin yliopiston monistuspalvelu, 1975. (suomeksi)

[1] ttps://www.nobelprize.org/prizes/physics/1918/planck/lecture/

[2] Clayton A. Gearhart: Planck, the Quantum, and the Historians. Physics in Perspective, 2002-05, 4. vsk, nro 2, s. 170–215. doi:10.1007/s00016-002-8363-7 ISSN 1422-6944 Artikkelin verkkoversio. (englanti)

[3] Young & Freedman: University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 697. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7 (englanniksi)

[CGPM_26-4] utions.pdf On the revision of the international system of units, Resolution 1 ((Yksiköiden määritelmät kohdassa Appendix 3: The base units of the SI)) Bureau international des poids et mesures. Viitattu 21.5.2019.^{[vanhentunut linkki]}

[5] Stig Stenholm: ”Luku 1. Kineettinen kaasuteoria”, Tilastollisen Fysiikan kurssi, s. 2. (Luentomoniste) Helsingin yliopiston monistuspalvelu, 1975. (suomeksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]