Biojäte
Biojäte on eloperäistä jätettä.[1] Biojätteelle on ominaista kosteus ja aineksen orgaanisuus, jotka mahdollistavat voimakkaan mikrobitoiminnan, jonka seurauksena biojäte hajoaa. Biohajoavuus on biojätteeseen lajiteltavien jätteiden edellytys. Biojätteeseen käyvät muun muassa suodatinpussit, teepussit, leivinpaperit, talouspaperit ja nenäliinat, vihannekset ja hedelmät sekä niiden kuoret, ruoantähteet, pienet luut, kukat ja multa. Kuitenkaan esimerkiksi kissanhiekkaa (lukuun ottamatta puupellettejä), lemmikkieläinten jätöksiä, pölypusseja, lääkkeitä, tupakantumppeja, ruokaöljyjä tai tuhkaa ei saa hävittää biojätteen mukana. Nesteet tulee kaataa viemäriin, ei biojätteeseen.
Biojätteen voi kompostoida omassa kompostissa. Useissa kunnissa biojätteille on oma keräyksensä; jäteastioiden väri on ruskea. Biojätteen voi laittaa keräykseen kaupoissa myytävissä biohajoavissa pusseissa, paperipusseissa tai itse sanomalehdestä tehdyissä pusseissa. Paikallisista oloista riippuu, mitä biojätteelle tehdään. Muun muassa Yhdysvalloissa biojäte voidaan myös kerätä jätemyllyn ja viemäriverkoston kautta jätevesilaitokselle käsiteltäväksi. Myös Suomessa on esitetty jätemyllyihin perustuvaa ratkaisua, viime aikoina pääosin siten, että jäte kerätään kiinteistökohtaiseen säiliöön, josta se siirretään imuautolla käsiteltäväksi muun biojätteen kanssa.[2]
Biojätteen hyödyntäminen
muokkaaKompostoimalla biojätteestä saadaan multaa. Hapellisissa oloissa hajoaminen tapahtuu aerobisesti, ja ilmakehään vapautuu lähinnä hiilidioksidikaasua ja vesihöyryä. Näin vapautuvan hiilidioksidin ei lasketa lämmittävän ilmastoa, koska se on yhteyttämisen mukana vastikään poistunut ilmakehästä.
Hapettomissa oloissa, esimerkiksi märissä olosuhteissa, hajoaminen tapahtuu mätänemällä, anaerobisesti, ja vapautuu metaania. Bioreaktorissa tämä on tavoitteena: metaani voidaan kerätä talteen ja käyttää polttoaineena. Toinen mahdollinen tapa tuottaa jätteestä palavia kaasuja on kaasutus. Koska biojätettä syntyy suuria määriä, näitä materiaaleja pidetään biopolttoaineiden tuotannon mahdollisina lähteinä.[3] Biojätettä voidaan myös polttaa sellaisenaan jätteenpolttolaitoksessa. Biojäte ei kuitenkaan sovellu hyvin sellaisenaan poltettavaksi, koska se on kosteaa ja palaa huonosti.
Jos biojäte joutuu sekajätteen mukana kaatopaikalle, se tiivistetään ja haudataan muun jätteen mukana. Biojäte joutuu siten hapettomiin oloihin ja alkaa mädäntyä, jolloin metaania vapautuu ilmakehään. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu ja aiheuttaa omalta osaltaan ilmastonmuutosta.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Biojäte.info (perustajat: Suomen Kiertovoima KIVO, kuntien jätelaitokset ja Kuntaliitto)