Wikipedia

Beneventum

Beneventum (lat.; m.kreik. Βενεβεντός, Benebentos tai Βενεουεντόν, Beneūenton), alun perin Maleventum (lat.; kreik. Μαλόεντον, Maloenton tai Μαλεβεντός, Maleventos), oli antiikin aikainen kaupunki Samniumissa mutta Apulia et Calabrian alueella Italiassa.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Beneventon kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5]

Beneventum
Colonia Julia Augusta Concordia Felix Beneventum
Beneventumin Trajanuksen riemukaari, joka tunnetaan nykyisin nimellä Porta Aurea.[1][2]
Beneventumin Trajanuksen riemukaari, joka tunnetaan nykyisin nimellä Porta Aurea.[1][2]
Sijainti

Beneventum
Koordinaatit 41°7′51″N, 14°46′18″E
Valtio Italia
Paikkakunta Benevento, Benevento, Campania
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Alue Regio II Apulia et Calabria, Italia
Aiheesta muualla

Beneventum Commonsissa

Beneventum oli alun perin samnilainen, oletettavasti hirpinien heimon kaupunki, joka tunnettiin nimellä Maleventum. Siitä tuli osa Rooman valtakuntaa vuonna 268 eaa. Samassa yhteydessä sen nimi vaihdettiin Beneventumiksi. Kaupunki oli yksi koko Etelä-Italian merkittävimpiä antiikin aikaisia kaupunkeja, ja sijaitsi kahden tärkeän tien, Via Appian ja Via Trajanan, risteyskohdassa.[1][2]

Maantiede

muokkaa

Beneventumin kaupunki sijaitsi Samniumin eteläosassa alueella, joka Augustuksen Italian aluejaossa oli Regio II Apulia et Calabriaa, ei Regio IV Samniumia. Kaupunki oli Via Appian varrella ja sijaitsi 32 roomalaisen mailin päässä Capuasta. Se oli rakennettu Calor (nyk. Calore Irpino) -joen varrelle lähelle kohtaa, jossa Sabatus (nyk. Sabato) -joki laski Caloriin.[2]

Rooman keisarikaudella Beneventumin alaisuudessa ollut maa-alue oli varsin laaja. Lännessä se ulottui Caudiumiin saakka käsittämättä kuitenkaan kyseistä kaupunkia itseään. Pohjoisessa se ulottui Tamarus (nyk. Tammaro) -joelle saakka ja käsitti muun muassa Pagus Veianuksen. Koillisessa Beneventumin alueeseen kuului Aequum Tuticum (Equus Tuticus), ja idässä ja etelässä alue rajautui Aeclanumin ja Abellinumin alueisiin. Alueella oli lukuisia Beneventumin alaisia kyliä.[2]

 
Nimellä Arco del Sacramento nykyisin tunnettu kaari.

Beneventum sijaitsi lännestä Roomasta ja Capuasta päin tulleen Via Appian varrella sen kahden päähaaran risteyskohdassa. Tien alkuperäinen linjaus Beneventumista itään kulki Aeclanumin ja Venusian kautta Tarentumiin eli kreikkalaisittain Tarakseen ja sieltä Brundisiumiin. Uusi, keisari Trajanuksen rakennuttama haara, Via Trajana, kulki Aequum Tuticumin ja Adrianmeren rannikon kautta Brundisiumiin ja korvasi Via Appian päätienä Beneventumista itään päin kuljettaessa.[1][2][6] Pohjoisen suuntaan Beneventumista lähti tiet, joka kulkivat Telesian kautta Allifaeen ja Bovianumin kautta Aeserniaan.[1][5] Etelään kaupungista lähti tie, joka kulki Abellinumin kautta Salernumiin.[1]

 
Ponte Valentino.

Suurin osa antiikin aikaisista lähteistä sijoittaa Arusinuksen tasangon (Arusini campi tai Arusinus campus), joka mainitaan roomalaisten ja Pyrrhoksen armeijan välisen Beneventumin taistelun tapahtumapaikaksi vuonna 275 eaa., Beneventumin lähelle. Perinteisesti on katsottu, että se sijaitsi Calor-joen eteläpuolella, ja että Via Appia kulki myöhemmin saman tasangon läpi. Florus ja Orosius kuitenkin sijoittavat tasangon Lucaniaan,[2][7] ja tämän näkemyksen jakavat Barrington Atlas of the Greek and Roman World -kartaston toimittajat.[8]

Historia

muokkaa

Samnilaisaika

muokkaa

Beneventum oli koko Samniumin tärkeimpiä kaupunkeja ja myöhemmin myös koko eteläisen Italian tärkeimpiä kaupunkeja.[2] Kaupunki oli alun perin samnilaisen heimon, todennäköisesti hirpinien (Hirpini), keskus.[1] Antiikin lähteissä on asian suhteen kuitenkin epäselvyyttä. Plinius vanhempi liittää kaupungin suoraan hirpineihin. Livius taas piti Beneventumia varsinaisen Samniumin kaupunkina, erotuksena hirpinien alueesta, ja Klaudios Ptolemaios jakoi saman näkemyksen.[2][9]

Kaikki antiikin lähteet ovat yksimielisiä siitä, että Beneventum oli hyvin vanha kaupunki. Solinus ja Stefanos Byzantionlainen pitivät sen perustajana Diomedestä. Myös paikalliset omaksuivat tämän legendan, ja vielä Prokopioksen aikana esittelivät Kalydonin metsäkarjun torahampaiksi väitettyjä hampaita todisteeksi alkuperästään.[2][10] Festus sen sijaan piti kaupungin perustajana Ausonia, Odysseuksen ja Kirken poikaa.[11] Tämä perinne voi viitata siihen, että kaupunki oli alun perin ausonien (Ausoni) kaupunki ennen kuin samnilaiset valtasivat sen.[2]

Antiikin historiallisten tapahtumien yhteydessä Beneventum esiintyy kuitenkin jo samnilaisena kaupunkina.[2][12] Samnilaiset kutsuivat kaupunkia ehkä nimellä Malventum,[1] Maloeis tai Malieis. Latinalaisittain tästä tuli nimi Maleventum.[2] Kaupunki vaikuttaa olleen tarpeeksi vahva, jotta roomalaiset eivät yrittäneet hyökätä sinne kahden ensimmäisen samnilaissodan aikana. Kaupunki vaikutta kuitenkin tulleen roomalaisten haltuun kolmannessa samnilaissodassa, vaikkakaan tapahtuman tarkempia yksityiskohtia ei tunneta. Beneventum oli varmuudella roomalaisten hallussa vuonna 275 eaa., kun roomalaiset voittivat Pyrrhoksen suuressa Beneventumin taistelussa konsuli Manius Curius Dentatuksen johdolla.[1][2][13]

 
Beneventumin noin vuonna 265–240 eaa. lyömä raha. Kuvituksessa Apollo-jumalan seppelöity pää sekä hevonen. Rahassa on teksti BENVENTOD, joka on vanha latinalainen tai samnilainen muoto sanasta Beneventorum.[2]

Rooman tasavallan aika

muokkaa

Vuonna 268 eaa. roomalaiset tekivät Beneventumista colonian eli sotilassiirtokunnan vahvistaakseen sen hallussapidon. Kaupunki sai latinalaisoikeudet (jus Latii).[1][2][14] Tässä yhteydessä roomalaiset nimesivät kaupungin uudelleen Beneventumiksi (bene < bonus = ’hyvä’), sillä nimi Maleventum kuulosti latinaksi huonolta enteeltä (malus = ’huono’).[1][2][15][16][17][18]

Roomalaisena coloniana Beneventumista vaikuttaa tulleen pian kukoistava paikka. Toisen puunilaissodan aikana se toimi usein roomalaisten tukikohtana, koska se sijaitsi lähellä Campaniaa ja oli vahva linnoituspaikka. Kaupungin lähellä käytiin kaksi sodan merkittävää taistelua, vuoden 214 eaa. taistelu, jossa Tiberius Sempronius Gracchus voitti Hannon johtamat karthagolaiset, ja vuoden 212 eaa. taistelu, jossa roomalaiset valtasivat Quintus Fulvius Flaccuksen johdolla Hannon leirin, johon tämän joukot olivat koonneet suuret määrät ruokaa ja muita huoltotarvikkeita.[2][19] Vaikka karthagolaiset hävittivät sen aluetta useita kertoja, se oli silti yksi 18 latinalaisesta coloniasta, jotka olivat vuonna 209 eaa. kyvykkäitä ja halukkaita tarjoamaan miehiä ja rahaa sodan jatkamiseksi.[2][20]

Beneventumia ei mainita vuosien 91–87 eaa. liittolaissodan yhteydessä, mutta se säilyi uskollisena Roomalle ja vaikuttaa välttäneen monia muita Samniumin kaupunkeja kohdanneet onnettomuudet. Tasavallan ajan lopulla se mainitaan yhtenä koko Italian vaurammista ja kukoistavimmista kaupungeista.[1][2][21][22] Toisen triumviraatin aikana triumvirit jakoivat sen maita veteraaneilleen.[2]

Rooman keisariaika

muokkaa
 
Beneventumin roomalaisen teatterin rauniot.

Octavianus Augustus perusti Beneventumiin kokonaan uuden colonian vuonna 42 eaa., ja laajensi kaupungin aluetta liittämällä siihen Caudiumin alueita. Nero asutti sinne kolmannen colonian. Tuossa yhteydessä kaupunki omaksui lisänimen Concordia. Siksi kaupungin koko nimenä esiintyy Septimius Severuksen aikana Colonia Julia Augusta Concordia Felix Beneventum.[1][2][21][23]

 
Nykyisin nimellä Terme di San Cristiano -tunnetun roomalaisen kylpylän rauniot.

Beneventumista säilyneet rauniot ja piirtokirjoitukset osoittavat sen olleen edelleen keisarikaudella tärkeä ja kukoistava kaupunki. Se oli tuohon aikaan hirpinien tärkein keskus ja todennäköisesti Capuan jälkeen koko Etelä-Italian huomattavin ja väkirikkain kaupunki. Tästä Beneventum sai epäilemättä kiittää sijaintiaan Via Appian varrella, ja vieläpä sen kahden päähaaran risteyskohdassa. Horatius mainitsee kaupungin tunnetussa kuvauksessaan matkastaan Roomasta Brundisiumiin.[2][24] Samasta syystä kaupungissa kävivät useat Rooman keisarit, joista mainitaan erityisesti Nero, Trajanus ja Septimius Severus.[2][25] Rooman senaatti ja kansa pystyttivät kaupunkiin suuren triumfikaaren Trajanuksen kunniaksi.[2]

Eri keisarit vaikuttavat antaneen kaupungille yhä lisää maata, ja rakennuttivat tai ainakin nimesivät sinne useita julkisia rakennuksia. Hallinnollisessa mielessä kaupunki liitettiin aluksi muiden hirpinien alueiden mukana Regio II Apulia et Calabrian alueeseen. Myöhemmin se liitettiin osaksi Campanian provinssia. Sen asukkaat luettiin Stellatinan tribukseen.[2][26] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Beneventanus.[2]

Beneventum oli grammaatikko Orbiliuksen synnyinpaikka. Hän opetti pitkään kotikaupungissaan ennen kuin siirtyi Roomaan, ja beneventumlaiset pystyttivät hänelle patsaan kaupunkiinsa. Piirtokirjoitusten perusteella saman kunnian sai myös toinen grammaatikko, Rutilius Aelianus, sekä monet lähinnä paikallisesti tunnetut puhujat ja runoilijat.[2][27]

Myöhäisantiikista keskiajalle

muokkaa

Benevetum säilytti merkityksensä keisarikauden loppuun saakka. Totila valtasi sen goottisotien aikaan, ja sen muurit tuhottiin maan tasalle, mutta kunnostettiin pian uudelleen. Paulus Diaconus mainitsee kaupungin hyvin vauraana ja seutunsa hallintokeskuksena.[2][28] Langobardien vuonna 571 alkaneen vallan aikana Beneventumista tuli keskus herttuakunnalle, johon kuuluivat kaikki heidän valtaamansa alueet Etelä-Italiassa. Kaupunki säilytti asemansa itsenäisenä valtiona vielä pitkään senkin jälkeen, kun langobardien kuningaskunta pohjoisessa oli kukistunut. Kaupunki on kehittynyt nykyiseksi Beneventon kaupungiksi.[1][2]

Rakennukset ja löydökset

muokkaa

Nykyisessä Beneventossa on säilynyt useita jäänteitä, jotka todistavat antiikin aikaisen kaupungin suuruudesta, mutta suurin osa jäänteistä on tuhoutunut, koska myöhempi kaupunki on aina ollut samalla paikalla ja tuhoutunut ja rakennettu uudestaan toistuvasti.[1][2]

 
Santi Quarantan arkeologista aluetta.

Asemakaava ja kaupunginmuurit

muokkaa

Antiikin aikaisen kaupungin asemakaava on vain heikosti hahmotettavissa, mutta sen decumanus maximuksen eli roomalaisen ruutuasemakaavan itä-länsisuuntaisen pääkadun arvellaan kulkeneen nykyisen Corso Garibaldi -kadun paikalla. Beneventon kaupunginmuurit, joita on säilynyt vain huonosti, ovat pääosin langobardiajalta, mutta niiden osana on säilynyt jonkin verran roomalaisaikaista rakennusvaihetta lähellä nykyistä Torre di Simonea.[1]

Trajanuksen riemukaari (Porta Aurea)

muokkaa
Pääartikkeli: Trajanuksen riemukaari

Kaupungin huomattavin säilynyt jäänne on Trajanuksen kunniaksi rakennettu triumfikaari, joka tunnetaan nykyisin nimellä Porta Aurea ja muodostaa yhden nykykaupungin porteista. Sen korkeus on 15,6 metriä. Kaari sijaitsee kohdassa, jossa Via Trajana kulki ulos kaupungista. Siinä olevan piirtokirjoituksen mukaan se omistettiin Trajanukselle vuonna 114 oletettavasti hänen kuljettua siitä matkalla sotimaan Parthiaa vastaan. Kaaren suunnitteli mahdollisesti Apollodoros Damaskoslainen, ja sen esikuvana toimi Rooman Tituksen riemukaari. Kaaren julkisivussa on marmorireliefejä, jotka esittävät Trajanuksen tekoja, ja jotka lisättiin Hadrianuksen aikana. Länsipuolen reliefit esittävät Trajanuksen saavutuksia Italiassa ja itäpuolen reliefit hänen saavutuksiaan provinsseissa. Riemukaari ja sen veistoskoristelut ovat säilyneet nykyaikaan poikkeuksellisen hyvin.[1][2][29]

Muita rakennuksia

muokkaa
 
Amfiteatterin jäänteitä.

Kaupungista on säilynyt myös roomalaisen teatterin rauniot, jotka sijaitsevat lounaaseen nykyisestä Beneventon katedraalista. Teatteri rakennettiin Hadrianuksen aikana ja kunnostettiin Septimius Severuksen aikana.[1][30] Muihin jäänteisiin lukeutuvat amfiteatterin rauniot; mahdollisesti forumin osana olleet rakennusjäänteet, mukaan lukien cryptoporticus, Santi Quarantassa lähellä Santa Maria della Grazien kirkkoa;[1][31] Arco del Sacramento -nimellä nykyisin tunnettu kaari lähellä katedraalia; suurikokoisen rakennuksen, mahdollisesti kylpylän rauniot lähellä Ponte Vanvitellia; Piazza Papinianolla oleva Egyptistä Isiksen temppelistä tuotu obeliski, jonka pystytti Lucilius Rufus vuonna 88; sekä samaa alkuperää oleva Apiksen patsas Piazza San Lorenzolla.[1][2][32]

Sillat

muokkaa
 
Ponte Leproso.

Calor-joen yhden sivuhaaran kaupungin itäpuolella ylittänyt alun perin Trajanuksen aikana rakennettu silta on säilynyt, ja tunnetaan nykyisin nimellä Ponticello.[1][33] Roomalaisaikaista rakennetta on myös Ponte Leprosossa, joka ylitti Sabatus-joen ja jonka yli Via Appia tuli Beneventumiin,[1][34] sekä Ponte Valentinossa, joka ylitti yhden Calorin sivuhaaroista kaupungin itäpuolella.[35][36]

Esinelöydöt

muokkaa

Eri puolilta nykykaupunkia on löydetty paljon reliefien ja veistosten osia sekä latinankielisiä piirtokirjoituksia. Jotkut piirtokirjoitukset mainitsevat kaupungissa olleita julkisia rakennuksia. Eräs niistä oli Caesareum, joka oli oletettavasti eräänlainen curia eli kaupungin neuvoston kokoontumispaikka. Muihin lukeutuvat basilika, portiikit ja Commoduksen rakennuttamat termit eli roomalaiset kylpylät. Osa piirtokirjoituksista puolestaan antaa tietoa kaupungin lukuisista collegioista, joista osa liittyi uskontoon, osa kauppaan ja osa oli kirjallisia.[2][37] Via Trajanan varrelta on löydetty paljon mailipylväitä.[1]

Kaupungista tehtyjä löytöjä on esillä Museo del Sanniossa (Samniumin museo), joka toimii Santa Sofian luostarissa. Osa kokoelmasta on Beneventon linnassa Rocca dei Rettorissa.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”BENEVENTUM (Benevento) Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah Smith, William: ”Beneventum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Beneventum Pleiades. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Beneventum (Italy) 80 Benevento - Βενεουεντόν ToposText. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b ”44 G3 Beneventum/Maleventum”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  6. ↑ Strabon: Geografika VI s. 283.
  7. ↑ Florus: Epitome de T. Livio Bellorum omnium annorum DCC Libri duo 1.18; Frontinus: Strategemata 4.1.14; Orosius: Historiae adversus paganos 4.2
  8. ↑ Arusini Campi Pleiades. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.11 s. 16; Livius: Rooman synty 22.13; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.67.
  10. ↑ Solinus: De mirabilibus mundi 2.10; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika; Prokopios: Goottisodat (De bellum Gothicum) 1.15.
  11. ↑ Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione, ”Ausoniam”.
  12. ↑ Livius: Rooman synty 9.27.
  13. ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Pyrrhos 25; Frontinus: Strategemata 4.1.14.
  14. ↑ Livius: Epitome 15; Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 1.14.
  15. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.11 s. 16; Livius: Rooman synty 9.27; Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione, ”Beneventum”, s. 34; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika; Prokopios: Goottisodat (De bellum Gothicum) 1.15.
  16. ↑ Lewis, Charlton T. & Short, Charles: bŏnus A Latin Dictionary. 1879. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  17. ↑ Lewis, Charlton T. & Short, Charles: bĕnĕ A Latin Dictionary. 1879. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  18. ↑ Lewis, Charlton T. & Short, Charles: mălus A Latin Dictionary. 1879. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  19. ↑ Livius: Rooman synty 22.13, 24.14, 24.16, 25.13–15, 25.17; Appianos: Sota Hannibalia vastaan (Bellum Hannibalicum) 36–37.
  20. ↑ Livius: Rooman synty 27.10.
  21. ↑ a b Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 4.3.
  22. ↑ Strabon: Geografika V s. 250; Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 1.15.
  23. ↑ Liber coloniarum s. 231–232.
  24. ↑ Horatius: Satiirit 1.5, 71.
  25. ↑ Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 15.34.
  26. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.11 s. 16.
  27. ↑ Suetonius: Kuuluisia miehiä (De viris illustribus), osa Grammaatikoista (De grammaticis) 9; von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 1178, 1185.
  28. ↑ Prokopios: Goottisodat (De bellum Gothicum) 3.6; Paulus Diaconus: Langobardien historia (Historia Langobardorum) 2.20; De Vita, Antiq. Benev. pp. 271, 286.
  29. ↑ Trajanuksen riemukaaren sijainti: 41°07′57.2″N, 14°46′44.9″E.
  30. ↑ Roomalaisen teatterin sijainti: 41°07′50.7″N, 14°46′18.3″E.
  31. ↑ Santi Quarantan arkeologisen kohteen sijainti: 41°08′02.4″N, 14°46′03.8″E.
  32. ↑ Piazza Papianon obeliskin sijainti: 41°07′53.9″N, 14°46′37.7″E.
  33. ↑ Ponticellon sijainti: 41°08′03.9″N, 14°47′06.8″E.
  34. ↑ Ponte Leproson sijainti: 41°07′53″N, 14°45′55″E.
  35. ↑ Valentino Bridge Loquis. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  36. ↑ Ponte Valentinon sijainti: 41°08′44.6″N, 14°49′49.4″E.
  37. ↑ von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 3164, 3763, 4124–4132, jne.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Beneventum&oldid=22892210”