Belize

Belize on valtio Keski-Amerikassa Jukatanin niemimaalla. Se eroaa monista muista alueen maista siten, että se oli Britannian siirtomaa (Brittiläinen Honduras) ja on edelleen virallisesti englanninkielinen, Kansainyhteisön jäsen, jonka hallitsija on sama kuin Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki. Belizessä on koralliriuttoja ja reheviä sademetsiä. Mayojen jälkeen aluetta hallitsivat espanjalaiset ja britit, kunnes se itsenäistyi 1981. Talous pohjautuu maatalouteen ja matkailuun, joten hurrikaanit aiheuttavat alueelle osuessaan suurta tuhoa.

Belize
lippu vaakuna
Belizen sijainti kartalla
Valtiomuoto	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
Kuningas Kenraalikuvernööri Pääministeri	Charles III Froyla Tzalam Johnny Briceño
Pääkaupunki	Belmopan (20 754 as.)
Muita kaupunkeja	Belize City (63 999 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	22 966 km²  (sijalla 152)
– josta sisävesiä	0,7 %
Väkiluku (2022)	397 483 (sijalla 178)
– väestötiheys	17,3 as. / km²
– väestönkasvu	1,97 % (2013)
Viralliset kielet	englanti
Valuutta	Belizen dollari (BZD)
BKT (2022)
– yhteensä	2,5 mrd. USD  (sijalla 182)
– per asukas	6 049 USD
HDI (2019)	0,716 (sijalla 110)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	13 %
– teollisuus	23 %
– palvelut	64 %
Aikavyöhyke	UTC−6
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys  – Yhdistyneestä kuningaskunnasta	21. syyskuuta 1981
Lyhenne	BZ
– ajoneuvot:	BH
– lentokoneet:	V3
Kansainvälinen suuntanumero	501
Tunnuslause	Sub Umbra Floreo (suom. Varjossa kukoistan)
Kansallislaulu	”Land of the Free”
Edeltäjä(t)	Brittiläinen Honduras (1862–1981)
Infobox OKNimi-testi OK

Maantiede

Belizen kartta.

Belize sijaitsee Keski-Amerikassa Jukatanin niemimaan kaakkoisosassa. Belizen pohjoispuolella on Meksiko, lännessä ja etelässä Guatemala ja idässä Karibianmeri. Maan pinta-ala on 22 966 km².

Belizen pohjoisosa on suurimmaksi osaksi rannikkotasankoa ja tiheää sademetsää. Etelässä ovat matalat Mayavuoret, joilla sijaitsee maan korkein kohta Doyle’s Delight (1 124 m). Belizen pohjoisosa on kalkkikivistä alankoa, joka ei nouse yli 60 metrin korkeuteen. Alankoalueella virtaavat purjehduskelpoiset Belize, Hondo ja New River. Belize Cityn eteläpuolella rannikkotasankoa halkovat useat lyhyet joet.

Karibianmeren rannikolla on koralliriuttoja ja pieniä saaria, joista suurin on Ambergris Caye. Belizeen kuuluu läntisen pallonpuoliskon pisin valliriutta ja koko maailman toiseksi pisin heti Ison Valliriutan jälkeen. Unescon maailmanperintöluetteloon onkin lisätty Belizen rantariuttojen suojelualue.

Ilmasto on trooppinen ja sadekausi kestää toukokuulta marraskuulle. Maa kärsii säännöllisesti hurrikaanien ja trooppisten myrskyjen aiheuttamista rankkasateista ja tulvista. Vuosina 1930–2010 Belizeen osui 16 hurrikaania (eli keskimäärin joka viides vuosi), lisäksi samalla jaksolla maata kohtasi 17 trooppista myrskyä. Hurrikaani Hattie surmasi 275 henkeä vuonna 1961, ja Hurrikaani Fifi iski Belizeen 1974.

Metsät peittävät yli puolet Belizen pinta-alasta. Alavilla alueilla on mahonkia ja monia orkidealajeja kasvavaa trooppista sademetsää. Ylempänä pääasialliset puulajit ovat havupuita. Luonnonsuojelua pidetään tärkeänä, ja 18 kansallispuistoon sisältyy maailman ainoa jaguaariensuojelualue.

Belizessä kasvaa yli 4 000 luonnonvaraista putkilokasvilajia, joiden joukossa on ainakin 700 puulajia, 250 kämmekkälajia ja useita perinteisiä lääke- ja rohdoskasveja. Systemaattinen kasvilajikartoitus on vasta aloitettu.

Belizen viidestä kissaeläimestä jaguaari oli mayoille kaikkein tärkein eläin. Muut kissaeläimet ovat puuma, oselotti, pitkähäntäkissa ja jaguarundi. Belizessä elää myös mölyapinoita, tapiireita ja lamantiineja. Kolme uhanalaista kilpikonnalajia pesii Belizessä. Maassa on havaittu 530 lintulajia, joiden joukossa on 200 muuttolintua.

Historia

Varhaishistoria

Altun Han mayatemppeli Belizessä.

Mayojen korkeakulttuuri kehittyi Jukatanin niemimaan alavilla alueilla ja sen eteläpuolisilla ylängöillä. Alue kuuluu nykyisin Belizen lisäksi Meksikoon, Guatemalaan ja Hondurasiin. Jo ennen vuotta 2500 eaa. metsästäjä-keräilijäryhmät asettuivat pieniin kyliin. Metsästyksen ja keräilyn ohella he alkoivat viljellä maissia, papuja, kesäkurpitsaa ja chiliä, jotka ovat edelleen tärkeä osa alueen asukkaiden ruokavaliota. Suunnilleen vuosien 2500 eaa. ja 250 jaa. aikana kehittyivät mayojen sivilisaation tärkeimmät piirteet. Se kukoisti klassisella kaudella noin vuosina 250–1200. Maanviljelyssä kehitettiin työläs penkereisiin perustuva kastelujärjestelmä ja kaskiviljelyn tekniikoita.

Belizen alueelta on löydetty varhaisten maya-kaupunkien raunioita. Viisi kilometriä Orange Walkista länteen on 2500 eaa. rakennettu Cuello, mistä on löytynyt alueen vanhimmat astiat. Puolijalokivet osoittavat, että kauppaa käytiin laajalla alueella jo 1500 eaa. Cerrosin rauniokaupunki on noin vuosilta 300 eaa.–100 jaa., ja siellä näkyy jälkiä mayojen varhaisesta arkkitehtuurista ja taidokkaista kaiverruksista ja kivirakenteista. Altún Hasta, noin 30 km Belize Citystä, on löytynyt auringonjumala Kinich Ahaun jadenaamio.

Klassisen kauden lopulla Belizen alueella eli noin 400 000 asukasta. Yhteiskunta kuitenkin taantui voimakkaasti 900-luvulla, ja vaikka kaupungeissa asuttiin edelleen, ne menettivät merkityksensä seremoniallisina keskuksina. Kulttuurin romahduksen syitä ei tunneta. Belizessä asui kuitenkin eurooppalaisten tullessa mayoja, mutta siellä ei ollut keskusvaltaa.

Siirtomaa-aika

Brittiläisen Hondurasin lippu.

1600-luvulla nykyisestä Belizestä tuli Espanjan Keski-Amerikan ja Karibian siirtokuntien osa. Tarinan mukaan eurooppalainen asutus Belizessä alkoi 1638 haaksirikkoutuneiden englantilaisten merimiesten perustamasta siirtokunnasta. Seuraavan kahdensadan vuoden aikana englantilaiset perustivat alueelle lisää siirtokuntia, joiden pääasiallisena vientituotteena oli puutavara. Muihin elinkeinoihin kuului merirosvous.

Vuosina 1763 ja 1783 Espanja solmi sopimuksen, joiden mukaan britit saivat oikeuden puunhakkuuseen, mutta alue kuului edelleen Espanjan alaisuuteen. Sopimukset kielsivät periaatteessa paikallishallinnon ja plantaasimaatalouden. Brittiasutukset kuitenkin alkoivat 1700-luvun lopulla olla paikallisten oligarkkien alaisuudessa. Asutuksissa alettiin myös järjestää julkisia kokouksia. Vuonna 1798 Espanja yritti poistaa britit Belizestä vielä kerranvoimatoimin, mutta epäonnistumisen jälkeen alue oli enää vain nimellisesti Espanjan siirtomaa.

Yucatánin kastisodan (1847–1853) aikana maahan pakeni tuhansia espanjankielisiä siirtolaisia. Alueesta tuli virallisesti Britannian siirtomaa vuonna 1862 nimellä Brittiläinen Honduras. Meksiko luopui virallisesti vaatimuksestaan alueeseen 1893.

Belizen talous kärsi pahoin 1930-luvun laman aikana, ja vuoden 1931 hurrikaani tuhosi pahoin Belize Cityä. Lakot ja mielenosoitukset herättivät vaatimuksia demokratiasta. Ammattiliittojen ja keskiluokkaiset kreolit muodostivat kansankomitean, kun kuvernööri oli vuonna 1939 devalvoinut valuutan. Komitean pohjalta syntyi 1950 Yhdistynyt kansanpuolue, joka alkoi johtaa itsenäisyysliikettä.

Itsenäisyys

Brittiläinen Honduras sai itsehallinnon vuonna 1964, ja sen nimi muutettiin Belizeksi 1973. Pelko aluetta itselleen vaatineen Guatemalan hyökkäyksestä viivytti itsenäisyyttä vuoteen 1981. Belizeläiset olivat turhautuneita Guatemalan vaatimuksista ja alkoi kerätä tukea itsenäisyydelleen muista maista. Belize vei asiansa vuosina 1975–1981 muun muassa Sitoutumattomien maiden liikeeseen ja Yhdistyneisiin kansakuntien. YK:n marraskuun 1980 päätös vaati Belizen itsenäisyyttä. Guatemalan kanssa ei päästy sopimukseen, mutta Belize julistautui itsenäiseksi 21. syyskuuta 1981.

Britannia antoi Belizelle alkuun turvatakuut, ja Britannian asevoimat poistui maasta vasta 1994, jolloin Belizen puolustusvoimille meni vastuu rajaturvallisuudesta. Guatemala oli tunnustamut Belizen vasta vuonna 1991.

Ensimmäisenä pääministerinä oli itsenäistymisen jälkeen George Price. Hänen johtamansa Yhdistynyt kansanpuolue johti maata kolmisenkymmentä vuotta, kunnes Yhdistyneen demokraattisen puolueen (United Democratic Party, UDP) Manuel Esquivelista tuli pääministeri 1984. PUP palasi kuitenkin valtaan 1989 vaaleissa edelleen Pricen johdolla, UDP oli vallassa 1993–1998 ja PUP 1998. Vuonna 2008 UDP:n Dean Barrow’sta tuli pääministeri murskavoiton jälkeen.

Huhtikuussa 2005 maassa mellakoitiin hallitusta vastaan. Maan öljyvarojen hyödyntäminen aloitettiin huhtikuussa 2006. Belizen vaaleja hallitsi 2010-luvullakin UDP ja PUP. UDP voitti kolmannen kautensa 2015, mutta PUP voitti vuoden 2020 vaalit. Pääministeriksi nousi Johnny Briceño.

Politiikka

Belize on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollisena valtionpäämiehenä on Belizen kuningas Charles III. Kuningasta edustaa kenraalikuvernööri. Käytännön hallitusvalta on pääministerin johtamalla hallituksella.

Vuoden 1981 perustuslaki määrittelee brittiläismallisen parlamentaarisen järjestelmän, jossa pääministeri ja hallitus ovat vastuussa parlamentille. Kaksikamarisen parlamentin vaaleilla valittuun edustajainhuoneeseen kuuluu 31 jäsentä, jotka valitaan viisivuotiskaudelle. Kenraalikuvernööri nimittää senaatin 12 jäsentä, jotka ovat hallituksen, opposition ja kansalaisyhdistysten valitsemat. Belizen kirkkojen neuvosto ja evankelisten kirkkojen neuvosto, teollisuus- ja kauppakamari ja yritysvirasto, sekä ammattiliittojen kongressi ja yhteiskunnallinen ohjaava komitea suosittelevat kuvernöörille kukin yhden senaattorin valintaa. Senaatin puhemiehen nimittää valtapuolue.

Belizen itsenäisyyden ajan maata on hallinnut kaksi puoluetta, Yhdistynyt kansanpuolue (PUP) ja Yhdistynyt demokraattinen puolue (UDP). PUP sai parlamenttivaaleissa 2020 murskavoiton, sillä se sai peräti 25 paikkaa edustajainhuoneeseen. Vaalit päättivät UDP:n 17 vuotta kestäneen valtakauden, ja PUP:n johtajasta Johnny Briceñosta tuli pääministeri.

Belizen oikeusjärjestelmä perustuu englantilaiselle tapaoikeudelle. Oikeuslaitos on itsenäinen, mutta sillä puuttelliset resurssit.

Belizessä tehdään suhteellisen paljon murhia, ja siellä murhien määrä asukaslukuun nähden on maailman korkeimpia. Väkivalta on keskittynyt erityisesti Belize Cityn eteläosiin. Maahan tuo lisäksi epävakautta rajariita, joka on edelleen ratkaisematta Guatemalan kanssa. Huumekartellien läsnäolo on myös vahvistunut Belizen eteläosissa 2020-luvulla.

Hallinnollinen jako

Belizen alueet

Belize on jaettu kuuteen alueeseen (district).

Numero	Alue	Väkiluku (VL2022)	Hallintokeskus
1	Belize	&&&&&&&&&0113630.&&&&00113 630	Belize City
2	Cayo	&&&&&&&&&&099105.&&&&0099 105	San Ignacio
3	Corozal	&&&&&&&&&&045310.&&&&0045 310	Corozal
4	Orange Walk	&&&&&&&&&&054152.&&&&0054 152	Orange Walk
5	Stann Creek	&&&&&&&&&&048162.&&&&0048 162	Dangriga
6	Toledo	&&&&&&&&&&037124.&&&&0037 124	Punta Gorda

Talous

Belize on ylemmän keskitulotason maa, jonka bruttokansantuote vuonna 2022 oli 2,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Bruttokansantuote asukasta kohden oli hieman yli 6 000 dollaria. Belize kuuluu Karibian yhteisöön Caricomiin, minkä ansiosta sillä on pääsy muiden maiden markkinoille. Belizen talous kärsi koronapandemian alussa, mutta vuonna 2022 bruttokansantuote nousi pandemiaa edeltävälle ajalle. Talouskasvua on tuottanut erityisesti matkalijoiden palaaminen ja matkailupalveluihin liittyvät rakennustyöt. Kasvavan matkailualan ja vuonna 2005 tehdyn öljylöydön ansiosta Belizen talous on muuttunut selvästi 2000-luvulla. Talous on kuitenkin edelleen pientä, ja se on vahvasti riippuvainen ulkomaankaupasta. Lisäksi maa on altis hurrikaaneille. Hurrikaanit ovat hidastaneet talouskehitystä vuosina 2001 ja 2007, kun sekä maatalouden sadot että turismin vaatimat infrastruktuuri ovat vahingoittuneet. Hurrikaani Earl vaurioitti taloutta puolestaan vuonna 2016. Sen ja maatalouden tuoton supistumisen takia Belizen bruttokansantuote laski sinä vuonna 1,5 prosenttia.

Belizen talous on keskittynyt paljolti maatalouteen, matkailuun ja rahalähetyksiin. Yhdysvaltojen asema on merkittävä, sillä sieltä tulee suuri osa matkailijoista, rahalähetyksistä sekä se on tärkeä vientimaa ja investoija. Belizen talouteen vaikuttaa myös huomattavasti energiahintojen vaihtelut, koska Belizen dollarin vaihtokurssi on sidottu Yhdysvaltain dollariin ja Belize on sekä maakaasun että maaöljyn nettotuoja.

Belizen tilastokeskuksen mukaan maan tärkeimät vientituotteet olivat vuonna 2022 sokeri, banaani, rehu, appelsiinitiiviste ja hummerit. Tärkeimmät vientimaat olivat samana vuonna Britannia, Yhdysvallat, Guatemala, Espanja ja Trinidad ja Tobago. Tuonnista suurin osa tulee Yhdysvalloista, Kiinasta, Meksikosta, Guatemalasta ja Trinidad ja Tobagosta. Vaikka Belizesta on löydetty myös öljyä, se joutuu luottamaan energian saatavuudessa alueen muihin öljyntuottajiin.

Yli viidennes Belizen asukkaista saa toimeentulomsa maataloudesta, mutta maa joutuu silti tuomaan 40 prosenttia sen ruoasta. Vientituotteiden lisäksi maassa kasvatetaan maan kulutukseen lähinnä maissia, riisiä, salkopapua ja bataattia. Perinteinen viljelytapa on vuoroviljely, kerrallaan viljelyssä on 10–15 % viljelykelpoisesta maasta. Laiduntaminen vuorottelee peltoviljelyn kanssa. 1900-luvulle asti Belizen talous riippui lähes pelkästään puutavarasta, jonka alkaessa ehtyä sokeriruo’osta tuli päävientituote.

Palveluala on tuottanut suurimman osan bruttokansantuotteesta 1980-luvun alusta alkaen, ja melkein 60 prosenttia työvoimasta työskentelee alalla. Matkailuala on kehittynyt nopeasti 1990-luvulta lähtien, ja matkailijoiden määrä viisinkertaistui 1990-luvun lopulta 2000-vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Matkailijoite Belizessa kehtovat muun muassa Belizen valliriutta ja sisämaan ekomatkailukohteet sekä mayarauniot.

Vaikka Belize on suhteellisen vauras muihin alueen maihin verrattuna, siellä on silti paljon köyhyyttä. Vuoden 2018 tilastojen mukaan yli puolelle väestöstä ei ollut varaa riittävään ravintoon. Belizen tilastokeskuksen mukaan köyhyys on kuitenkin hiljalleen vähentymässä, mutta siitä huolimatta vuonna 2024 yli 26 prosenttia eli moniulotteisessa köyhyydessä. Vaikein tilanne on eteläisellä Toledon hallintoalueella sekä mayojen keskuudessa. Mayoista yli 60 prosenttia kärsii moniulotteisesta köyhyydestä. Köyhyyden vähenemistä hidastaa naisten matala työllistymisaste. Monet naiset sekä mayat ovat itsetyöllistyneitä.

Väestö

Katso myös: Luettelo Belizen kaupungeista

Belizessä on vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan 397 483 asukasta. Väestöstä kaupungeissa asuu &&&&&&&&&&&&&042.020000042,2 prosenttia ja maaseudulla &&&&&&&&&&&&&057.080000057,8 prosenttia.

Etnisesti suurin osa väestöstä on sekoittunutta. Suurin etninen ryhmä on eurooppalaisten ja mayojen jälkeläiset eli mestitsit. Heitä oli vuonna 2022 arviolta 52 prosenttia väestöstä. He asuttavat erityisesti Belizen harvaanasuttua sisämaata. Siellä on myös suurin osa Belizen mayoista, joiden osuus väestöstä on 12 prosenttia. Rannikon keskiosia hallitsevat puolestaan afrikkalaista ja brittiläistä sukua ovat kreolit, joiden osuus väestöstä on 24 prosenttia. Erityisesti rannikon eteläosissa asuu garifunoja eli intiaanien ja afrikkalaisten jälkeläisiä, joita on noin 4 prosenttia väestöstä. Muihin ryhmiin (arabeja, kiinalaisia, intialaisia sekä eurooppalaisperäisiä) kuuluu 8 prosenttia väestöstä.

Maan virallinen ja yleisesti käytetty kieli on englanti, mutta suurin osa väestöstä puhuu kreolikieltä krioli. Monet belizeläiset osaavat useampia kieliä, mutta mestitsit puhuvat pääosin espanjaa, garifunat garifunaa ja mayat mayakieliä. Mennoniittiyhteisöissä käytetään saksalaisperäistä plautdietschiä.

Kristinusko on Belizen selvästi suurin uskonto. Vuoden 2022 tilastojen mukaan 31,8 prosentteja oli katolisia, 9,2 prosenttia helluntailaisia, 4,7 prosenttia seitsemännen päivän adventisteja, 4,0 prosenttia anglikaaneja, 3,9 prosenttia mennoniittejä, 3,5 prosenttia baptisteja ja 1,7 prosenttia metodisteja. Uskonnottomien osuus väestöstä on 31,0 prosenttia ja muiden uskontojen 10,2 prosenttia. Kristinuskon tärkeys näkyy myös siinä, että Belizellä on kansallislaulun rinnalla myös kansallisrukous.

Maaseudulla sosiaaliluokat seuraavat etnisten ryhmien rajoja, mutta kaupungeissa yhteiskuntaluokka määräytyy ensisijaisesti ihonvärin mukaan: vaaleat kreolit, mestitsit, intialaiset ja muut aasialaiset ovat ylempää luokkaa kuin tummat kreolit tai garifunot. Ylimmät yhteiskuntaluokat hallitsevat liike-elämää ja molempia suuria poliittisia puolueita.

Kulttuuri

Kansallisen kirjallisuuden perusta on kansantarinoissa ja muussa suullisessa perinteessä, mutta vain vähän siitä on kirjoitettu muistiin. Maalaus ja kuvanveisto ovat perinteisiä kuvataiteen lajeja. Varsinkin puun kaivertaminen ja veistäminen on suosittua.

Garifunien kehittämä rockmusiikin laji on nimeltään punta rock, ja se on levinnyt muuallekin Keski-Amerikkaan. Belizen tunnetuin muusikko on Andy Palacio, jonka sanotaan ”nostaneen Belizen musiikin maailmankartalle”. Palacio edustaa garifunien musiikkiperinnettä, ja hänet palkittiin maailmanmusiikin Womex-messuilla 2007.

Lukutaito on kasvanut merkittävästi vuosina 1990-2015: 70 % (1990), 81 % (2001) ja 91 % (2015). Maan tunnetuin yliopisto on vuonna 2000 perustettu Belizen yliopisto.

Belizessä ei ilmesty päivälehtiä, mutta jotkut puolueet julkaisevat viikkolehtiä. Yleisradio yksityistettiin vuonna 1998, ja nykyisin maassa toimii joukko kaupallisia radioita. Myös yksityisiä televisioasemia toimii sekä maanpäällisessä antenniverkossa että kaupungissa kaapeliverkoissa.

Urheilu

Belize on osallistunut kesäolympialaisiin vuodesta 1968 lähtien 1–11 urheilijan joukkueella. Useimmiten joukkueessa on ollut yleisurheilijoita ja ampujia. Maa ei ole saanut mitaleita.

Belizen jalkapallomaajoukkue oli toukokuussa 2017 FIFA-rankingissa sijalla 145. CONCACAF Gold Cupin lopputurnaukseen se ei ole edennyt koskaan. Maassa on 42 joukkuetta ja niissä 3150 rekisteröityä pelaajaa. Belizen koripallomaajoukkue voitti Caricomin mestaruuden 1998, mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana sen taso romahti tyystin.

Baseballia muistuttava softball on suosittua Belizessä, ja sekä naisten että miesten joukkueet ovat menestyneet kansainvälisissä turnauksissa.

Lähteet

• Abstract of Statistics 2023 (PDF) Belmopan: Statistical Institute of Belize. Viitattu 10.12.2024. (englanniksi)
• Alford, Alfred E. & Griffith, William J. & Bolland, O. Nigel: Belize Encyclopedia Britannica. 1.12.2024. Viitattu 9.12.2024. (englanniksi)
• Belize: A Country Study. (Tim Merril (toim.)) Washington: GPO for the Library of Congress, 1992. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.12.2024). (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Belize Wikivoyagessa (englanniksi)

Väli-Amerikan valtiot

Mantereen maat	Belize Costa Rica El Salvador Guatemala Honduras Meksiko Nicaragua Panama
Saarivaltiot	Antigua ja Barbuda Bahama Barbados Dominica Dominikaaninen tasavalta Grenada Haiti Jamaika Kuuba Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Saint Vincent ja Grenadiinit Trinidad ja Tobago
Itsehallintoalueet	Anguilla Aruba Bonaire Brittiläiset Neitsytsaaret Caymansaaret Curaçao Guadeloupe Martinique Montserrat Navassa Puerto Rico Saba Saint Barthélemy Saint-Martin Sint Eustatius Sint Maarten Turks- ja Caicossaaret Yhdysvaltain Neitsytsaaret