Wikipedia

Bali

saari Pienillä Sundasaarilla Indonesiassa
Tämä artikkeli käsittelee saarta Indonesiassa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Bali on saari Pienillä Sundasaarilla Indonesiassa, kahdeksan astetta päiväntasaajan eteläpuolella. Balin pohjoispuolella on Jaavanmeri ja eteläpuolella Intian valtameri. Balin länsipuolella on Jaavan saari ja itäpuolella on Lombokin saari.[2]

Bali
Bali
Lippu
Vaakuna
Sijainti
Sijainti

Koordinaatit: 8°25′S, 115°14′E

Valtio  Indonesia
Hallinto
 – Pääkaupunki Denpasar
Pinta-ala 5 780 km²
Väkiluku (2020) 4 317 404
 – väestötiheys 730 as./km²
Kielet Indonesia
Bali
Kansat Balilaiset (89%)
Jaavalaiset (7%)[1]
Bali

Balin pinnanmuodot

Sijainti
Saariryhmä
Sijaintipaikka
Vesialue
Korkein kohta
Agung, 3 149 m
Pinta-ala
5 636 km²
Väestö
Suurin kaupunki
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Bali muodostaa Indonesiassa oman provinssinsa, johon kuuluvat myös Balin kaakkoispuolella olevat pienet lähisaaret. Provinssin pinta-ala lähisaarineen on 5 780 km². Provinssin asukasluku on noin 4 300 000 (vuonna 2020). Balin pääkaupunki on Denpasar.[3] Balilaiset muodostavat pääosan provinssin väestöstä. He puhuvat balin kieltä, mutta myös indonesiaa osataan yleisesti.[4]

Balin kulttuuri on säilynyt ainutlaatuisena, saari on pysynyt hindulaisena saarekkeena keskellä islamilaista Indonesiaa. Balin ainutlaatuinen kulttuuri, trooppinen ilmasto ja luonnonnähtävyydet ovat tehneet Balista yhden maailman kuuluisimmista matkailukohteista.[4][5]

Maantiede

muokkaa

Sijainti

muokkaa

Balin saari sijaitsee Pienillä sundasaarilla. Bali on saarijonon läntisin saari. Balinsalmi erottaa Balin sen länsipuolella sijaitsevasta Isoihin Sundasaariin kuuluvasta Jaavan saaresta. Kapeimmillaan Balinsalmi on 3,2 km.[2] Balin itäpuolella, Lombokinsalmen toisella puolella on Lombokin saari. Lombokinsalmi on kapeimmillaan noin 35 km.[6] Balin pohjoispuolella on Jaavanmeri ja eteläpuolella Intian valtameri. Balin provinssiin kuuluvat lisäksi pääsaaren kaakkoispuolella sijaitsevat kolme pientä saarta Nusa Penida, Nusa Lembongan ja Nusa Ceningan.[6][3][7] Balin saaren pinta-ala on 5 636 km² ja se on pohjois-eteläsuunnassa pisimmillään 87 km ja itä-länsisuunnassa 100 km.[2]

Kallioperä ja pinnanmuodot

muokkaa
 
Batur-vuoren ympäristö on erittäin hedelmällistä. Vuori on myös tärkeä turistikohde.

Bali sijaitsee tyynenmeren tulirenkaaksi kutsutulla alueella, paikassa jossa indo-australian mannerlaatta ja euraasian laatta törmäävät. Balin alla on alityöntövyöhyke, jossa indo-australian laatta työntyy euraasian laatan alle.[8] Tämän johdosta maanjäristykset ovat saarella yleisiä ja niiden aikaansaamat tsunamit ovat mahdollisia.[9][10]

Mannerlaattojen törmäyskohdassa sijaitsevan Balin saaren maaperä on tuliperäistä ja sen vuoristo koostuu tulivuorista, jotka ovat jatke Jaavan vuoriketjulle. Korkein vuori ja saaren korkein kohta on 3 142 metriä korkea Gunung Agung. Se on aktiivinen tulivuori ja sen viimeisimmät purkaukset ovat tapahtuneet vuosina 1963 ja 2017. Vuoden 1963 purkaus tuhosi useita kyliä ja siinä sai surmansa 1 500 ihmistä.[2][6][11][12] Saaren aktiivisin tulivuori on Gunung Batur. Se on myös matkakohteena saaren merkittävin tulivuori.[9][6][13] 30 000 vuotta sitten tapahtuneen Baturvuoren purkauksen on todettu olleen yksi tunnetun historian voimakkaimmista tulivuorenpurkauksista.[4]

Saaren pohjoisella rannalla vuoren rinteet kohoavat jyrkästi merestä ja suurin osa asutuksesta on keskittynyt saaren eteläosaan.[2][3][7] Vuorilta saavat alkunsa useat joet. Pisin joki on 75 km pitkä Ayung-joki.[2][6]

Balin ja Lombokin välinen salmi on erityisen syvä ja se on myös osa huomattavaa eläinmaantieteellistä rajalinjaa, Wallacen linjaa. Eläimistöltään Bali, samoin kuin Sumatra ja Jaava, muistuttavat läheisesti Kaakkois-Aasian mannerta, Lombok ja sen itäpuolella olevat saaret sen sijaan eivät. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että jääkaudella meren pinta oli huomattavasti nykyistä alempana, jolloin Sumatra, Jaava ja Bali yhdessä muodostivat Aasian mantereeseen liittyneen niemimaan, mutta Balin ja Lombokin välissä oli silloinkin syvä salmi, jota useimmat eläimet eivät kyenneet ylittämään.[6][14][15][16]

Balin saarta ympäröivät koralliriutat. Saaren eteläisillä rannoilla hiekka on yleensä valkoista, kun taas pohjoisessa ja lännessä hiekka on mustaa.[2]

Kulttuurimaantiede

muokkaa

Balin pääkaupunki ja saaren suurin kaupunki on etelärannikolla sijaitseva 800 000 asukkaan Denpasar. Toiseksi suurin kaupunki on pohjoisrannikolla sijaitseva siirtomaa-ajan pääkaupunki Singaraja, jossa on 133 000 asukasta.[17][18][19][20] Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Denpasarin esikaupunkialueella sijaitseva Kuta ja Denpasarin pohjoispuolella sijaitsevat Ubud ja Tabanan, joissa kussakin asuu noin 30 000 asukasta.[21][17][20]

Ilmasto

muokkaa

Päiväntasaajan tuntumassa sijaitsevalla Balilla vallitsee trooppinen ilmasto. Ilmasto on kuuma ja kostea ympäri vuoden. Balin ilmasto jakautuu sadekauteen loka-maaliskuussa ja kuivaan kauteen huhti-syyskuussa. Rannikon tuntumassa päivälämpötilat ovat vuoden ympäri yli 30 astetta. Kuumien päivien jälkeen illalla saapuvat viileämmät tuulenvireet, jotka tasoittavat kuumuutta. Sadekuurot kestävät yleensä alle tunnin ja ne tulevat yleensä iltaisin ja öisin. Myös sadekautena päivä on suurelta osalta sateeton.[22][6]

Säätila vaihtelee alueittain. Balin pohjoisrannikko on kuivempaa kuin lännen vuoristo. Kuivinta on saaren koillisosassa. Sisämaan vuoristossa lämpötila on alavia rannikkoseutuja viileämpää ja sateita saadaan useammin. Myös vuoristossa lämpötila nousee päivän aurinkoisina tunteina kuumaksi.[22][6]

Denpasarin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 30,8 31,0 31,2 31,7 31,5 30,7 29,9 30,2 30,9 31,4 31,6 31,3 ka. 31
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 23,1 23,1 22,9 22,5 22,2 21,4 21,4 21,4 21,8 22,5 22,9 23,1 ka. 22,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) 26,9 27,0 27,0 27,1 26,8 26,0 25,6 25,8 26,3 26,9 27,2 27,2 ka. 26,7
Sademäärä (mm) 345 274 234 88 93 53 55 25 47 63 179 276 Σ 1 732
Sadepäivät (d) 27 22 20 9 8 6 4 4 8 12 16 22 Σ 158
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
30,8
23,1
31,0
23,1
31,2
22,9
31,7
22,5
31,5
22,2
30,7
21,4
29,9
21,4
30,2
21,4
30,9
21,8
31,4
22,5
31,6
22,9
31,3
23,1
S
a
d
a
n
t
a 		345
274
234
88
93
53
55
25
47
63
179
276


Lähde: [23][24][25]

Kasvillisuus

muokkaa
 
Mangrovekasvustoa kansallispuistossa.

Balin luonnollinen kasvillisuus on trooppista sademetsää. Tuliperäinen maa on erittäin hedelmällistä ja suuri sademäärä aiheuttaa sen, että kasvillisuus on runsasta ja nopeakasvuista. Rikkaan maaperän myötä maataloustuotanto on erittäin tuottavaa. Vuorten etelärinteet laskevat tasaisesti tarjoten hyvän riisinviljelymahdollisuudet. Vuorten etelärinteillä on kasvatettu suurin osa Balin riisistä. Muita tärkeitä maataloustuotteita ovat kahvi, maissi ja vihannekset. Myös karjanhoito on tärkeä ala.[2][6]

Suuri osa saaresta on viljeltyä, joten alkuperäistä trooppista sademetsää on jäljellä enää saaren länsiosan luonnonsuojelualueella Länsi-Balin kansallispuistossa.[6][26] Suurin osa kansallispuiston kasvillisuudesta ei kuitenkaan ole trooppista sademetsää joka vaatii ympärivuotista sadetta, vaan rannikolla olevaa savannimaista kasvustoa, jossa lehtipuut pudottavat lehtensä kuivana kautena. Saaren etelärinteet saavat enemmän säännöllistä sadetta, jolloin niissä on enemmän trooppista kasvillisuutta, kun taas rannikon alangoilla on laajalti mangrovekasvustoa.[27]

Puiston pinta-ala on 190 km² ja lisäksi 550 km² laajuinen ala on varattu kansallispuiston alueen laajentamiseksi. Lisäksi rannikkovesien koralliriutta-aluetta kuuluu kansallispuistoon 70 km². Kansallispuiston luonnonsuojelullinen merkitys on erittäin suuri, niinkin tiheästi asutulla saarella kuin Bali.[27]

Saaren puusto on monipuolista monsuuni-ilmaston luomaa sademetsää, mutta korkeilla vuorilla kasvaa myös havupuita. Saarella kasvaa muun muassa tiikkiä ja hindujen pyhänä pitämiä banian-puita. Elintarvikkeita saadaan muun muassa intianleipäpuusta, kookospalmusta ja bambusta.[6][28] Saaren kukkaloistoon kuuluvat muun muassa orkideat, temppelipuut ja hibiskukset. Kukilla on balilaisessa kulttuurissa suuri merkitys paitsi koristekasveina, myös erilaisissa temppeliseremonioissa.[6]

Eläimistö

muokkaa
 
Erittäin uhanalaista balinkottaraista tavataan vain Balilla.

Balin eläimistö edustaa läntistä aasialaista faunaa, jotka Wallacen linja erottaa itäisestä australialais-aasialaisesta faunasta. Balin ja Lombokin saarten syvä salmi kovine merivirtauksineen ovat eristäneet eläimistöt toisistaan.[6][29]

Balin luonnonvarainen eläimistö on kärsinyt laajalle levinneestä ihmisasutuksesta ja harvinaisimpia lajeja tavataan enää saaren länsiosan kansallispuistossa.[29] Tehomaataloudesta huolimatta Balilla on edelleen runsaasti kasveja ja eläimiä. Saarella on tavattu lähes kolmeasataa lintulajia, josta noin puolet on suhteellisen yleisiä. Kuuluisinta lintulajia, balinkottaraista, esiintyy enää luonnonsuojelualueella. Intensiiviset suojelutoimenpiteet ovat auttamatta myöhässä harvinaisen lintulajin pelastamiseksi, ja luonnonvaraiset balinkottaraiset tulevat todennäköisesti häviämään sukupuuttoon.[30] Balin ainoa endeeminen nisäkäs, balintiikeri, kuoli sukupuuttoon 1930-luvulla.[30][29]

Länsi-Balin kansallispuiston alueella tavattavia isoja nisäkkäitä ovat muun muassa jättiorava, muntjakki, villisika, bantengi, kääpiökauris, muurahaiskäpy, hidaslori, musanki ja jaavanmakaki. Jaavanmakakeja pidetään Balilla pyhinä eläiminä, ja ne ovat oppineet hankkimaan ravintonsa ihmisiltä.[30][29][31] Kissaeläimistä Balilla tavataan leopardikissaa.[32] Elinvoimaisista lintulajeista näkyvimmät ovat riisipelloilla ruokailevat haikarat.[29]

Historia

muokkaa

Esihistoria

muokkaa

Balin pohjoisosista löytyneiden kivityökalujen perusteella Balin on päätelty olleen asuttu jo neoliittisella kaudella.[33] Varhaisimmat Balilta löytyneet todisteet ihmisasutuksesta ovat noin 3 000 vuoden takaa. Varmasti tiedetään, että saari oli asutettu jo ennen pronssikauden aikaa.[9][34] Yksi varhaisimpia todisteita Balin asutuksesta on Pedjengin kuuksi nimetty pronssirumpu, joka löydettiin Balin Pedjengin läheltä. Sen arvellaan olevan noin 2 000 vuotta vanha. Rituaalisessa gongirummussa on vaikutteita vietnamilaisesta muotoilusta, mutta Balilta löydettyjen kivimuottien perusteella on arveltu että se on saatettu valmistaa alueella.[35] Ensimmäisten asukkaiden arvioidaan saapuneen alueelle eteläisen Kiinan alueelta noin 4 500 vuotta sitten.[36]

Hindulais-Buddhalaisen kulttuurin alku

muokkaa

Balin kulttuuri sai 100-luvulta lähtien vaikutteita Jaavan kautta tulleesta intialaisesta kulttuurista. Tuon aikaisista intialaisista kirjoituksista on löytynyt merkintöjä Balin saaresta. Tänä aikana on arvioitu hindulaisuuden uskonnollisten ja kulttuuristen tapojen saapuneen Balille.[37][34]

Balia ja sen itäpuolella sijaitsevaa Lombokia hallitsivat 900–1000-lukujen vaihteessa jaavalaiset hindukuninkaat. Balia hallitsi vuosina 1019-1045 kuningas Airlangga, ja alue kuului itäjaavalaiseen Kahuripan kuningaskuntaan.[34][38] Kahuripanin historia oli lyhytaikainen, sillä Airlanggan kuoltua valtakunta jakautui hänen kahdelle pojalleen läntiseen Kediriin ja itäiseen Janggalaan. Airlanggan kuoleman jälkeen Bali säilyi kuningaskunnan puoli-itsenäisenä osana, kunnes Singhasarin kuningaskunnan hallitsija Kertanagara valloitti Balin vuonna 1284.[34][39] Hänet valtansa kesti vain kahdeksan vuotta, sillä Kertanagara murhattiin vuonna 1292, hänen valloittamansa Kedirin kuningaskunnan kapinoidessa Singhasaria vastaan. Kertanagaran kuoltua Singhasarin valtakunta romahti ja hänen perillisensä perusti Majapahitin valtakunnan, jonka onnistui kukistaa Kedirin kapina mongolivaltakunnalta saamansa tuen avulla.[34][39][38]

Majapahitin kuningaskunnan vaikutusvalta ulottui Jaavalta myös Balille, kun vuonna 1343 Majapahitin pääministeri Gajah Mada palautti Majapahitin vallan.[34][39] Majapahitin kuningaskunnan aikana Bali alkoi saada voimakkaita vaikutteita Jaavalta levinneestä hindulais-buddhalaisesta kulttuurista. Jaavan saari oli tuolloin suurimmalta osaltaan hindulainen.[34][36]

Majapahitin kuningaskunta alkoi heiketä Gajah Madan kuoleman jälkeen vuonna 1364. Maa ajautui sisäisiin sotiin 1400-luvun alussa ja maa alkoi hajota pienempiin osiin. 1500-luvulla Majapahitin valtakunta kukistui lopullisesti kun islamilainen Demakin sulttaanikunta valloitti sen.[40][41][39][38] Majapahitin hajoamisen ja islamin leviämisen seurauksena monet Majapahitin hindut pakenivat Jaavalta Balille. Balin kulttuuri sai näin voimakkaita vaikutuksia itäjaavalaisesta kulttuurista, kun osa jaavalaisesta hindupapistosta ja aristokratiasta onnistui pakenemaan Balille. Balista muodostui näin hindulainen saareke nopeasti islamilaistuvassa Malaijien saaristossa. Balin omaperäinen hindukulttuuri on säilynyt meidän päiviimme asti.[34][36][38][33]

1500-luvulla Balin saari yhdistyi Gelgelin valtakunnaksi, mikä edisti hindulaisuuden elpymistä. Jaavalla taas islamiin kääntynyt saari hajosi useiksi pieniksi sulttaanikunniksi. Balilla islamiin ei suhtauduttu vihamielisesti, mutta sen leviämistä vastustettiin. Balilla suhtauduttiin islamilaisiin jaavalaisiin naapureihin hyvin varautuneesti ja saari pysyi muusta, muslimien hallitsemasta saaristosta erillään. Jako näkyy Indonesiassa nykyäänkin. Balilla hindulaisuus uudistui ja syntyi kastijärjestelmä, jossa papisto, ylimystö ja kuninkaat muodostivat ylimmän kastin, he elivät tiukasti erillään tavallisesta rahvaasta.[42]

Gelgelin vaikutusvalta ulottui laajimmillaan Jaavan itäosiin, sekä lähisaarille Lombokille ja Sumbawalle. 1600-luvun puolivälissä Gelgelin valtakunta luhistui ja hajosi useaan pieneen valtakuntaan, mutta ainutlaatuinen balilainen kulttuuri säilyi. 1700-luvulla saarella oli seitsemän itsenäistä kuningaskuntaa.[42][36]

Eurooppalaisten saapuminen

muokkaa

Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat saarelle vuonna 1597 alankomaalaisen Cornelis de Houtmanin retkikunnan mukana.[9][36] Hollantilaisten kiinnostus Malaijien saariston saaria, ja niiden mukana Balia, kohtaan kasvoi 1700-luvulla, samoihin aikoihin kun Gelgelin kuningaskunta alkoi hajota. Hollantilaisten siirtomaavallan pääpaikka oli Jaavalla sijainnut Batavian, nykyinen Jakarta, jonka he olivat valloittaneet vuonna 1619 Bantenin sulttaanikunnalta.[43][44] Hollantilaiset pyrkivät ottamaan hallintaansa Jaavan itäpuoliset saaret, Bali mukaan lukien, luodakseen suojakilven Jaavan turvaksi.[45]

Hollantilaiset pyrkivät ottamaan Balin Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian hallintaan, mutta he eivät onnistuneet murtamaan balilaisten vastarintaa.[36][37] Ensimmäiset hollantilaisten hyökkäykset Balille vuosina 1846 ja 1848 eivät aiheuttaeet muutoksia alueen hallinnassa. Vuonna 1849 hollantilaisten onnistui saada haltuunsa Balin pohjoisosa.[36][9] Vuonna 1894 hollantilaisten onnistui saada Balin naapurisaari Lombok hallintaansa, mutta koko Balia he eivät saaneet hallintaansa ennen 1900-luvun alkua.[36]

Hollantilaisten invaasio

muokkaa
 
Balilaisia vainajia hollantilaisten hyökkäyksen jälkeen Denpasarissa vuonna 1906.
 
Puputanin muistomerkki.

Hollantilaisjoukot lähetettiin Balille vuonna 1906 ottamaan saari hallintaansa. Hollantilaiset pommittivat Denpasarin kaupunkia mereltä ja joukot astuivat maihin Sanurin tienoilla. Balin hallitsijat ymmärsivät pian että heillä ei tulisi olemaan mahdollisuuksia raskaasti aseistautuneita eurooppalaisia vastaan.[36][34][45] Antautuminen ja maanpakoon lähteminen olisi kuitenkin ollut pahin mahdollinen tulos, joten Balin hallitsijat päättivät tehdä itsemurhahyökkäyksen, puputanin, hollantilaisia valloittajia vastaan ja antautua itse murhattaviksi.[36][34] Hollantilaisjoukot ampuivat heitä kohti tulevat vain keihäin ja tikarein aseistautuneet balilaiset ylimykset, heidän joukossaan naisia ja lapsia, jotka pysähtyivät vain surmaamaan haavoittuneet toverinsa. Balin puputanissa kuoli arviolta 4 000 ihmistä.[33][34][46] Samankaltaisten tapahtumien seurauksena hollantilaisten vallan alle joutui koko Balin saari vuonna 1908, kun muut saaren kuningaskunnat joutuivat hyväksymään hollantilaisten ylivallan ja koko saari joutui osaksi Hollannin Itä-Intiaa.[47][46]

Balin tapahtumat, sekä samankaltaiset tapahtumat Lombokilla vuonna 1894, olivat yksi syy siihen miksi Hollanti sai hallintaansa vuosina 1898–1911 noin kolmesataa pientä valtiota nykyisen Indonesian alueella. Monet alueen hallitsijat alistuivat eurooppalaisten valtaan Balin ja Lombokin tapahtumat mielessään. Verilöyly on yksi järkyttävimmistä osoituksista, miten eurooppalaisten aseellinen ja teknologinen ylivoima teki siirtomaahallinnon mahdolliseksi.[45]

Balin hovien jäsenet tuhoutuivat verilöylyn seurauksena, mutta rikas hindukulttuuri jatkui kyläyhteisöjen vaalimana. Puputan on balilaisessa kulttuurissa eräänlainen historiallinen merkkipaalu.[9][46]

Hollantilaisvallan alla Balilla alkoi kansainvälinen turismi. Hollantilaiset ymmärsivät saaren kauneusarvon, jolloin syntyi Balin maine myyttisenä trooppisena paratiisisaarena. Balilaisille hollantilaisten siirtomaavallan alla olo tarkoitti kuitenkin lähes orjuuden kaltaisia oloja ja siirtomaahallinnon byrokratian vallan alle alistumista.[9][46][47]

Siirtomaavallan päätös

muokkaa
 
Balilaisten kansallissankarin I Gusti Ngurah Rain patsas.

Japani miehitti Balin toiseen maailmansotaan kuuluneessa Tyynenmeren sodassa vuonna 1942. Japanilaisten miehitys Balilla kesti kolme vuotta, kunnes sota päättyi japanilaisten antautumiseen vuonna 1945.[37][33]

Sodan jälkeen Indonesian presidentiksi julistautunut Sukarno julisti Indonesian itsenäiseksi valtioksi elokuussa 1945. Indonesian valtion muodostivat entisen Hollannin Itä-Intian alueet.[48] Pienet Sundasaaret ja Bali sen mukana, sekä Molukit ja Sulawesi muodostivat Itä-Indonesian tasavallan.[9]

Alankomaat ei hyväksynyt siirtomaansa itsenäistymistä ja hollantilaisjoukot miehittivät Indonesian keskeisimmät alueet, Jaavan ja osia Sumatrasta.[48] Balilla taas käytiin Margan taistelu 20. marraskuuta 1946, jossa mieliin palautui vuosisadan alun puputan-verilöyly. Balilaiset nousivat vastarintaan hollantilaisia vastaan japanilaisilta jääneiden aseiden turvin, mutta eurooppalaisten ylivoimalle he eivät voineet mitään. Taistelussa sai surmansa 94 balilaissotilasta. Balilla sijaitseva Ngurah Rain kansainvälinen lentoasema on saanut nimensä surmansa saaneen sotilasjohtajan ja balilaisten kansallissankarin I Gusti Ngurah Rain mukaan.[34][33][4]

Indonesian itsenäisyyssota muuttui sissisodaksi ja hollantilaiset huomasivat, että Jaavan ja Sumatran viidakoissa piileskeleviä sissiarmeijoita on vaikea kukistaa. Lisäksi sota tuli hollantilaisille hyvin kalliiksi. Yhdysvallat arvosteli myös hollantilaisten toimintaa Indonesiassa ja asettui tukemaan Indonesian itsenäisyyttä. Yhdysvallat näki Indonesian ja sen presidentti Sukarnon kommunismin vastaisena maana ja kylmän sodan hengessä yhdysvaltalaiset pelkäsivät, että siirtomaavallan hallinto saattaisi aiheuttaa Neuvostoliitolle myönteisen vallankumousyrityksen. Lisäksi Hollannin armeijaa tarvittiin yhdysvaltalaisten mielestä sodan jälkeen raunioina olevan Euroopan jälleenrakentamiseen ja Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvun estämiseen. Yhdysvallat uhkasi jättää Hollannin Länsi-Euroopan maille tarjoamansa Marshall-avun ulkopuolelle ja hollantilaiset painostettiin vetäytymään Indonesiasta.[48]

YK:n ja Yhdysvaltain painostuksen alaisena hollantilaiset suostuivat tunnustamaan Indonesian itsenäiseksi vuonna 1949, neljän vuoden sissisodan jälkeen.[48][33][49][50] Indonesian itsenäistyttyä Balista tuli Indonesian provinssi.[4][37]

Osaksi Indonesiaa

muokkaa

Balin ensimmäiset vuosikymmenet Indonesian osana eivät sujuneet rauhallisesti. Vuonna 1963 Agung-tulivuoren purkauksessa kuoli tuhansia ihmisiä ja purkaus ajoi monet balilaiset muuttamaan kotisaareltaan muihin Indonesian osiin osana transmigrasi-asutusohjelmaa.[34][4][37]

Kaksi vuotta myöhemmin kapinallissotilaat nousivat Jakartan hallintoa ja presidentti Sukarnoa vastaan ja tekivät epäonnistuneen vallankaappausyrityksen Jaavalla syyskuussa 1965. Indonesian armeija syytti vallankaappausyrityksestä kommunisteja ja Indonesian kommunistisen puolueen (PKI) kannattajia. PKI:n mukaan kyseessä oli armeijan sisäinen valtataistelu, jota käytettiin tekosyynä kommunistien vainolle. Indonesian armeijassa katsottiin kenraali Suharton johdolla että kommunismi oli kukistettava. Maan armeija aloitti valtaisat puhdistukset, jotka levisivät myös Balille.[51]

Balista tuli näyttämö yhdelle verisimmistä antikommunistien tekemistä joukkosurmista. Koko Indonesian alueella väkivaltaisuuksissa kuoli kaikkiaan noin miljoona ihmistä. Pelkästään Balilla on arvioitu saaneen surmansa noin 100 000 ihmistä.[4][37][51] Tarkkoja uhrilukuja ei ole saatu selville ja oikeudellisesti asiaa ei ole käsitelty. Balilla on monia merkitsemättömiä, mutta tunnettuja vainojen uhrien joukkohautoja.[4][34] Kommunistien joukkomurhista on Indonesiassa vaiettu, eikä syyllisiä ole saatu oikeuden eteen.[52][53][37]

Moderni Bali

muokkaa

1960–1970-luvuilla Balilla alkoi moderni kansainvälinen turismi.[34][54] Matkailu on tuonut saarelle monia muutoksia, se on tarjonnut balilaisille paremman toimeentulon, televiestinnän, koulutuksen ja terveydenhuollon sekä paremman tieverkoston. Vaikka matkailu on tuonut Balille myös haitallisia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia, Bali on onnistunut ylläpitämään omaa myönteistä imagoaan muun Indonesian ongelmien keskellä.[34][46] 1990-luvulta lähtien Balilla on vastustettu joitakin kiistanalaisia matkailukeskuksia, mikä osoittaa että balilaiset haluavat entistä aktiivisemmin kehittää omaa saartaan.[34]

Bali on noussut yhdeksi maailman tunnetuimmista matkakohteista viime vuosikymmeninä, mutta se joutunut kosketuksiin myös terrori-iskujen kanssa jotka ovat vaurioittaneet sen mainetta trooppisena paratiisisaarena.[55] Lokakuussa 2002 Kutan kaupungissa sijainneeseen yökerhoon tehtiin pommi-isku, jossa kuoli 202 henkilöä. Suurin osa uhreista oli turisteja, heistä 88 oli kotoisin Australiasta.[56] Toinen terrori-isku tehtiin kolme vuotta myöhemmin, lokakuussa 2005 Kutassa ja Jimbaranissa. Itsemurhapommittajat räjäyttivät kolme eri pommia ja terrori-iskussa sai surmansa 23 ihmistä, mukaan lukien terroristit.[57][54]

Terrori-iskut vahingoittivat joksikin aikaa Balin taloutta matkailijoiden määrän laskiessa, mutta Bali on noussut nopeasti jaloilleen suosittuna matkakohteena.[54][46]

Politiikka ja hallinto

muokkaa
 
Balin hallintoalueet.

Hallinnollisesti Balin provinssi on jaettu kahdeksaan hallinnolliseen alueeseen (kabupaten), sekä Denpasarin kaupunkialueeseen.[46][58] Balin kabupaten-hallintoalueet ovat Balin entisiä kuningaskuntia, joissa kussakin oli vallassa kuningas ennen hollantilaisvallan alkua. Nykyisin jäljellä olevien kuninkaiden jälkeläisillä ei ole muodollista valtaa.[59][60]

Balin provinssin päämies on vaaleilla valittu kuvernööri.[46]

Balin hallintoalueet
Kabupaten
 Pääkaupunki
 Pinta-ala
(km2)		 Väkiluku
[59][58]
Denpasar Denpasar 127,78 400,000
Badung Mangupura 418,52 280,000
Bangli Bangli 490,71 200,000
Buleleng Singaraja 1 364,73 580,000
Gianyar Gianyar 368,00 360,000
Jembrana Negara 841,80 220,000
Karangasem Amlapura 839,54 370,000
Klungkung Semarapura 315,00 170,000
Tabanan Tabanan 1 013,88 375,000

Talous

muokkaa

Toimialat

muokkaa
 
Balin rannat houkuttelevat matkailijoita.
 
Balin kulttuurimaisemaan kuuluva Subak-keinokastelujärjestelmä on valittu Unescon maailmanperintökohteeksi.

Balin talous on voimakkaasti riippuvainen alueen turismista, joka tuottaa 80 prosenttia provinssin tuloista.[46] Talous pyörii vahvasti turismin ympärillä ja vaikka turismi on keskittynyt saaren eteläosiin, on se merkittävä tulonlähde koko saaren alueella.[4][46] Turismi on nostanut hintoja saarella, mikä on luonut käytännössä kaksihintajärjestelmän, mikä saa ravintolat laskuttamaan turisteilta kymmenkertaisia hintoja verrattuna paikallisruokaloihin.[46] Bali on kuuluisa myös käsityöläisistään, jotka tuottavat batiikki- ja ikat-menetelmillä värjättyjä tekstiilituotteita, sekä puu-, kivi- ja hopeaesineitä.[54][4]

Balin turismi kärsi vuosien 2002 ja 2005 terrori-iskuista, mutta Bali on toipunut iskuista nopeasti.[61][62] Vuonna 2014 Balilla kävi 3,24 miljoonaa ulkomaista turistia, ja Balin vuosittainen turistimäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Eniten matkailijoita saapuu Australiasta. Australialaisille Bali on suosituin matkakohde. Seuraavaksi eniten ulkomaanturisteja saapuu Malesiasta, Kiinasta, Singaporesta, Etelä-Koreasta ja Japanista.[63][64][65][66][46]

Vaikka turismi on talouden kannalta saaren merkittävin toimiala, suurin osa väestöstä saa elantonsa maanviljelystä. Merkittäviä aloja ovat riisin ja kahvin viljely, sekä muu maatalous ja kalastus.[54][46] Maatilojen tyypillinen koko on yksi hehtaari. Riisinviljelijät ovat järjestäytyneet osuuskunniksi jotka huolehtivat peltojen kastelusta.[28] Balilainen Subak-kastelujärjestelmä on merkittävä osa saaren kulttuurimaisemaa, ja Unesco on valinnut sen yhdeksi Indonesian maailmanperintökohteistaan. Subak-keinokastelujärjestelmästä ovat varhaisimmat maininnat tuhannen vuoden takaa, ja se on mahdollistanut runsaan riisisadon, huolimatta saaren tiheästä väestöstä.[67][68]

Liikenne

muokkaa

Balilla sijaitseva Ngurah Rain kansainvälinen lentoasema on Indonesian toiseksi vilkkain lentokenttä.[54] Se sijaitsee Kutan eteläpuolella. Balilta on myös lauttayhteydet Jaavan ja Lombokin naapurisaarille.[69][70] Julkisen liikenteen kapasiteetti on turistien määrään nähden riittämätön. Paikalliset asukkaat taittavat matkat yleensä omilla ajoneuvoillaan ja turistit liikkuvat takseilla, tai kuljetuspalveluita Gojekia tai Grabia käyttäen[71][72]. Rautateitä Balilla ei ole.[73]

Väestö

muokkaa

Väestöjakauma

muokkaa

Kuten muuallakin Indonesiassa, Balin provinssin väkiluku on voimakkaassa kasvussa. Provinssin väkiluku oli vuonna 2000 3 151 162, vuonna 2010 3 890 757, vuonna 2015 jo 4 148 588 ja 2020 laskennassa 4 317 404. [3][28] Balilaiset muodostavat Balin provinssin suurimman väestönosan, heitä on saaren asukkaista 89%, jaavalaisia saaren asukkaista on 7%.[1]

Kielet

muokkaa

Balin kieli on saaren balilaisväestön äidinkieli. Lähes kaikki balilaiset puhuvat myös indonesiaa ja useimmat ovat kaksikielisiä tai kolmikielisiä. Englanti on yleinen kolmas kieli saaren suuren turismin vuoksi.[4][74] Balin kieli on väestöä kuvastaen rikas ja monivivahteinen kieli. Kielessä on erilaisia kohteliaisuuden asteita, jotka kuvastavat vaikutteita balilaisesta kastijärjestelmästä. Kieli jakautuu kolmeen tasoon, joista ylimmille kasteille ja vanhemmille henkilöille puhutaan kohteliaampaa tasoa ja rahvaalle puhutaan alempaa kieltä. Kastien vaikutus on vähitellen vähentymässä.[4][75][74]

Balin kieltä kirjoitetaan nykyisin yhä useammin latinalaisin aakkosin. Aikaisemmin käytettiin jaavalaista kirjaimistoa.[75] Balilla on järjestetty lukutaitokampanjoita, mutta silti vuonna 2010 saarella arvioitiin olevan yli 300 000 lukutaidotonta aikuista.[76]

Kulttuuri

muokkaa
 
Hindulainen tuhkaus Ubudissa.

Balin kulttuuri on säilynyt ainutlaatuisena keskellä islamilaista Malaijien saaristoa. Muualla Indonesian alueella hindulais-buddhalainen kulttuuri hävisi tai sulautettiin uusiin alueelle tulleisiin kulttuureihin. Bali on onnistunut säilyttämään oman hindulaisen kulttuurinsa keskellä islamilaista saaristoa. Balilaiset ovat ylpeitä ainutlaatuisesta kulttuuristaan, ja tämä näkyy nykyäänkin balilaisissa seremonioissa ja saaren temppeleissä ja palatseissa.[77][5]

Uskonto

muokkaa

Toisin kuin suurin osa muslimienemmistöisestä Indonesiasta, valtaosa Balin väestöstä harjoittaa balilaista hindulaisuutta, joka on sekoitus olemassa olevia paikallisia uskomuksia ja hindulaisuuden vaikutteita Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Aasiasta.[75] Tätä uskontoa harjoittaa 93 prosenttia Balin väestöstä. Vähemmistöuskontoja saarella ovat islam (5%), kristinusko (1,4 %) ja buddhalaisuus (0,6 %).[46][78]

Balin hindulaisuus on alun perin saapunut Intiasta, mutta Balilla se on kehittynyt ainutlaatuiseksi balilaiseksi hindulaisuudeksi. Balilla palvotaan hindulaisuuden pääjumalia Shivaa, Vishnua ja Brahmaa. Lisäksi balilaisessa hindulaisuudessa on ylijumala Sang Hyang Widhi Wasa. Saaren uskontoon kuuluvat myös menninkäiset, henget, pirut ja muut henkimaailman olennot, joille jätetään uhrilahja merkittäviin paikkoihin.[46]

Uskonto on balilaisille olennainen osa päivärytmiä ja se näkyy kaikkialla. Saarella järjestetään lähes joka päivä jossain saaren osassa temppelijuhlia, seremonioita, hautajaisia tai muita uskonnollisia tapahtumia. Suureen osaan tilaisuuksista on kutsuttu koko kylä, ulkomaiset vieraat mukaan lukien.[46][9]

Taide

muokkaa
 
Taiteessa käytetään mytologisia hahmoja.

Bali on kuuluisa monista taidemuodoistaan, kuten maalaustaiteestaan ja kuvanveistotaiteestaan. Maalaustaiteen juuret ovat Majapahitin kuningaskunnan hindulaisissa perinteissä. 1900-luvun alussa saarelle tuli ulkomaalaisia taiteilijoita, kuten Walter Spies, Rudof Bonnet ja Miquel Covarrubias. Heillä oli keskeinen rooli uutta kuvallista estetiikkaa luotaessa. Heistä Spies oli saarella ensimmäinen ja hän aloitti balilaisen taiteen tutkimisen ja hän laati paikallisesta taiteesta dokumenttifilmin. Spiesin perässä saarelle tulivat muut taiteilijat. Länsimaiset taiteilijat yhdistelivät elementtejä Balin omasta taiteesta ja länsimaisesta surrealistisesta naivismista. Länsimaiset taiteilijat innoittivat balilaisia taiteilijoita samansuuntaisiin kokeiluihin ja niin balilainen taide alkoi kehittyä nykyiseen muotoonsa.[79][4][77] Balin maalaustaiteen keskukseksi kehittyi 1960-luvulla Ubudin seutu, missä on useita taidemuseoita ja aktiivisia taiteilijoita.[79]

Veistotaide on saaren huomiota herättävin taidemuoto isokokoisine patsaineen. Veistotaide on Balille merkittävä vientiteollisuuden ala ja Balilla tehtyjä naamioita, ihmisfiguureja ja patsaita viedään myymälöihin ympäri maailmaa. Laajaa koriste-esineiden tuotantoa ruokkii myös saaren turismi. Balilainen veistotaide perustuu tuhannen vuoden aikana kehittyneelle hindulaiselle perinteelle. Balin taiteessa on uskonnollisten mytologisten hahmoissa enemmän erityispiirteitä, kuten mulkosilmiä ja torahampaita, kuin intialaisen hindulaisuuden taiteessa.[79]

 
Temppeli Balilla

Balilla kaikki temppelit ja muut merkittävät rakennukset on koristeltu jonkinlaisilla koristeilla. Tyyli on levinnyt liikerakennuksiin, kauppoihin ja hotelleihin. Rakennukset on koristeltu monilla yksityiskohtaisilla demonien ja jumalien kuvilla.[79]

Taide näkyy myös saaren arkkitehtuurissa. Balilaiset temppelit eivät ole yhtä massiivisia kuin moskeijat, kirkot tai muut aasialaiset temppelit, mutta balilaisessa arkkitehtuurissa on runsaasti merkityksellisiä ominaisuuksia. Tavanomainen balilainen portti on keskeltä katkaistu rakennelma, jolla ei ole kattoa.[79]

Musiikki

muokkaa

Bali on musiikin, teatterin ja tanssin kannalta hyvin vireä ja monipuolinen saari. Balin perinteinen musiikki on gamelan-orkesterin luomaa musiikkia. Lähes jokaisella kylällä on omat gamelan-orkesterinsa ja erilaiset teatterin ja tanssin muotonsa. Balin gamelan-musiikki eroaa kiihkeätahtisempana ja korkeampiäänisenä Jaavan vastaavasta musiikista. Gamelan säestää myös useita tanssiesityksiä. Kuuluisimpia tansseja ovat muun muassa legong, jossa nuoret naiset tanssivat toistensa peilikuvina, sekä barong jossa toisiaan vastaan taistelevat balilaisten suojelija Barong ja mustan magian hallitsema Rangda-velho, ja apinatanssi kecak. Paikallisia esityksiä on mahdollista nähdä joka ilta.[4][77][80]

Lähteet

muokkaa
  • Lehtipuu, Markus: Bali. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-952-9715-48-0
  • Barwise, J. M.; White, N. J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Anne Toppi. Suomi: Oy Unipress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6
  • Heikkilä-Horn, Marja-Leena; Miettinen, Jukka O.: Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit. Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Indonesia's population 19.4.2003. Institute of Southeast Asian Studies. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h Geography worldatlas.com. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d INDONESIA: Urban Municipality Population citypopulation.de. Viitattu 14.2.2018. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Bali indahnesia.com. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b Bali indonesia-tourism.com. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m Lehtipuu, s.18
  7. ↑ a b Google. Google Maps (viitattu 24.4.2015)
  8. ↑ Subduction zone beneath Java, Bali and Lombok islands, Indonesia earthobservatory.sg. Arkistoitu 16.11.2015. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e f g h i Bali, Indonesia asiaexchange.org. Arkistoitu 16.7.2015. Viitattu 25.4.2015.
  10. ↑ Indonesia: matkustustiedote 13.3.2015. Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 18.4.2015. Viitattu 18.4.2015.
  11. ↑ Agung volcano volcanodiscovery.com. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  12. ↑ The next eruption from Mount Agung volcano ‘will be big’, says gatekeeper 30.12.2017. news.com.au. Viitattu 30.1.2018.
  13. ↑ Lehtipuu, s.50
  14. ↑ Wallace Line Encyclopædia Britannica. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Wallacea starfish.ch. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  16. ↑ Crossing the Wallace Line thelombokguide.com. Arkistoitu 4.4.2015. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  17. ↑ a b Denpasar indonesia.travel. Viitattu 30.1.2018.
  18. ↑ Denpasar Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.1.2018.
  19. ↑ Singaraja wonderfulbali.com. Arkistoitu 31.1.2018. Viitattu 30.1.2018.
  20. ↑ a b Population of Cities in Indonesia (2018) wonderfulbali.com. Arkistoitu 23.10.2016. Viitattu 30.1.2018.
  21. ↑ Indonesia beginners’ guide: Bali, Lombok, Java and Flores 9.4.2016. theguardian.com. Viitattu 30.1.2018.
  22. ↑ a b Bali – ilmasto, sää ja paras aika matkustaa Balille Maailman ympäri. Viitattu 18.4.2015.
  23. ↑ Denpasar, Indonesia worldweather.wmo.int. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  24. ↑ Climate of Denpasar, Bali, Indonesia Average Weather bali.climatemps.com. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  25. ↑ Climate Denpasar climate-data.org. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  26. ↑ Lehtipuu, s.196
  27. ↑ a b Introducing Taman Nasional Bali Barat Lonely Planet. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  28. ↑ a b c Bali Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  29. ↑ a b c d e Lehtipuu, s.19
  30. ↑ a b c Bali wildlife hidden-worlds.com. Arkistoitu 31.12.2014. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  31. ↑ Crab-eating Macaque (Macaca fascicularis) columbia.edu. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  32. ↑ Asian Leopard Cat bengalcat.co.uk. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  33. ↑ a b c d e f Bali History skwirk.com. Viitattu 26.4.2015.[vanhentunut linkki]
  34. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q History Lonely Planet. Arkistoitu 11.5.2019. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  35. ↑ Barwise&White s.37
  36. ↑ a b c d e f g h i j Lehtipuu, s.20
  37. ↑ a b c d e f g History balitourismboard.org. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  38. ↑ a b c d Heikkilä-Horn&Miettinen s. 127-128
  39. ↑ a b c d Barwise&White s.74-80
  40. ↑ Beginnings to 1500: The Old Kingdoms and the Coming of Islam gimonca.com. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  41. ↑ 1500 to 1670: Great Kings and Trade Empires gimonca.com. Viitattu 30.10.2014. (englanniksi)
  42. ↑ a b Barwise&White s.130-131
  43. ↑ Jakarta Travel Guide indonesia-travel-guide.com. Arkistoitu 15.10.2012. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  44. ↑ Jakarta History Lonely Planet. Arkistoitu 14.6.2015. Viitattu 20.4.2015.
  45. ↑ a b c Barwise&White s.160-162
  46. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Lehtipuu, s.21
  47. ↑ a b DK Eyewitness Travel Guide: Bali & Lombok 12.5.2005. Dorling Kindersley Ltd. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  48. ↑ a b c d Barwise&White s.193-198
  49. ↑ Cavendish, Richard: Independence for Indonesia History Today Volume: 49 Issue: 11 1999. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  50. ↑ Indonesia profile BBC. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  51. ↑ a b Barwise&White s.253-254
  52. ↑ Indonesia/US: Seek Justice for 1965-66 Mass Killings 12.12.2014. hrw.org. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  53. ↑ Bland, Ben: Indonesia genocide: It was wrong but we had to do it 8.8.2013. gulfnews.com. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  54. ↑ a b c d e f The Territories of Indonesia Routledge. Viitattu 27.4.2015. (englanniksi)
  55. ↑ Bali Travel Guide indonesia-travel-guide.com. Arkistoitu 26.4.2015. Viitattu 27.4.2015. (englanniksi)
  56. ↑ The 12 October 2002 Bali bombing plot 2012. BBC. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  57. ↑ Tony Abbott tells of 2005 Bali bomb terror News.com. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  58. ↑ a b Bali Regencies 2indonesia.com. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  59. ↑ a b Bali Regencies - Local Government Areas Guide ? mydestination.com. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  60. ↑ Bali’s Lost Kingdoms ? thedamai.com. Arkistoitu 21.5.2015. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  61. ↑ Ten years on: the significance of the Bali bombings for the tourism industry eturbonews.com. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  62. ↑ Tourist numbers tumble after Bali bombings 3.12.2015. theguardian.com. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  63. ↑ Good Numbers for Bali and Indonesia’s Tourism indo.com. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  64. ↑ Capital appreciation in Bali mahagirivillasdreamland.com. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28.4.2015.
  65. ↑ Tourist arrivals in Bali reach 3.76m in 2014 Jakarta Post. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  66. ↑ Indonesia surpasses 9.3 Million Tourist Arrivals 2014 target: Tourists to Bali surged by 14.78%. indonesia.travel. Arkistoitu 11.5.2015. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  67. ↑ Cultural Landscape of Bali Province: the Subak System as a Manifestation of the Tri Hita Karana Philosophy UNESCO. Viitattu 1.2.2018. (englanniksi)
  68. ↑ SUBAK - A SUSTAINABLE SYSTEM OF IRRIGATION thebalivillages.com. Viitattu 1.2.2018. (englanniksi)
  69. ↑ Getting there and away Lonely Planet. Viitattu 28.4.2014.
  70. ↑ Lehtipuu, s.35-42
  71. ↑ GO-JEK, Your One Stop App For All Of Your Bali Needs The Bali Bible. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
  72. ↑ Jenny Hewett: How I survived the worst thing about Bali escape.com.au. 22.8.2017. Viitattu 15.11.2021. (englanti)
  73. ↑ Bali Transportation indonesia-travel-guide.com. Arkistoitu 9.11.2013. Viitattu 28.4.2014.
  74. ↑ a b Lehtipuu, s.30
  75. ↑ a b c Balinese countries and their cultures. Viitattu 28.4.2014.
  76. ↑ Over 300,000 Bali residents still illiterate Antara News. Viitattu 28.4.2014.
  77. ↑ a b c Heikkilä-Horn&Miettinen s. 136-144
  78. ↑ Facts and figures Explorer Bali. Arkistoitu 7.6.2014. Viitattu 29.4.2014.
  79. ↑ a b c d e Lehtipuu, s.25-26
  80. ↑ Lehtipuu, s.27-28

Aiheesta muualla

muokkaa


Indonesian provinssit
Sumatra
Jaava
Pienet Sundasaaret
Kalimantan
Sulawesi
Molukit
Länsi-Uusi-Guinea
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bali&oldid=22871130”