BTR-60
BTR-60 on neuvostoliittolainen kahdeksanpyöräinen panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo. Lyhenne BTR tulee edellä mainittua venäjäksi tarkoittavasta sanasta бронетранспортёр (bronetransportjor). BTR-60 tuli käyttöön Neuvostoliitossa 1961, jolloin se korvasi vanhemman BTR-152-ajoneuvon. Kaksihenkisen miehistön lisäksi ajoneuvo voi kuljettaa kahdeksan sotilasta varusteineenlähde?. Suomessa miehistö koostui ajajasta, ampujasta ja vaununjohtajasta. Ajoneuvon johtaja tähysti tilanteesta riippuen edessä tai takana olevasta kattoluukusta. Mikäli panssarijääkärit olivat kyydissä, ryhmänjohtaja johti myös ajoneuvoa. Varsinainen vaununjohtaja alkoi johtaa kun joukkue jalkautui.
| BTR-60 | |
|---|---|
 BTR-60BP |
|
| Valmistushistoria | |
| Valmistusmaa |
 Neuvostoliitto |
| Tekniset tiedot | |
| Tyyppi | panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo |
| Pituus | |
| – pelkkä runko | 7,22 m |
| Leveys | 2,82 m |
| Korkeus | 2,06 m |
| Taistelupaino | 10,1 t |
| Akselisto | 8x8 |
| Maksiminopeus | |
| – tiellä | 80 km/h |
| – maastossa | 60 km/h |
| Toimintasäde | 500 km |
| Pääase | 14,5 mm KPV-konekivääri |
| Muu aseistus | 7,62 mm PKT-konekivääri |
| Panssarointi | 7–9 mm |
| Moottori | 2 × 6-sylinteristä GAZ-40P-bensiinirivimoottoria. |
| – hevosvoimat | 180 (2×90) hv |
| – kilowattia | 134 (2×67) kW |
| Miehistö | 3 8 |
BTR-60:ssa on pitkä, venemäinen runko ja pieni torni. Ajoneuvo kelluu myös vedessä, sen perässä on potkuri liikkumista varten. Edessä on kuljettajan ja vaununjohtajan istuimet, miehistö istuu keskiosassa ja moottorit ovat takana. Ensimmäiset mallit olivat avokattoisia. PA ja PB-malleissa katto on umpinainen, ja miehistötilan katossa on torni, jossa on 14,5 mm KPV- (BTR-60PB) tai 12,7 mm DŠK-konekivääri (BTR-60P) ja 7,62 mm PKT-konekivääri. Matkustajat poistuvat pienistä luukuista ajoneuvon kyljistä tornin kohdilta, tai suuremmasta kattoluukusta tornin takaa (Suomessa kattoluukkua käytetään miehistön pääasiallisena kulkureittinä). Seinissä on lisäksi kolme ampuma-aukkoa molemmilla puolilla. Panssarointia on vain 7–9 mm, mikä antaa suojan kevyitä aseita ja sirpaleita vastaan. Myöhemmissä malleissa on infrapunatähtäimet. Edessä oleva tyrskylevy nostetaan ylös vesiajossa.
Ajoneuvossa on kaksi bensiinimoottoria rungon takaosassa, joista kumpikin käyttää kahta akselia. Ajoneuvo on amfibinen ja kulkee vedessä yhdellä suihkulla. Neljä etummaista pyörää ohjaa. Moottoreina ensimmäisessä mallissa oli kaksi kuusisylinteristä 90 hevosvoiman bensiinimoottoria.
Ensimmäisessä BTR-60P-mallissa vuodelta 1961 oli avoin katto, vuoden 1964 malli BTR-60PK lisäsi katon, mutta siitä puuttui vielä torni. BTR-60PB ilmestyi vuonna 1965. Ajoneuvosta on myös lukuisia komento-, tulenjohto- ja muita erikoismalleja. Suomen puolustusvoimilla on käytössä BTR-60PB-versio, jossa on aseistuksena 14,5 ja 7,62 mm:n konekiväärit.
Ajoneuvoa on käyttänyt ainakin 30 maata. BTR-60:n korvasi vuonna 1978 tuotantoon tullut BTR-70, sekä myöhemmin BTR-80, jonka tuotanto alkoi vuonna 1986.
Alkuperäisen mallin avokattoisuus osoittautui suureksi virheeksi, sillä vaikka ajoneuvosta suunniteltiinkin nopeasti umpikattoinen BTR-60PA, tämän alkuperäisen mallin vuoksi matkustajat joutuvat poistumaan kattoluukkujen kautta ja ovat siten vihollistulelle haavoittuvaisia ajoneuvosta poistuessa. BTR-60:n seuraaja BTR-70 korjasikin tämän ongelman keskimmäisten renkaiden väliin laitetuilla luukuilla ja tämä ominaisuus myös pysyi myöhemmissä BTR-ajoneuvoissa. [1]
Käyttö Suomen puolustusvoimissa
muokkaa |
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomessa panssarijääkäreillä on vasemmassa hihassaan BTR-60:ä kuvaava koulutushaaratunnus.
Vuoden 1991 onnettomuus Suomen puolustusvoimissa
muokkaa- Pääartikkeli: Taipalsaaren onnettomuus 1991
14. kesäkuuta vuonna 1991 seitsemän varusmiestä hukkui Taipalsaarella heitä kuljettaneen BTR-60:n upottua kesken vesistöylityksen. Onnettomuuden syynä oli ajoneuvon väärä lastaustapa. Onnettomuuteen liittyi lastauksen yläpainotteisuus, sillä osa miehistöstä ja varusteista oli kannella, mikä tosin pelasti heidät. Ajoneuvossa oli moottorien jäähdytyksen venttiilit, joiden kuului olla vesiajossa siirtämässä hukkalämpöä suoraan veteen. Ne olivat kuitenkin "talviasennossa", jolloin jäähdytys toimi vajaasti ja moottorien lämmöt nousivat. Vaununjohtaja oli komentanut avaamaan kansiluukkuja jäähdytyksen parantamiseksi, mikä oli vesiajossa kiellettyä. Jonossa ajoneuvon vauhti hidastui, ja peräaalto tuli sisään avoimista jäähdytysluukuista. Lastauksen vuoksi kiikkerä ajoneuvo upposi heti. Kannella olleet pelastuivat muihin ajoneuvoihin.[2]
Eri malliversioita
muokkaa- BTR-60P
- BTR-60PA / BTR-60PK
- BTR-60PBK
- BTR-60 1V18
- BTR-60 1V19
- BTR-60 PU
- BTR-60 PU-12
- BTR-60 PU-12M
- BTR-60 R-145
- BTR-60 R-145BM
- BTR-60 R-156
- BTR-60 R-975M1
- MTP-2
- MTR-2
- BTR-60 AA
Katso myös
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BTR-60 Wikimedia Commonsissa
Lähteet
muokkaa- Trewhitt, Philip: Panssarivaunut ja panssaroidut ajoneuvot: 300 sotilasajoneuvoa ympäri maailman, s. 218. (2. painos) Suomentanut Petri Kortesuo. Hämeenlinna: Karisto, 2009. ISBN 978-951-23-5145-9
- Oikeusministeriö: Tutkintaselostus Taipalsaarella 14.6.1991 tapahtuneesta miehistönkuljetuspanssarivaunun uppoamisesta. Helsinki: Onnettomuustutkintakeskus, 1992. Suuronnettomuuden tutkintaselostus N:o 2/1991 Tutkintaselostuksen verkkoversio (viitattu 12.10.2014).