Arpela

Arpela on Tornion kaupunkiin kuuluva kylä ja taajama entisen Alatornion kunnan alueella. Se sijaitsee 25 kilometrin päässä Tornion keskustaajamasta koilliseen Kaakamajoen rannalla ja 26 km päässä Tervolan taajamasta seututien 927 varrella.

Vuoden 2021 lopussa Arpelan taajaman väkiluku oli 263 ja pinta-ala 1,87 neliökilometriä.^[1] Vuoden 2011 lopussa taajaman väkiluku oli 307 ja pinta-ala 1,69 km².^[2] Asukkaita Arpelan kylässä oli vuoden 2006 lopussa 556.^[3] Yhdessä naapurikylien Kantojärven, Lautamaan, Könölän, Korpijärven ja Sattajärven kanssa alueella on noin 1 100 asukasta ja pinta-alaltaan nämä kylät muodostavat lähes kolmanneksen Tornion kaupungista.

Arpelassa on laaksomaisia peltoaukeita ja kumpareita, joille asutus pääosin keskittyy. Laaksojen pohjalla virtaa Kaakamajoki. Arpelan kylän asutus sai alkunsa 1600-luvun alkupuolella, kun Ylivojakkalan takamaita asutettiin. Ensimmäinen talo ja asukas oli nimeltään Arpi. Arpela mainitaan omana kylänä 1761.

Arpela on jalkapalloseura Arpelan palloseuran (ArPS) kotipaikka. Seuran kotistadion on Arpelan keskuskenttä. Ensimmäinen tangokuningatar Arja Sipola on kotoisin Arpelasta.

Palvelut

Arpelan kylän keskus on perinteinen kylänraittimiljöö vanhoine liikerakennuksineen. Kotiseutuyhdistys on ottanut hoitaakseen yhden vanhan kaupparakennuksen kunnostamisen ja rakennuttanut myös laavun. Ikään kuin vanhan osuustoiminta-aatteen siivittämänä yhdistys- ja järjestötoiminta on Arpelassa nykyäänkin hyvin aktiivista. Kylällä toimivat kotiseutuyhdistyksen lisäksi kyläyhdistys ja nuorisoseura. Kesällä vietettävät Arpela-päivät kokoavat kyläläisiä yhteen.

1900-luvulla Arpelan kylässä kehittyi vilkasta yhdistys- ja osuustoimintaa. Nykyään kylässä on monenlaista yritystoimintaa kuten kauppa, ravintola (Laren Baari), tilitoimisto, metallialan yritys. Kylällä asuu myös linja-auto- ja taksiyrittäjiä. Maatilatoimintaa on kylän tuntumassa kahdella tilalla, joista toinen on lammastila. Arpelan yhteiskunnallisia palveluita ovat koulu, neuvola, päiväkoti, kirjastoauto ja osuustoimintaperiaatteella toimiva vesiosuuskunta. Arpelan urheilukenttä ja kaukalo ovat paikallisen urheiluväen suosiossa. Kylällä toimii Arpelan vanhainkotiyhdistys ry, joka tarjoaa asumispalveluja vanhuksille. Lähialueen kylien, kuten Könölän, Sattajärven, Kantojärven ja Korpijärven asukkaat käyttävät myös Arpelan palveluita.

Lähikylät

Arpelan itäpuolella sijaitsevassa Korpijärven kylässä sijaitsee samanniminen järvi. Korpijärveä alettiin asuttaa Kaakaman suunnasta 1600-luvun lopulla. Alun perin Kaakamaan kuulunut Korpijärvi siirtyi isossajaossa ensin Könölän ja sitten Arpelan maarekisteriin. Kylä sijaitsee Torniosta Tervolaan menevän maantien varrella.

Virkkumaan kylä sijaitsee Arpelasta Aapajärvelle menevän tien varrella. Virkkumaan asutus muodostui vasta toisen maailmansodan jälkeisen asutustoiminnan myötä. Kylällä on noin 50 asukasta. Virkkumaassa on yksi maitotila, kaksi lammastilaa ja koneurakoitsija. Suurin osa työväestöstä käy muualla työssä. Virkkumaan lähimmät palvelut löytyvät Arpelasta, mutta kirjastoauto käy kylällä asti. Virkkumaassa toimii oma kylätoimikunta, joka on yhteistyössä muiden Arpelaa ympäröivien kylätoimikuntien kanssa.

Lähteet

↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 Tilastokeskus. Viitattu 18.2.2023.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 Tilastokeskus. Viitattu 18.2.2023.
↑ Tilastotietoja Tornio 2007 (PDF, s. 29, arkistoitu versio)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arpela Wikimedia Commonsissa

[1] Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 Tilastokeskus. Viitattu 18.2.2023.^{[vanhentunut linkki]}

[taajamaluettelo_2011-2] Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 Tilastokeskus. Viitattu 18.2.2023.

[3] Tilastotietoja Tornio 2007 (PDF, s. 29, arkistoitu versio)

[1]

[2]

[3]