Wikipedia

Arja Havakka

suomalainen laulaja ja basisti

Arja Marianne Havakka (s. 3. lokakuuta 1944 Lahti[1]) on suomalainen tummaääninen iskelmälaulaja ja basisti, jonka tunnetuin kappale on vuonna 1994 levytetty Lokki-valssi.[2] Havakka aloitti uransa vuonna 1967[3] rovaniemeläisen Tommi Lainkarin yhtyeessä[4], jossa hän lauloi ja soitti bassoa. Sen jälkeen hän esiintyi vuosia oman yhtyeensä kanssa ja tuli tunnetuksi ravintola- ja tanssilavamuusikkona etenkin Pohjois-Suomessa.[5] Arja Havakka levytti ensimmäisen levynsä vasta 1994 eli esiinnyttyään jo 28 vuotta, ja nousi laulaja-basistista arvostetuksi solistiksi. Äänialaltaan Havakka on mezzosopraano.[6]

Arja Havakka
Arja Havakka vuonna 2014.
Arja Havakka vuonna 2014.
Henkilötiedot
Syntynyt3. lokakuuta 1944 (ikä 80)
Lahti
Muusikko
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1967–
Tyylilajit jazz, iskelmä
Soittimet basso, laulu
Yhtyeet Linnut
Levy-yhtiöt AXR Music

Lapsuus ja nuoruus

muokkaa

Arja Havakka syntyi Lahdessa vuonna 1944. Hänen kurkijokelainen äitinsä Lempi Havakka oli tullut evakkona Kanta-Suomeen. Arja-tytär jäi orvoksi 7-vuotiaana,[6] kun äiti kuoli syöpään 38-vuotiaana, isäänsä hän ei ole koskaan tavannut.[1] Havakka sai uuden kodin äitinsä sisaren luota Imatralta, mistä perhe muutti pian Lappeenrantaan.[7]

Kouluikäisenä Havakka kuului oppilaskuoroon. [8] Havakka pääsi koulusta vuonna 1959 ja työskenteli lähettinä ja kotiapulaisena. 16-vuotiaana Havakka alkoi toimia iltanäyttelijänä Lappeenrannan kaupunginteatterissa.[1] Hän esiintyi usein rooleissa, joissa tarvittiin hyvää lauluääntä. Teatterista Havakka sai esiintymiskokemusta ja ystäviä, joista yksi oli samaan aikaan näyttelijänuraansa käynnistellyt Eeva Litmanen.[7]

Kesällä 1961 Havakka näytteli Lappeenrannan kesäteatterissa Mikko Majanlahden ohjaamassa Maiju Lassilan näytelmässä Mimmi Paavaliina. Vuonna 1962 Havakka muutti enonsa luokse synnyinkaupunkiinsa Lahteen ja myöhemmin Helsinkiin,[1] missä hän työskenteli muun muassa lastenhoitajana ja ravintoloiden keittiöissä saadakseen rahaa laulutunteihin ja omaan asuntoon[1].

Ura laulajana

muokkaa

Varhainen ura

muokkaa

Arja Havakka opiskeli ennen muusikon uraansa klassista laulua Helsingin konservatoriossa.[6] Havakka aloitti esiintyvän muusikon uraansa 1960-luvun lopulla rovaniemeläisen Tommi Lainkarin yhtyeen basisti-laulajana. Hän oli aluksi sijaisena, kun yhtyeen varsinainen jäsen, Anu Pasanen, lähti Yhdysvaltoihin, mutta tämän jäätyä sinne Havakasta tuli yhtyeen vakinainen jäsen.[9] Vuonna 1975 Havakka perusti oman yhtyeensä ja alkoi esiintyä ravintoloissa ja tanssilavoilla oman Linnut-yhtyeensä kanssa ympäri Suomea.[10] Muusikkoina Havakan lisäksi tässä yhtyeessä olivat Jukka Rauhala, Olli Lampila ja Pasi Järvirova.[11] Havakka on käynyt esiintymässä myös useita kertoja Ruotsissa ruotsinsuomalaisille.[12]

 
Arja Havakka Matti Salmelan kanssa Lappeenrannan kesäteatterissa vuonna 1961.

Havakka soitti Lainkarin yhtyeessä kahdeksan vuotta, 1970-luvun puoliväliin saakka.[8] Soolouransa aluksi Havakkaa pyydettiin tiskijukaksi soittamaan levyjä ravintoloihin. Havakka piti useita suosittuja musiikkiteemailtoja pääasiassa Pohjois-Suomen alueen ravintoloissa.[8]

Saman vuosikymmenen lopulta lähtien Havakalla oli oma yhtye, jonka kanssa hän kiersi ympäri Suomea, etenkin Rovaniemen lähistöllä. Havakka soitti yhtyeessä bassoa. Ylen mukaan Havakka on pitkäaikaisin lappilainen nainen, jolla on ollut oma yhtye.[8]

Ensilevytys Lokki

muokkaa
” Kun kolmekymmentä vuotta tekee ravintolamusiikkia, ajattelee, että sitä saa tehdä loppuun asti niin kauan kun vielä jokin ravintola ottaa vastaan. ”

– Arja Havakka[7]

Havakka ehti harjoittaa laulajan ammattia 28 vuoden ajan levyttämättä. Keikat olivat pääasiassa ravintola-, laiva- ja tanssilavakeikkoja. Vasta 1994 Havakka teki, 50-vuotiaana, ensilevytyksensä, ”Lokin”, joka nosti hänet suoraan valtakunnalliseksi suosikiksi, esiintymisiä oli parhaimpana aikana jopa yli 30 kuukaudessa.[13] Alun perin laulusta piti tehdä single, jonka toiselle puolelle Havakka äänitti valmiiksi ”Suudelmavalssi”-kappaleen, mutta singleä ei tullut, vaan ensimmäinen pitkäsoitto.[7] Tällöin alkoi myös pitkä yhteistyö Ile Vainion kanssa, kun Vainio oli Audiovoxin tuottajana ja kuuli Lapissa nousseesta uudesta hitistä, ”Lokki”-valssista.[7] Levytys nosti uudelleen esiin myös Mauno Kuusiston parikymmentä vuotta aikaisemman tulkinnan.[14] Lokki-albumi myi kultaa vuonna 1996.[15]

”Lokki” on vanha venäläinen kansansävelmä, johon suomenkieliset sanat on tehnyt opetusneuvos Antti Henttonen. Valssin oli levyttänyt moni ennen Havakkaa, mutta vasta hänen tulkinnastaan tuli hitti. Vaikka ”Lokki” onkin Havakan uran tärkein kappale, hänen laulunsa eivät ole vain valsseja ja iskelmiä, vaan joukossa on myös muutamia amerikkalaisia vanhoja rock-kappaleita, kuten ”Johnny B. Goode” ja ”King Creole”. Havakka onkin itse sanonut pitävänsä Elviksen, Johnny Cashin ja niin sanottujen mustien laulajien musiikista.[16]

Ensilevytyksen jälkeen

muokkaa

Lokki-albumin suosio toi Havakalle levytyssopimuksen, joten hän levytti seuraavan vuosikymmenen aikana neljä albumia, Lokki, Sinne ainiaaksi jään, Muistot ei kuole koskaan ja Hän saavu ei. Muistot ei kuole koskaan -albumi sisältää myös coverversioita amerikkalaisesta rock-kappaleista. Näistä albumeista jonkinlaisiksi hiteiksi ovat nousseet ”Lokin” lisäksi muun muassa ”Hän saavu ei”, ”Olet syvällä sydämessäin” ja ”Majakka”. Vuonna 2001 Havakka oli Agents-yhtyeen vieraana Laulava Sydän -sarjassa esittäen muun muassa ”Tuulella ei ole ystävää” -kappaleen, josta tuli hänen tulkitsemanaan suosittukin.[7] Vuonna 2006 Havakka sai valtion täyden taiteilijaeläkkeen muun muassa Juice Leskisen ja Pekka Sarmannon kanssa.[17]

 
Arja Havakka esiintymässä vuonna 2014.

Havakka on laulanut 2000-luvun kuluessa muillakin kuin omilla levyillään. Muun muassa Tankavaaran Kultamuseolle tehdyllä levyllä Kultalevy! − Musiikin hippuja Lapin kultamailta[18] hän laulaa kappaleen ”Lumilintu”, ja vuonna 2007 levyillä Joulun tähtitaivas 3 ja Iskelmä − Joululahja kappaleen ”Miljoonat kynttilät”, johon Ile Vainio ja Pertti Haverinen ovat tehneet sanat. Saman vuoden lopussa Stora Enson lakkautettavan Kemijärven sellutehtaan työntekijät julkistivat niin sanotun kapinalevyn, jossa Havakka laulaa kappaleen ”Enso tahtoo Eurooppaan”.[19] Levy julkaistiin lakkautettavan sellutehtaan puolesta. Vuonna 2011 Havakka vieraili Åttopoikien Roosa ja minä -levyllä, jonka myyntituloilla tuettiin Roosa-nauhan rintasyöpätutkimusta.[20]

2000-luvun puolivälin jälkeen Havakalla ei ole ollut omaa yhtyettä, mutta hänellä on muutama ”luottobändi”, joiden kanssa hän esiintyy,[12] kuten Tosimiehet ja Cas Cas.[21][22]

Vuonna 2012 Havakka juhli 45-vuotistaiteilijajuhlaansa Keminmaassa järjestetyllä hyväntekeväisyyskonsertilla, jossa esiintyi Havakan lisäksi monia muita merilappilaisia taiteilijoita.[23] Havakka esiintyy yhä enimmäkseen Pohjois-Suomessa sekä Ruotsin Haaparannalla, mutta käy aktiivisesti esiintymässä Viron Pärnussakin suomalaisturisteille.[24]

Uutta nousua

muokkaa

Helmikuussa 2013 Havakka julkaisi kemiläisen Greatsound-studion ja Kimmo Klemettisen kanssa yhteistyössä uuden albuminsa Joki ja tuuli.[25] Albumin nimikkokappaleesta julkaistiin samalla single. Albumilla on myös vanhempi kappale "Lumilintu", joka julkaistiin niin ikään erillisenä singlenä vuotta aikaisemmin. Joki ja tuuli -albumi sisältää runsaasti tunnettuja uudelleensovitettuja käännöskappaleita, kuten ”Älä kiiruhda”, ”Kaunis sunnuntai” ja Mikis Theodorakisin säveltämän kreikkalaiskappaleen ”Tuska”, joka on tullut suomalaisille aikaisemmin tunnetuksi varsinkin Arja Saijonmaan tulkitsemana.[26] Havakka teki myös pienen kiertueen.[27] Syksyllä 2014 Havakka esiintyi Tampereella järjestetyillä Maailman­tango-festivaaleilla.[28]

Maaliskuussa 2016 Havakka ilmoitti julkaisseensa singlen, jossa hän tulkitsee Carolan hittikappaleet ”Yksin”, sekä ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.[29] Samana syksynä Havakka julkaisi yhdessä taiteilija Kulkuriveli Jamin kanssa duettosinglen "Vuonna -66" (säv. & san. Simo Tekojärvi), joka kertoo suomalaisten massamuutosta Ruotsiin 1960-luvulla.[30]

Arja Havakasta julkaistiin lokakuussa 2024 Stella Vuoman kirjoittama elämäkertakirja Suuri tuntematon (Atrain & Nord Kustannusliike).[31]

Yksityiselämä

muokkaa
” Kun tulee vapaapäivä, haluan olla oma itseni, tavis. Nollaan menemällä ystävieni kanssa elokuviin, teatteriin, mökille tai metsään. ”

– Arja Havakka[7]

Arja Havakka on asunut Keminmaalla vuodesta 2007 ja sitä ennen Havakka asui taiteilijanuransa aikana 40 vuotta Rovaniemellä, Saarenkylässä.[1] Havakka harrastaa sienestystä ja marjastusta.[32] Hän on oppinut karjalan kielen sieltä tulleelta äidiltään.[6]

Kotikunnassaan Keminmaalla Havakka tekee Eläkeliitossa vapaaehtoistyötä vanhusten auttamiseksi.[6] Suur-Tampere-lehden haastattelussa Havakka sanookin, että ennen kuin suunnitellaan Guggenheimia Helsinkiin, pitäisi sivistysvaltiossa saada vanhusten asiat kuntoon. Havakka kuuluu Eläkeliiton Ämmikööri-kuoroon, joka käy laulamassa, räppäämässä ja laulattamassa vanhustentaloilla, vuodeosastoilla ja erilaisissa seniorijuhlissa.[33]

Diskografia

muokkaa
Pääartikkeli: Arja Havakan diskografia ja muut julkaisut
Albumit

Lähteet

muokkaa
  • Virtanen, Tommi: Arja Havakka on sydänjuuriaan myöten ravintolamuusikko. Muusikko, 2007, nro 1. Muusikkojen liitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.2.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f Seppälä, Aila: Arja Havakan lapsuusmuistot Iltalehti.fi. 15.10.2007. Viitattu 4.2.2015.
  2. ↑ Discogs: Arja Havakka discogs.com Viitattu 19.12.2012
  3. ↑ Suomen Musiikkipiste - Arja Havakka (Arkistoitu – Internet Archive) musiikkipiste.fi Viitattu 4.2.2015
  4. ↑ Tommi Lainkarin yhtye (Arkistoitu sivu) Populappi. Arkistoitu 13.2.2013. Viitattu 4.2.2015.
  5. ↑ Rytsä, Paavo: Arja Havakka: Lokki, Unohtumaton ilta Elävä arkisto. 10.3.2008. Yle. Viitattu 4.2.2015.
  6. ↑ a b c d e Kumpulampi, Kari: Ikäihmisiä ei saa hylätä Suur-Tampere. 14.1.2014. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 4.2.2015.
  7. ↑ a b c d e f g Virtanen, s. 4–7.
  8. ↑ a b c d Aula, Minna: Arja Havakan 50-vuotinen ura muusikkona: "En olisi uskonut mikä pyöritys yhdestä Lokki-valssista tulee" Yle.fi. 23.7.2017. Viitattu 30.11.2017.
  9. ↑ Arja Havakka on orkesterin pää ja munat Yle.fi/Satumaa. 7.1.2010. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 4.2.2015.
  10. ↑ Albumin Lokki: Kaikki parhaat – 36 toivotuinta takakansiteksti
  11. ↑ Nöyrän yllättynyt voitostaan Uusi Rovaniemi, 11.1.1996 Viitattu 28.11.2014
  12. ↑ a b Lintujen liverrystä - Oilioili - Arja Havakka sverigesradio.se Viitattu 19.12.2012
  13. ↑ Arja Havakka at Discogs Discogs.com Viitattu 11.2.2012
  14. ↑ Latva, Tony - Tuunainen Petri: Iskelmän tähtitaivas. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
  15. ↑ Tilastot: Arja Havakka (Arkistoitu – Internet Archive) ifpi.fi Viitattu 25.11.2014
  16. ↑ Yle: Arja Havakka - Elämäni laulut (Arkistoitu – Internet Archive) yle.fi Viitattu 19.12.2012
  17. ↑ LYHYET UUTISET | Elvis Ry (Arkistoitu – Internet Archive) elvisry.fi Viitattu 20.4.2014
  18. ↑ Populappi - Julkaisu: Kultalevy: Musiikin hippuja Lapin kultamailta populappi.rovaniemi.fi Viitattu 18.12.2012
  19. ↑ Kemijärvellä julkistettiin kapinalevy sellutehtaan puolesta (Arkistoitu – Internet Archive) iltasanomat.fi Viitattu 6.4.2014
  20. ↑ Åttopojat - Roosa (Arkistoitu – Internet Archive) åttopojat.fi Viitattu 18.12.2012
  21. ↑ Lounais-Lappi 5.5.2011 issuu.com Viitattu 19.1.2017
  22. ↑ Vuoden kylän vaihtalaiset 6.6. Voljakkalassa HämeenKylät.net. Arkistoitu 3.2.2017. Viitattu 19.1.2017.
  23. ↑ Yle: 45 vuotta taiteilijan taivalta
  24. ↑ Suomalaista musiikkia suomalaisille Pärnussa Virossa (Arkistoitu – Internet Archive) jpnews.fi Viitattu 18.12.2012
  25. ↑ http://axr.fi/tallenteet/axr155-arja_havakka-joki_ja_tuuli (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ Levy: Arja Havakka ei himmaile vaylanpyorre.com Viitattu 22.4.2014
  27. ↑ Yle: Laulajalegenda tekee paluun yle.fi Viitattu 29.4.2014
  28. ↑ Tuonenlehto ja Arja Havakka: Maailmantango archive.fo Viitattu 21.1.2017
  29. ↑ VäylänPyörre: Arja Havakan sinkulla kuullaan Carolaa vaylanpyorre.com Viitattu 26.3.2016
  30. ↑ Yhä vauhdissa - Radio Jyväskylä (Arkistoitu – Internet Archive) radiojyvaskyla.fi Viitattu 3.10.2016
  31. ↑ Kustantamo ja kirjapaino – Atrain & Nord Kustannusliike atrainkustannus.fi. Viitattu 4.11.2024.
  32. ↑ Kurkijokelainen: nro. 29-30, pe 21.7.2006 Viitattu 21.1.2017
  33. ↑ Yle: Kun räppää ämmikööri, raikaa Seuralan interiööri yle.fi Viitattu 29.4.2014
  34. ↑ Suomen äänitearkisto[vanhentunut linkki] aanitearkisto.fi Viitattu 19.12.2012
  35. ↑ Lokki Suomen äänitearkistossa[vanhentunut linkki] aanitearkisto.fi Viitattu 20.12.2012
  36. ↑ Sinne ainiaaksi jään Suomen äänitearkistossa[vanhentunut linkki] aanitearkisto.fi Viitattu 20.12.2012
  37. ↑ Muistot ei kuole koskaan Suomen äänitearkistossa[vanhentunut linkki] aanitearkisto.fi Viitattu 20.12.2012
  38. ↑ Fono: Hän saavu ei fono.fi Viitattu 20.12.2012
  39. ↑ Allmusic: Lokki - Kaikki parhaat 36 toivotuinta allmusic.com Viitattu 20.12.2012
  40. ↑ AXR Music: Joki ja tuuli (Arkistoitu – Internet Archive) "AXR Music Oy / Joki ja tuuli" Viitattu 14.2.2013

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arja_Havakka&oldid=22778366”