Anssi Koivuranta
Anssi Einar Koivuranta[1] (s. 3. heinäkuuta 1988 Kuusamo)[2] on suomalainen uransa lopettanut mäkihyppääjä ja yhdistetyn kilpailija, yhdistetyn maailmanmestari, olympiamitalisti ja maailmancupin voittaja. Hyvänä mäkihyppääjänä tunnettu Koivuranta sijoittui yhdistetyn maailmancupissa 25 kertaa kolmen parhaan joukkoon ja voitti seitsemästi. Mäkihypyn maailmancupissa hän voitti yhden osakilpailun. Koivuranta on historian ensimmäinen urheilija, joka on yltänyt maailmancupin osakilpailuvoittoon sekä yhdistetyssä että mäkihypyssä.[3] Hän edusti Kuusamon Erä-Veikkoja.
Anssi Koivuranta | |
---|---|
Anssi Koivuranta 2014 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. heinäkuuta 1988 Kuusamo |
Kansalaisuus | Suomi |
Uran tiedot | |
Seura | Kuusamon Erä-Veikot |
Laji | yhdistetty, mäkihyppy |
Maailmancup | |
Kaudet | 2004–2015 |
Aiheesta muualla | |
www.anssikoivuranta.fi | |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Yhdistetty | |||
Olympialaiset | |||
Pronssia | Torino 2006 | joukkuekilpailu | |
MM–kilpailut | |||
Kultaa | Sapporo 2007 | joukkuekilpailu | |
Pronssia | Sapporo 2007 | normaalikilpailu |
Urheilu-uransa jälkeen hän opiskeli lentäjäksi.[4]
Ura
muokkaaYhdistetty (2006–2009)
muokkaaTorinon 2006 olympialaisissa Koivuranta sai pronssia yhdistetyn joukkuekilpailussa ja sijoittui sprintissä yhdenneksitoista. Oberstdorfin MM-kilpailuissa 2005 Koivuranta oli sprinttikilpailussa kuudes ja Sapporossa 2007 neljäs. Sapporossa hän oli mukana voittamassa joukkuekilpailun kultamitalia ja saavutti pronssia normaalikilpailussa. Liberecin MM-kilpailuissa 2009 hän sijoittui yhteislähtökilpailussa ja normaalimäen Gundersen-kilpailussa neljänneksi. Vancouverin olympialaisissa 2010 hän oli normaalimäen Gundersen-kilpailussa kahdeksas.
Koivuranta oli kaudella 2006–2007 maailmancupin kokonaiskilpailussa seitsemäs ja sprintticupissa kuudes. Kaudella 2008–2009 hän saavutti ensimmäisen maailmancupin voittonsa Kuusamossa ja samalla kaudella hän otti myös ensimmäisen maailmancupin kokonaisvoittonsa. Koivuranta voitti samalla kaudella myös mäkihypyssä suurmäen Suomen mestaruuden.
Sairastelu ja lajin vaihto mäkihyppyyn (2010–2015)
muokkaaKesällä 2010 Koivuranta kärsi vaikeista ylikunto-oireista, joiden syyksi paljastui mykoplasmabakteeri.[5] Sairastelu esti Koivurannalta fyysisen kestävyysharjoittelun ja hän keskittyi loppukesästä pelkästään mäkihyppyyn. Lokakuussa hän varmisti Continental Cupin sijoituksillaan kilpailuoikeuden talven mäkihypyn maailmancupissa.[6]. Hän saavutti ensimmäiset mäkihypyn maailmancup-pisteensä oltuaan joulukuussa 2010 Oberstdorfin kilpailussa 26:s. Koivuranta saavutti mäkihypyn maailmancupissa ensimmäisen voittonsa sekä palkintokorokesijoituksensa Innsbruckissa 4. tammikuuta 2014. Koivuranta johti kilpailua ensimmäisen kierroksen jälkeen 1,5 pisteellä ennen Simon Ammannia ja toinen kierros peruttiin kovien tuulten takia, joten ensimmäisen kierroksen tulokset jäivät voimaan. Samalla Koivurannasta tuli ensimmäinen urheilija, joka on voittanut maailmancupin osakilpailun sekä yhdistetyssä että mäkihypyssä[7]. Voitolla Koivuranta katkaisi myös Suomen yli kolme vuotta kestäneen palkintopallittoman kauden mäkihypyssä. Oslon MM-kisoissa 2011 Koivuranta oli normaalimäen kilpailussa paras suomalainen 10. sijallaan. Myös Sotšin olympialaisissa 2014 hän oli paras suomalainen sijoittuen tuolloin suurmäessä 11:nneksi ja normaalimäessä 12:nneksi.
Yksityiselämä
muokkaaKoivuranta ja ex-alppihiihtäjä Sanni Leinonen ovat seurustelleet vuodesta 2009, ja he saivat pojan vuonna 2016[8] ja toisen pojan 25. kesäkuuta 2018.[9] Koivuranta ja Leinonen menivät naimisiin vuonna 2018[10]. Urheilu-uransa jälkeen Koivuranta opiskeli lentäjäksi. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Ryanairin palveluksessa,[4] mutta on sittemmin vaihtanut työnantajaa. Koivuranta asui työnsä vuoksi jonkin aikaa Mallorcalla, mutta muutti takaisin Suomeen, koska halusi olla enemmän perheensä kanssa.[11]
Palkintosijat yhdistetyn maailmancupin osakilpailuissa
muokkaaPäivä | Kilpailupaikka | Maa | Kilpailumuoto | Sijoitus |
---|---|---|---|---|
30. tammikuuta 2005 | Sapporo | Japani | normaalikilpailu | 3. |
25. marraskuuta 2005 | Kuusamo | Suomi | normaalikilpailu | 2. |
14. tammikuuta 2006 | Val di Fiemme | Italia | massalähtö | 2. |
11. maaliskuuta 2006 | Oslo | Norja | normaalikilpailu | 3. |
12. maaliskuuta 2006 | Oslo | Norja | sprinttikilpailu | 3. |
3. joulukuuta 2006 | Lillehammer | Norja | sprinttikilpailu | 2. |
16. joulukuuta 2006 | Ramsau | Itävalta | yhteislähtö | 2. |
20. tammikuuta 2008 | Klingenthal | Saksa | yhteislähtö | 3. |
16. helmikuuta 2008 | Liberec | Tšekki | yhteislähtö | 2. |
29. marraskuuta 2008 | Kuusamo | Suomi | normaalikilpailu | 3. |
30. marraskuuta 2008 | Kuusamo | Suomi | normaalikilpailu | 1. |
6. joulukuuta 2008 | Trondheim | Norja | normaalikilpailu | 3. |
7. joulukuuta 2008 | Trondheim | Norja | normaalikilpailu | 1. |
27. joulukuuta 2008 | Oberhof | Saksa | normaalikilpailu | 3. |
28. joulukuuta 2008 | Oberhof | Saksa | normaalikilpailu | 1. |
4. tammikuuta 2009 | Schonach | Saksa | normaalikilpailu | 1. |
16. tammikuuta 2009 | Whistler | Kanada | normaalikilpailu | 2. |
31. tammikuuta 2009 | Chaux-Neuve | Ranska | normaalikilpailu | 2. |
1. helmikuuta 2009 | Chaux-Neuve | Ranska | normaalikilpailu | 1. |
8. helmikuuta 2009 | Seefeld | Itävalta | normaalikilpailu | 3. |
14. helmikuuta 2009 | Klingenthal | Saksa | normaalikilpailu | 1. |
6. maaliskuuta 2009 | Lahti | Suomi | normaalikilpailu | 2. |
7. maaliskuuta 2009 | Lahti | Suomi | normaalikilpailu | 2. |
14. maaliskuuta 2009 | Vikersund | Norja | normaalikilpailu | 1. |
6. joulukuuta 2009 | Lillehammer | Norja | normaalikilpailu | 2. |
Mäkihyppysaavutukset maailmancupissa
muokkaaPäivä | Kilpailupaikka | Maa | Sijoitus |
---|---|---|---|
4. tammikuuta 2014 | Innsbruck | Itävalta | 1. |
- Henkilökohtainen pituusennätys 214,5 m
- Maailmancupin kokonaiskilpailun 18. kaudella 2011–2012
Lähteet
muokkaa- ↑ Hämeen Rykmentti – Urheilukoulun 1/2007 saapumiserään hyväksytyt[vanhentunut linkki], viitattu 13.3.2009
- ↑ Anssi Koivuranta Suomen Hiihtoliiton sivuilla[vanhentunut linkki], viitattu 30.7.2008
- ↑ Lehtisaari, Matti: Koivuranta teki historiallisen tempun Yle Urheilu. 4.1.2014. Viitattu 23.2.2017.
- ↑ a b Holopainen, Pekka: Anssi Koivuranta, 30, katosi vuosiksi julkisuudesta Ilta-Sanomat. 9.5.2019. Viitattu 9.5.2019.
- ↑ Silvennoinen, Santtu: Piinaava pillerikuuri Iltalehti. 21.9.2010. Viitattu 23.2.2017.
- ↑ http://yle.fi/urheilu/lajit/hiihtolajit/makihyppy/2010/10/koivuranta_leiskautti_kolmanneksi_wislassa_2029386.html
- ↑ Koivuranta teki historiallisen tempun
- ↑ Anssi Koivuranta ja Sanni Leinonen: Poika tuli! www.iltalehti.fi. Viitattu 26.5.2016.
- ↑ Anssi Koivuranta ja Sanni Leinonen saivat pojan: Toinen poika tuli! iltalehti.fi. Viitattu 25.6.2018.
- ↑ Holopainen, Pekka: Entiset huippu-urheilijat Anssi Koivuranta ja Sanni Leinonen menivät naimisiin – viettivät häitä kaikessa hiljaisuudessa Ilta Sanomat. 8.5.2019. Viitattu 9.5.2019.
- ↑ Olympiamitalisti Anssi Koivuranta muuttaa takaisin Suomeen – ”Pojat ovat pieniä vain kerran”
Aiheesta muualla
muokkaa- Anssi Koivuranta Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi) (yhdistetty)
- Anssi Koivuranta Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi) (mäkihyppy)
- YLE Elävä arkisto: Koivurannalle MM-pronssia 2007[vanhentunut linkki]
83–84: Tom Sandberg | 84–85: Geir Andersen | 85–86: Hermann Weinbuch | 86–87: Torbjørn Løkken | 87–88: Klaus Sulzenbacher | 88–89: Trond-Arne Bredesen | 89–90: Klaus Sulzenbacher | 90–91: Fred Børre Lundberg | 91–92: Fabrice Guy | 92–93: Kenji Ogiwara | 93–94: Kenji Ogiwara | 94–95: Kenji Ogiwara | 95–96: Knut Tore Apeland | 96–97: Samppa Lajunen | 97–98: Bjarte Engen Vik | 98–99: Bjarte Engen Vik | 99–00: Samppa Lajunen | 00–01: Felix Gottwald | 01–02: Ronny Ackermann | 02–03: Ronny Ackermann | 03–04: Hannu Manninen | 04–05: Hannu Manninen | 05–06: Hannu Manninen | 06–07: Hannu Manninen | 07–08: Ronny Ackermann | 08–09: Anssi Koivuranta | 09–10: Jason Lamy Chappuis | 10–11: Jason Lamy Chappuis | 11–12: Jason Lamy Chappuis | 12–13: Eric Frenzel | 13–14: Eric Frenzel | 14–15: Eric Frenzel | 15–16: Eric Frenzel | 16–17: Eric Frenzel | 17–18: Akito Watabe | 18–19: Jarl Magnus Riiber | 19–20: Jarl Magnus Riiber | 20–21: Jarl Magnus Riiber | 21–22: Jarl Magnus Riiber | 22–23: Johannes Lamparter