Anders Chydenius
Anders (Antti) Chydenius ([ˈandærs kyˈdeːniʉs]; 26. helmikuuta 1729 Sotkamo – 1. helmikuuta 1803 Kokkola) oli suomalainen valistusajattelija, pappi, poliitikko ja pohjoismaisen klassisen liberalismin tärkein hahmo ja taloustieteen kehittäjä.[1] Demokratian varhainen puolestapuhuja Chydenius tunnetaan erityisesti elinkeinovapauden ajamisesta, mutta hän puolusti myös sanan- ja uskonnonvapautta sekä työväestön oikeuksia. Hänen poliittisista saavutuksistaan merkittävimpiä olivat purjehdusoikeuksien saaminen Pohjanmaan kaupungeille sekä maailman ensimmäinen lehdistönvapauslaki (1766).[2][3][4]
Anders Chydenius | |
---|---|
Kuparipiirros Anders Chydeniuksesta. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 26. helmikuuta 1729 Sotkamo |
Kuollut | 1. helmikuuta 1803 (73 vuotta) Kokkola |
Ammatti | valistusajattelija, pappi, taloustieteilijä |
Elämä
muokkaaAnders Chydeniuksen vanhemmat olivat Kokkolan kirkkoherra Jakob Chydenius 1703–1766) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Hedvig Hornaeus. Hän kävi Oulun triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1745. Chydenius valmistui Turun akatemiasta filosofian kandidaatiksi 1753 ja filosofian maisteriksi 1754.[5] Chydenius väitteli maisteriksi aiheenaan Amerikkalaiset tuohiveneet.[6][5] Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1753. Chydenius sai Uppsalan yliopiston teologian kunniatohtorin arvon 1779.[5]
Chydenius oli Alavetelissä saarnaajana vuodesta 1753 ja kappalaisena vuodesta 1760. Hänestä tuli Kokkolan kirkkoherra 1770 ja hän sai rovastin arvon 1779. Lääninrovastina Chydenius oli 1781. Hän oli valtiopäivämiehenä 1765–1766, 1778–1779 ja 1792.[5]
Anders Chydenius oli naimisissa vuodesta 1755 Beata Magdalena Mellbergin (k. 1819) kanssa.[5] Anders Chydeniuksen veljistä Samuel Chydenius oli luonnontieteilijä ja Turun akatemian ensimmäinen kemian ja mineralogian dosentti ja Jakob Chydenius (1732–1809) oli Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra.[7][8]
Liberalismi
muokkaaAnders Chydeniuksen pääteoksena pidetään taloudellisen liberalismin ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten perusteiden esitystä Kansallinen voitto (1765, alkukielellä ruotsiksi Den Nationnale Winsten), jonka hän julkaisi toimiessaan ensimmäistä kertaa valtiopäiväedustajana myssyiksi kutsutussa silloisessa puolueessa (toinen valtiopäiväpuolue oli konservatiivinen ”hatut”). Teoksessa Chydenius esittää Adam Smithin näkymätöntä kättä vastaavan teoriansa, vaikka Smithin taloudellisen liberalismin kansainvälisesti tunnetumpi merkkiteos Kansojen varallisuus ilmestyi vasta 11 vuotta myöhemmin, vuonna 1776.
Ennen kaikkea Chydenius keskittyi liberaaleilla kirjoituksillaan hyökkäämään silloin valloilla ollutta merkantilismia, merkantilistista valloituspolitiikkaa, konservatismia, protektionismia sekä erioikeuksia vastaan. Hänen mielestään valtion virkoja ei pitänyt voida ostaa, eikä valtion tullut asettaa millekään säädylle minkäänlaisia rajoituksia tai etuoikeuksia. Hän kritisoi papistoa, aatelia, virkamiehiä ja muita etuoikeutettuja, todeten heidän elävän talonpoikien työstä, pyrkien kääntämään keskustelun talonpoikien asemasta pikemminkin keskusteluksi etuoikeutettujen asemasta. Vallalla olevan käsityksen mukaan talonpojat ja työväestö piti pitää köyhinä, jotta he eivät laiskottelisi. Chydenius osoitti, että päinvastoin työntekijät eivät ole laiskureita, jotka pitää pakottaa tekemään valtio rikkaiksi, vaan elinvoimaisia yksilöitä, jotka vapaina omaa onneaan tavoitellessaan hyödyttäisivät myös muita.
»Ei kenenkään pidä sen vuoksi olla toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on oleva sama oikeus, kaikilla samat edut.»
Chydenius kannatti rauhaa, vaati täyttä ja loukkaamatonta maanomistusoikeutta, halusi antaa pakolaisille suojan ja talonpojille ja käsityöläisille oikeuden myydä tuotteitaan milloin ja missä tahansa. Hän vastusti hintojen ja palkkojen sääntelyä ja työpakkoa sekä vaati työntekijöille oikeutta valita työnantajansa. Vähäasutuksisen Lapin pelastukseksi hän ehdotti sen muuttamista yövartijavaltioksi.
»– – vapaavaltio, yksityinen omistusoikeus ja yksilönvapaus. Asukkaat saisivat harjoittaa mitä ammattia tahansa, vapaakauppa olisi täydellistä, etuoikeuksia, sääntelyä tai veroja ei olisi. Byrokratia puuttuisi, ja ainoa viranomainen olisi tuomari, joka valvoisi, että kenenkään oikeuksia ei poljettaisi.[9]»
Chydeniuksen radikaalien ajatusten vuoksi hänen oma puolueensa, myssyt, kääntyi häntä vastaan ja hänet suljettiin pois valtiopäiviltä. Lopullisena syynä oli Chydeniuksen kirjoitus, joka arvosteli valtiopäivien päätöstä.[10] Chydenius voitiin sulkea pois valtiopäiviltä perusteena ”säätyjen tekemän päätöksen arvostelu”, koska hänen läpi ajamansa painovapauslaki (eli sensuurin poisto) ei ollut vielä ehtinyt tulla voimaan.
Saavutukset
muokkaaChydeniuksen valtiopäivätyön saavutuksiin luetaan painovapauden toteutuminen Ruotsissa 1766 ja rajoitetun uskonvapauden myöntäminen ulkomaalaisille 1791. Tosin Chydeniuksen tavoitteena oli laajempi uskonvapaus. Painovapauttakin rajoitettiin myöhemmin, mutta vain osittain. Siitä tuli laajempi kuin missään muualla maailmassa, jopa laajempi kuin Britanniassa, vaikkei sensuuri täysin poistunutkaan. Se myös muodosti perustan sille, mikä sittemmin tultiin tuntemaan ”pohjoismaisena julkisuusperiaatteena”. Valtiopäivien eräällä saavutuksella oli suuri merkitys Kokkolalle: vuonna 1765 Chydenius hankki Kokkolalle tapulioikeudet, josta seurasi Kokkolan nousu Suomen rikkaimpien kaupunkien joukkoon.
Chydenius oli aloitteellinen monilla aloilla, hän muun muassa käynnisti väestön rokottamisen isorokkoa vastaan, perusti orkesterin, teki lukuisia keksintöjä ja harrasti eri alojen tieteellistä tutkimusta. Hänen tiedetään myös tehneen vaativia kaihileikkauksia ja valmistaneen itse lääkkeitä.[10] Chydenius harrasti kirjallisuutta sekä lukijana että kirjoittajana ja hän oli ilmeisesti vaikuttamassa siihen, että Kokkolaan perustettiin lukuseura vuonna 1800. Lukuseurat olivat eräänlainen varhainen julkisen kirjastotoiminnan muoto. Niiden esikuvana oli Yhdysvaltojen ja Keski-Euroopan vastaavat seurat, kuten The Library Company of Philadelphia.[11]
Apteekkarina toimiessaan Chydeniusta voidaan pitää eurooppalaisen oopiumin valmistuksen edelläkävijänä. Hän keskittyi 1800-luvun taitteessa tutkimaan sen valmistusta myös Suomessa kasvavasta unikosta. Chydenius onnistui valmistamaan laadultaan todennäköisesti kohtuullista oopiumia ja sekoitti siitä esimerkiksi laudanumia. Varhainen huumevalvonta toimi jo tuolloin, koska hänen tutkimuksensa julkaistiin vasta reilut sata vuotta myöhemmin. Tutkimukset kuitenkin lisäsivät lääkekasvien viljelyä ja lisäsivät oopiumin saatavuutta.[12]
Jälkimaine
muokkaaVuonna 1986 käyttöön tulleen viimeisen markka-arvoisen suomalaisen setelisarjan suurimman eli tuhannen markan setelin etusivun kuva-aiheena oli Anders Chydeniuksen muotokuva, taustalla purjelaiva. Tämä viittaa muun muassa Chydeniuksen toimintaan ulkomaankauppaoikeuksien myöntämiseksi Pohjanmaan kaupungeille valtiopäivillä 1765–1766. Vuonna 2003 lyötiin Chydeniuksen kunniaksi myös nimellisarvoltaan kymmenen euron hopeinen juhlaraha.
Vuonna 2002 perustetun Anders Chydenius -säätiön tarkoituksena on ”edistää talouden vapautumisesta ja sen seurauksista käytävää keskustelua, tukea siihen kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta sekä vaikuttaa sitä koskevaan päätöksentekoon eettisiä arvoja korostaen”[13][14].
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius vaalii Anders Chydeniuksen muistoa.[4] Kaarlelan kotiseutumuseossa Kokkolassa sijaitsee Chydeniuksen muistohuone, jossa ovat esillä Chydeniuksen sormus, Raamattu sekä nuuskarasia.
Yksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Helsingin Töölössä sijaitsevista rakennuksista on nimetty Chydeniuksen mukaan Chydeniaksi. Samaten Chydeniuksen mukaan on nimetty Kokkolassa sijaitseva, vuonna 2006 avattu Kauppakeskus Chydenia. Chydeniuksen mukaan nimettyjä teitä sijaitsee Helsingin Eirassa (Chydeniuksentie[15]), Hangossa ja Kokkolassa (Antti Chydeniuksen katu).
Chydeniuksen synnyinkunnassa Sotkamossa sijaitsee hänen mukaansa nimetty Antti Chydeniuksen puisto, joka on avattu vuonna 2018.[16]
Tuotanto
muokkaaChydeniuksen koko kirjallinen tuotanto on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi. Vuonna 2012 ilmestyivät ensimmäinen ja toinen osa, vuonna 2013 kolmas ja neljäs, ja 2014 ilmestyi osa jossa on saarnat.[17] Chydeniuksen tuotanto on julkaistu verkkoversiona osoitteessa https://kootutteokset.chydenius.fi/.
Lähteet
muokkaa- ↑ Virrankoski, Pentti: ”Chydenius, Anders (1729–1803)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 199–204. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
- ↑ The World's First Freedom of Information Act (Sweden/Finland 1766). Anders Chydenius -säätiö, Publications 2, Kokkola 2006. (englanniksi)
- ↑ Sweden. freedominfo.org. (englanniksi)
- ↑ a b Kuka oli Anders Chydenius? Tiedonjyvä, 2007, nro 6, s. 20.
- ↑ a b c d e Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Chydenius. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ Hyttinen, Pertti: Anders Chydenius ja amerikkalainen tuohivene Anders Chydenius Säätiö. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 23.8.2009.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Samuel Chydenius. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jakob Chydenius. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ Norberg, Johan: Anders Chydenius – den svenska liberalismens fader Liberalismen. Arkistoitu 30.4.2008. Viitattu 12.6.2005. (ruotsiksi)
- ↑ a b Chydenius lyhyesti Anders Chydenius -säätiö. Arkistoitu 16.3.2013. Viitattu 15.12.2013.
- ↑ Rakentaja Anders Chydenius -säätiö. Arkistoitu 16.12.2013. Viitattu 16.12.2013.
- ↑ Ylikangas, Mikko: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800–1950, s. 22. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-578-1
- ↑ YTJ – Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä – Yrityshaku tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 3.2.2018.
- ↑ Anders Chydenius -säätiö Painovapaus250.fi. Viitattu 3.2.2018.
- ↑ https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
- ↑ Sotkamo-lehti Lehtiluukku. 13.11.2018. Viitattu 17.11.2019.
- ↑ Anders Chydenius, Ajattelija, myssy ja nuuskamies. Ylen uutiset 5.12.2012.
Kirjallisuutta
muokkaa- Forsgård, Nils Erik: Ingens herre, ingens träl. Radikalen Anders Chydenius i 1700-talets Sverige och Finland. Helsingfors: Schildts & Söderströms, 2014. ISBN 978-951-52-3452-0 (ruotsiksi)
- Anders Chydenius, Samlade skrifter 1 : 1751–1765, Helsinki, (ISBN 978-951-583-237-5, ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
- Anders Chydenius, Samlade skrifter 2 : 1765–1776, Helsinki, (ISBN 978-951-583-238-2, ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
- Anders Chydenius, Samlade skrifter 3 : 1777–1803, Helsinki, (ISBN 978-951-583-239-9, ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
- Anders Chydenius, Samlade skrifter 4 : Predikningar över tio Guds bud 1781–1782, Helsinki, (ISBN 978-951-583-240-5, ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
- Anders Chydenius, Samlade skrifter 5 : Religiösa skrifter 1775–1793, Helsinki, (ISBN 978-951-583-241-2, ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
Aiheesta muualla
muokkaa- Anders Chydeniuksen kootut teokset (Arkistoitu – Internet Archive).
- Anders Chydenius -säätiön kotisivut.
- Chydeniuksesta ja hänen mukaansa nimetystä kadusta (Arkistoitu – Internet Archive). Yle Areena.
- Chydenius, Anders hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Forsius, Arno: Anders Chydenius – pappi ja valistusmies terveydenhuollon tehtävissä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hyttinen, Pertti: Anders Chydenius historiassa ja nykypäivässä (Arkistoitu – Internet Archive). Chydenius-instituutti 4.6.1997.
- Manninen, Juha: Anders Chydenius – suomalaisen valistuksen ajankohtainen perintö Euroopan unionissa (Arkistoitu – Internet Archive) Anders Chydenius -säätiö.
- Paulaharju, Jenny: Antti Chydenius erämaan pitäjäin paimenena. Kansan kuvalehti 22.2.1929, nro 8, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.