11. kesäkuuta 2019 Frankfurtissa, Saksassa järjestetyssä kokouksessa IBU:n päättävä elin muutti kaudesta 2020–2021 alkaen kauden aloitusta jakamalla sen kahteen viikonloppuun. [1] Kaudenavauksesta haluttiin tiiviimpi ja urheilijoita vähemmän rasittava. Kontiolahti valikoitui kaudenavauksen järjestäjäksi lumivarmuutensa vuoksi.[2] Alkuperäisen kalenterin mukaan Kontiolahti olisi järjestänyt perinteisen 1,5 viikkoa kestävän kaudenavauksen.
Syyskuussa 2020 IBU ilmoitti jälleen muutoksista maailmancupin kilpailukalenterin ensimmäiselle kolmannekselle. Kaksi ensimmäistä kilpailuviikonloppua siirrettiin Kontiolahdelle ja kaksi seuraavaa Hochfilzeniin. Näin ollen ohjelmasta jäivät pois Östersund ja Le Grand-Bornand. Syynä muutoksille oli maailmanlaajuinen koronapandemia, jonka seurauksena matkustamisen määrää haluttiin vähentää.[3] Samasta syystä Ruhpoldingin kilpailuviikonloppu päätettiin siirtää Oberhofiin lokakuussa 2020[4]. Pekingin talviolympialaisten esikilpailuiksi tarkoitettu kahdeksas kilpailuviikonloppu taas siirrettiin pois Kiinasta marraskuussa 2020 maan tiukkojen koronarajoitusten vuoksi[5]. Myöhemmin ilmoitettiin, että Pekingin kilpailut järjestetään Nové Město na Moravěssa viikkoa alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin[6]. Norjan hallitus päätti 11. helmikuuta 2021, ettei Norjassa järjestetä kaudella 2020–2021 lainkaan hiihtolajien maailmancupien kilpailuita koronavirustilanteen vuoksi[7]. Sen seurauksena kauden päätösviikonlopun kilpailut siirrettiin Östersundiin, joka oli menettänyt omat kilpailunsa kauden alusta[8]. IBU on luvannut taloudellista tukea sekä niille kilpailunjärjestäjille, jotka saavat enemmän kilpailuita hoidettavakseen että niille, jotka menettävät kilpailut tältä kaudelta.[3]
Kauden päätösviikonloppuna Holmenkollenilla oli tarkoitus käydä ensimmäistä kertaa supersprinttikilpailut, joita oli aiemmin käyty vain IBU-Cup-tasolla. Aie herätti kuitenkin lajin huipuissa vastustusta etenkin kauden ratkaisuhetkille tuotuna [9], ja IBU peruutti päätöksen heinäkuussa 2020. Näin ollen päätösviikonloppuna kilpaillaan perinteisen ohjelman mukaisesti.[10] Sekaviestit kuitenkin käydään ensimmäistä kertaa MM-tasolla siten, että miehet vievät viestien avausosuuksia.[11]
Kaudella 2020–2021 astuu voimaan useita väliaikaisia ja pysyviä sääntömuutoksia. Väliaikaiset muutokset koskevat vain kautta 2020–2021, ja niiden tarkoitus on luoda joustavuutta koronaviruspandemian vaivaamaan kilpailukauteen.[12]
Kauden ensimmäisellä kolmanneksellä (kilpailuviikonloput 1–4) maajoukkueet saavat nimetä joukkueeseensa urheilijoita, jotka eivät täytä normaaleja kriteerejä maailmancupiin osallistumiseen. Normaalisti kilpailijoiden täytyy saada riittävän hyvä kilpailutulos toiseksi korkeimmassa kansainvälisessä kilpailusarjassa IBU-Cupissa voidakseen tulla nimetyksi maailmancupin joukkueeseen. Kaudella 2020–2021 IBU-Cup käynnistyy kuitenkin vasta tammikuussa, jolloin kilpailijoilla ei ole mahdollisuutta hakea osallistumisoikeutta sitä kautta.
Kauden lopussa kokonaistuloksista vähennettävien kilpailujen määrä nostetaan kahdesta neljään. Määrä voi tosin pienentyä, jos kilpailuita joudutaan perumaan. Kokonaiscupin lisäksi heikoimmat tulokset jätetään pois laskuista poikkeuksellisesti myös maiden välisestä cupista ja kaikista lajicupeista.[12]
Vuoden tulokas -palkinto korvataan kaudesta 2020–2021 alkaen alle 25-vuotiaiden palkinnolla. Palkinto jaetaan kauden päätteeksi kokonaiscupin parhaalle urheilijalle, joka ei ole täyttänyt 25:ä vuotta joulukuun loppuun mennessä. Tämän kilpailun johtaja pitää yllään tummansinistä numeroliiviä.
Supersprintin hiihtomatka pidennetään yhdestä puoleentoista kilometriin, ja varapatruunoiden käyttö lopetetaan. Uudistuksen tarkoituksena on tasapainottaa hiihdon ja ammunnan merkitystä aiemmin hyvin ammuntapainotteisessa kilpailumuodossa. Supersprintissä ei myöskään enää hylätä kilpailijaa, jos tämä ampuu väärään tauluun tai valitsee väärän ampumapaikan. Matkaa ei kuitenkaan kilpailla lainkaan kansainvälisellä tasolla kaudella 2020–2021 lyhennetyn IBU-cupin kauden vuoksi.[12] Myös aiemmin suunniteltu lajin debyytti kaudella 2020–2021 maailmancupissa peruttiin.[10]
Maailmancupin kilpailut maailmanmestaruuskilpailut mukaan lukien pisteytetään oheisten kaavioiden perusteella. Kauden lopussa henkilökohtaisista kokonaiskilpailuista vähennetään jokaiselta urheilijalta neljän huonoimman kilpailun pisteet.
Pistejärjestelmä
Pikakilpailut, takaa-ajot, normaalimatkat ja viestikilpailut
Sijoitus
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
...
40
Pisteitä
60
54
48
43
40
38
36
34
32
31
30
29
28
27
26
25
24
23
22
21
20
19
18
17
16
15
14
13
...
1
Yhteislähdöt
Sijoitus
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Pisteitä
60
54
48
43
40
38
36
34
32
31
30
29
28
27
26
25
24
23
22
21
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
Maacupin pisteytys normaali- ja pikamatkoilta (kolmelta parhaalta urheilijalta maata kohden)
Johannes Thingnes Bø
Dorothea Wierer
Lisa Theresa Hauser
Dzinara Alimbekava
Ruotsi
Kontiolahti
Hochfilzen
Oberhof
Anterselva
Pokljuka
Nové Město na Moravě 
Östersund 
Sturla Holm Lægreid
Fabien Claude
Benjamin Weger
Aleksandr Loginov
Dinara Alimbekova
Julija Džyma
