Amon

Amon
	; Amon
Hieroglyfein
Muita nimiä
	Amen, Amun, Ammon
Synkretisoidut muodot
	Amon-Ra; Amon-Min
Kulttikeskus
	Theba, Hermopolis
Roolit
	näkymättömät voimat; luojajumala; jumalten kuningas
	Infobox OKNimi-testi OK

Tämä artikkeli käsittelee jumalaa. Formulatallista kertoo Amon (talli).

Amon tai Ammon (muinaisegyptin "salattu" tai "kätketty") oli muinaisessa Egyptissä palvottu auringon jumala, jonka palvonta keskittyi pääasiallisesti Thebaan, mutta oli myös varsin merkittävää muualla maassa Uuden valtakunnan aikana.^[1] Amon oli yksi Hermopoliin ogdoadin kahdeksasta luojajumalasta. Alun perin Amon oli ilman ja tuulen jumala, sittemmin myös hedelmällisyyden.^[2] Amonia palvottiin Egyptissä jo vanhan valtakunnan aikaan yhdessä puolisonsa Amanunetin kanssa. Heidät mainitaan jo pyramiditeksteissä.^[3]

Sana amon tarkoittaa yleensä "salattua", "kätkettyä".^[1] Amonin todellisen nimen ja ulkomuodon uskottiin olevan ihmisille näkymättömiä. Myöhempinä aikoina Amonin kantasanaksi ryhdyttiin tulkitsemaan mon-sanaa, joka tarkoittaa "pysyvää", "kestävää" tai "ikuista".

Amon kuvataan valtaistuimella istuvana miehenä, sammakkopäisenä miehenä, uraeus-päisenä miehenä, apinana tai jalustalla kyykistyvänä leijonana.^[4] Yleisin muodoista oli valtaistuimella istuva mies, jolla on kruunussaan kaksi korkeaa sulkaa ja joka kantaa usein was-valtikkaa ja ankh-amulettia.^[4] Amon kuvattiin myös usein Min-jumalan hahmossa, joka edusti hänen hedelmällistä puoltaan, tai näiden yhdistelmänä Amon-Mininä. Amonin pyhiä eläimiä olivat pässi ja hanhi, mutta häntä ei koskaan kuvattu niiden hahmossa. Mutin katsottiin olevan Amonin vaimo ja Khonsun heidän poikansa.

Amonin pääpyhäkkö oli Karnakin temppeli Thebassa. Kokonaisuutena se on suurin ihmiskunnan rakentama uskonnollinen rakennus.^[5]

Amonin kehittyminen

Alun perin Amon oli osa Hermopoliin ogdoadia, jossa hän edusti salattua voimaa yhdessä naispuolisen vastineensa Amaunetin kanssa.^[6] 11. dynastian aikana, kun Thebasta lähtöisin olevat hallitsijat tekivät paikallisjumalastaan oman suojelijansa, keskittyi Amonin palvonta Thebaan ja hänen nimensä yhdistettiin faaraoon. Samalla Amon syrjäytti myös alueen aikaisemman pääjumalan Montun. Amonin vaimoksi alettiin mieltää Mut Amaunetin sijaan. Valta-asemaan noustuaan Theban papit liittivät Amoniin auringonjumalten ominaisuuksia ja lopulta julistivat tämän suurimmaksi aurinkojumalaksi, minkä johdosta Amon alettiin kuvata myös auringonjumala Ran kanssa yhdistettynä Amon-Ra-jumaluutena.^[1]

Toisin kuin muut jumalat, jotka ennemminkin lisäsivät faaraon valtaa kuin kilpailivat sen kanssa, Amonin valta nousi Uuden valtakunnan 18. dynastian lopun lähestyessä ennennäkemättömiin mittoihin. Egyptin uskonto alkoi jo lähestyä monoteismiä, kun lähes kaikki jumalten palvonta suunnattiin Amonia kohtaan, ja muiden jumalten uskottiin olevan vain ilmentymiä Amonin näkymättömästä voimasta. Amonin temppeli omisti valtavan määrän arvometalleja, karjaa, maata ja muuta omaisuutta. Sen sanottiin olevan valtio valtiossa. Amonin papisto oli, ei ainoastaan uskonnollisesti vaan myös poliittisesti, varsin vaikutusvaltaista.^[2] Kuningatar Hatšepsut onnistui nousemaan faaraoksi pääasiassa Amonin pappien tuen ansiosta.

Amonin pappien sotkeuduttua politiikkaan alettiin Thutmosis IV:n hallituskaudelta alkaen nostaa Aton-jumalaa tärkeämpään asemaan.^[2] Amonin korvaaminen huipentui Akhenatenin hallituskaudella, jolloin hän kielsi Amonin palvonnan kokonaan ja muutti pääkaupungin pois Thebasta Akhetateniin. Akhenatenin kuoltua Amon nousi taas tärkeäksi jumalaksi, mutta ei kuitenkaan täysin saavuttanut entistä asemaansa 19. dynastian faaraoiden nostettua Osiriksen tärkeämpään asemaan.

Vaikka Amonin nousu olikin suurimmaksi osaksi politiikkaa, hän sai suurta suosiota kansan keskuudessa. Häntä kutsuttiin usein myös köyhien visiiriksi. Amonin uskottiin myös olevan köyhien puolustaja ja oikeudenmukaisuuden ylläpitäjä. Amonin palveluksia pyytävät joutuivat osoittamaan olevansa niiden arvoisia ja/tai tunnustamaan väärät tekonsa.

Amon yhdistettiin kreikkalais-roomalaisen kauden aikana kreikkalaisten pääjumala Zeukseen.^[2]

Amonin temppeli Karnakissa

Pylväitä Karnakin temppelin hypostyylisalissa.

Thebassa, Niilin itärannalla sijaitseva Karnakin temppeli (egyptiksi Ipet-isut, "Valituin paikoista") tuli Amonin pääpyhäköksi uuden valtakunnan aikaan, kun Amonista oli tullut Egyptin pääjumala. Valtava temppelialue käsitti Amonin temppelin lisäksi useita pienempiä, muille jumalille omistettuja temppeleitä. Karnakin temppelin yhdisti läheiseen Luxorin temppeliin rituaalitie, jota pitkin jumalan patsas vuosittain kuljetettiin Luxorin temppeliin Opet-festivaalin aikana.^[5]

Lähteet

Mercante, Anthony S.: Who's Who in Egyptian Mythology. (Toinen painos) Yhdysvallat: Metrobooks, 2002. ISBN 1-5866-3611-1 (englanniksi)
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
Wilkinson, Richard H.: Complete Gods and Goddesses of Ancient Egypt. London: Thames & Hudson, 2003. ISBN 0-500-05120-8 (englanniksi)

Viitteet

↑ ^a ^b ^c Mercante 2002, s. 6.
↑ ^a ^b ^c ^d Nenonen & Teerijoki 1998, s.635
↑ Wilkinson 2003, s.92.
↑ ^a ^b Mercante 2002, s. 6–7.
↑ ^a ^b Wilkinson 2003, s.95
↑ Wilkinson 2003, s.77–78

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amon Wikimedia Commonsissa

[Mercator-1] Mercante 2002, s. 6.

[hss-2] Nenonen & Teerijoki 1998, s.635

[W1-3] Wilkinson 2003, s.92.

[Mercator2-4] Mercante 2002, s. 6–7.

[W2-5] Wilkinson 2003, s.95

[6] Wilkinson 2003, s.77–78

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]