Amerikanenglanti
Amerikanenglanti on lähinnä Yhdysvalloissa puhuttava englannin kielen muoto. Se on englannin puhutuin muoto, sillä yli kaksi kolmasosaa englantia äidinkielenään puhuvista käyttää amerikanenglantia[2]. Brittienglanti ja amerikanenglanti ovat keskenään ymmärrettäviä, mutta niiden välillä on eroja ääntämisessä ja sanastossa sekä jossain määrin myös oikeinkirjoituksessa. Amerikanenglanti jakaantuu useisiin murteisiin, joista osa on paikallisia ja osa etnisiä.
Amerikanenglanti | |
---|---|
Oma nimi | American English |
Tiedot | |
Alue | Yhdysvallat |
Puhujia | 225 miljoonaa[1] |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
germaaniset kielet – länsigermaaniset kielet – englannin kieli[1] |
Historia
muokkaaEnglannin kieli tuli Pohjois-Amerikkaan brittiläisen kolonisaation mukana: ensimmäinen aalto englanninkielisiä uudisasukkaita saapui 1600-luvulla. Amerikanenglanti syntyi uudisasukkaiden murteiden sulautuessa toisiinsa. Amerikan ja Englannin kielimuodot alkoivat eriytyä toisistaan, kun Englannissa tapahtuneet kielenmuutokset eivät tavoittaneet Amerikkaa ja samalla amerikanenglantiin tuli uutta sanastoa Pohjois-Amerikan asukkaiden muista kielistä, kuten hollannista, portugalista, espanjasta, intiaanikielistä ja orjien afrikkalaisista kielistä.[3]
Yhdysvaltain itsenäistyttyä vuonna 1776 maassa puhuttu kielimuoto haluttiin standardisoida ja levittää maanlaajuiseksi. Noah Webster julkaisi vuonna 1783 oikeinkirjoitusoppaan The American Spelling Book ja vuonna 1828 sanakirjan An American Dictionary of the English Language.[4]
1900-luvun alussa amerikanenglanti oli noussut brittienglannin rinnalle tasa-arvoiseksi kielimuodoksi, ja Yhdysvaltain laajennuttua ja noustua maailmanmahdiksi maasta oli tullut englannin kielen kehityksen johtaja. Yhdysvaltain maailmanlaajuinen johtoasema elokuvissa, televisiossa, populaarimusiikissa, politiikassa ja kaupassa levittivät amerikanenglannin taitoa kautta maailman ja tekivät englannista maailman johtavan kielen.[5]
Kielimuodot
muokkaaYleiskieli
muokkaaAmerikanenglannin maantieteellisesti neutraalia yleiskielistä ääntämismuotoa kutsutaan nimityksellä General American (GA). Termin otti käyttöön kielitieteilijä George P. Krapp vuonna 1924. Myös nimityksiä Standard English ja Standard American English käytetään joskus Yhdysvalloissa samassa merkityksessä. Yleiskielistä ääntämystä käytetään etenkin valtakunnallisissa televisiouutisissa.[6]
Etniset kielimuodot
muokkaaKaksi kansallisesti merkittävintä amerikanenglannin etnistä muotoa ovat afrikkalaisamerikkalainen englanti (African-American Vernacular English[7]) ja juutalaisenglanti (Jewish English[8]). Muita etnisiä kielimuotoja ovat espanjankielisten englanti[9], Louisianan Cajun-englanti, michiganinsuomalaisten englanti, amissien ja mennoniittojen saksalaisvaikutteinen englanti, intiaanien englanti sekä koillisen puolalaisten englanti.[10]
Paikalliset murteet
muokkaaAmerikanenglannin paikalliset murteet voidaan jakaa pohjoisiin (pohjoiset ja koilliset osavaltiot), eteläisiin (kaakkoiset osavaltiot Virginiasta Texasiin), keskisiin (Itä-Yhdysvaltain sisämaa) ja läntisiin.[11]
Ominaispiirteitä
muokkaaÄäntäminen
muokkaaAmerikanenglanti ääntyy yleisesti ottaen nasaalimmin kuin muun maailman englannin kielimuodot. Amerikanenglannissa r äännetään useammin ja voimakkaammin kuin brittienglannissa. R äännetään yleensä vokaalin jälkeen, kuten sanassa worker, ja se on retrofleksinen. /r/ yhdistyy edeltävän vokaalin kanssa usein r-sävyiseksi vokaaliksi, esimerkiksi /ɜ/ plus /r/ → [ɚ].[12] A äännetään ä:tä muistuttavasti [æ] esimerkiksi sanoissa dance ja path. Joissain sanoissa, kuten few, cute, value, esiintyy [y]. Jotkin vokaalit ovat muuttuneet keskenään samanlaisiksi: esimerkiksi caught ja cot ääntyvät kumpikin [kɑt]. Esimerkiksi sanoissa metal, butter ja latter t/tt ääntyy d:tä muistuttavana napausäänteenä [ɾ].[13] T voi myös jäädä ääntäessä pois, kuten sanassa winter.[14]
Kielioppi
muokkaaAmerikanenglannissa käytetään menneen ajan partisiippia gotten/got (I've gotten it). Verbiä will käytetään verbin shall sijaan. Imperfektiä käytetään usein perfektin sijaan (Did you ever hear that?). Preesensin subjunktiivia käytetään usein (They insisted that he go with them). Kollektiivisten substantiivien kanssa käytetään yksikkömuotoista verbiä (The committee is aware...).[15] Amerikanenglannin ja brittienglannin välillä on eroja lisäksi muun muassa prepositioiden käytössä ja ajan ilmaisussa.[16] Amerikanenglannin arkikielessä konditionaalilauseita muodostetaan usein käyttämällä would-sanaa if-lauseessa: "If you would be unemployed, you would be looking for a job.", kun taas brittienglannissa ja kieliopillisesti oikein kirjoitetussa amerikanenglannissa vastaava muodostettaisiin käyttäen imperfektiä if-lauseessa: "If you were unemployed, you would be looking for a job."
Sanasto
muokkaaLainasanoja amerikanenglantiin on saatu lukuisista kielistä, kuten eurooppalaisista, afrikkalaisista ja intiaanikielistä. Jotkin englanninkieliset sanat ovat saaneet amerikanenglannissa uuden merkityksen, kuten creek, joka tarkoittaa amerikanenglannissa puroa mutta joka alun perin tarkoitti kapeaa salmea. Amerikkalaiset ovat myös muodostaneet uusia sanoja vanhojen pohjalta, kuten lengthy < length, sekä monia uudissanoja, kuten airline, disco, nifty, pants, vigilante ja zipper. Myös sana OK on amerikkalainen keksintö.[17] Amerikan- ja brittienglanti käyttävät joistain asioista eri nimityksiä, kuten am. aluminum / br. aluminium, 'alumiini' ja am. truck / br. lorry, 'rekka'.
Oikeinkirjoitus
muokkaaMerkittävimpiä säännöllisiä eroja amerikanenglannin ja brittienglannin oikeinkirjoituksen välillä ovat muun muassa:[18][19]
- -or/-our (am. color, br. colour)
- -ter/-tre, -ger/-gre ym. (am. center, theater, meager; br. centre, theatre, meagre)
- e/oe ja e/ae (am. estrogen, esthetics, br. oestrogen, aesthetics)
- -ll/-l (am. fulfill, fulfillment, br. fulfil, fulfilment)
- -l-/-ll- (verbien taivutuksessa, esim. travel : am. traveler, br. traveller)
- -ize/-ise (am. capsize, br. capsise)
- -lyze/-lyse (am. analyze, br. yl. analyse)
- -og/-ogue (am. dialog, br. dialogue)
- -ense/-ence (am. defense, br. defence).
Amerikkalaiset kirjoitusmuodot ovat usein brittiläisiä muotoja lyhyempiä. Amerikanenglannissa ei homofoneja pyritä välttämään yhtä usein kuin brittienglannissa, kuten sanassa cheque (br.) / check (am. 'šekki').[18]
Lähteet
muokkaa- Giegerich, Heinz J.: English phonology. Cambridge: Cambridge University Press, 1995. ISBN 0-521-33603-1
- McArthur, Tom: Oxford Guide to World English. Oxford University Press, 2002. ISBN 019-860771-7
Viitteet
muokkaa- ↑ a b English, Ethnologue (Yhdysvaltain englanninkielinen väestö)
- ↑ McArthur 2002, s. 165
- ↑ McArthur 2002, s. 165–166
- ↑ McArthur 2002, s. 166–167
- ↑ McArthur 2002, s. 168–170
- ↑ McArthur 2002, s. 170–171
- ↑ McArthur 2002, s. 189
- ↑ McArthur 2002, s. 198
- ↑ McArthur 2002, s. 200
- ↑ McArthur 2002, s. 171–172
- ↑ McArthur 2002, s. 175–188
- ↑ Giegerich 1995, s. 64–65
- ↑ Giegerich 1995, s. 226
- ↑ McArthur 2002, s. 172–173
- ↑ McArthur 2002, s. 173
- ↑ McArthur 2002, s. 253
- ↑ McArthur 2002, s. 173–174
- ↑ a b McArthur 2002, s. 249–251
- ↑ British and American spelling Oxford Dictionaries. Oxford University Press. Arkistoitu 27.12.2018. Viitattu 27.12.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa- Paul Shoebottom: British and American English (Amerikanenglannin ja brittienglannin vertailua) Frankfurt International School. Arkistoitu 5.7.2013. Viitattu 13.6.2013. (englanniksi)
- British English/American English Vocabulary (Luettelo amerikanenglannin ja brittienglannin sanastojen eroista) English Club. Viitattu 13.6.2013. (englanniksi)