Alvar Brejlin

Alvar Wilhelm Brejlin (20. huhtikuuta 1881 Helsinki – 25. lokakuuta 1942 Kuusankoski) oli suomalainen metsäteollisuuden palveluksessa toiminut insinööri ja poliittinen vaikuttaja.

Brejlinin vanhemmat olivat insinööri Anton Wilhelm Brejlin ja Anna Matilda Nilsson. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Svenska normallyceumista vuonna 1899, opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ja suoritti insinööritutkinnon Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1905. Brejlin toimi vuosina 1905–1907 Kymin ja Kuusankosken puuhiomojen ja korjaustyöpajojen teknillisen johtajan apulaisena, vuosina 1907–1918 Kuusankosken selluloosatehtaan teknillisenä johtajana ja vuosina 1918–1940 Voikkaan paperitehtaan isännöitsijänä. Hän kävi vuonna 1910 Skandinavian maissa, Saksassa ja Sveitsissä perehtymässä sulfiitin valmistukseen. Brejlinin puolisona oli vuodesta 1907 lääkintävoimistelija Rachel Maria af Björksten.

Brejlin osallistui vuonna 1917 Kymintehtaiden suojeluskunnan perustamiseen ja seuraavana vuonna Suomen sisällissotaan, jossa hän palveli ensin joukkueenjohtajana Savon rintamalla ja myöhemmin kenraali Ernst Löfströmin esikunnassa. Myöhemmin Brejlin oli Kymenlaakson suojeluskuntapiirin esikunnan jäsen sekä suojeluskuntajärjestön omistamien Skohan, Sakon ja kustannusyhtiö Hakkapeliitan hallintoneuvostojen puheenjohtaja. Hän oli myös Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen perustajajäsen.

Brejlin kuului Valkealan ja Iitin kunnanvaltuustoihin, ja Kuusankosken kunnan perustamisen jälkeen hän oli vuodesta 1920 sen kunnallislautakunnan puheenjohtaja ja valtuuston jäsen. Hän kuului myös Lapuanliikkeen valtuuskuntaan ja sen Kymenlaakson piiritoimikuntaan. Puoluekantaansa Brejlin luonnehti itse sanoilla ”ruotsinkielinen suomalainen”. Hän oli kokoomuksen valitsijamiehenä vuoden 1940 presidentinvaalissa tultuaan varasijalta vuonna 1938 kuolleen pääministeri Kaarlo Castrénin tilalle, kun vuoden 1937 vaalin valitsijamiehet kutsuttiin uudelleen koolle. Brejlin antoi vaalissa ainoana äänensä entiselle presidentille P. E. Svinhufvudille, joka oli ollut kokoomuksen ehdokas vuonna 1937.