Aleksi Mäkelä
Tane Aleksanteri ”Aleksi” Mäkelä (s. 20. marraskuuta 1969 Helsinki)[1] on suomalainen ohjaaja ja tuottaja. Hän on ohjannut muiden muassa elokuvat Häjyt (1999), Pahat pojat (2003), kaksi Vares-elokuvaa (2004, 2007), Matti (2006), Rööperi (2009), Kotirauha (2011) ja Kaappari (2013). Vuonna 2009 Mäkelä sai elokuvataiteen valtionpalkinnon.[2]
Aleksi Mäkelä | |
---|---|
Aleksi Mäkelä vuonna 2006. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Tane Aleksanteri Mäkelä |
Syntynyt | 20. marraskuuta 1969 Helsinki |
Ammatti | elokuvaohjaaja |
Puoliso | Jane Palmulähde? |
Ohjaaja | |
Aktiivisena | 1988– |
Tunnetuimmat ohjaukset |
Häjyt Pahat pojat Vares – yksityisetsivä Rööperi |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Aleksi Mäkelän isä oli näyttelijä Vesa Mäkelä.
Ura
muokkaaEnsimmäiset työt
muokkaaMäkelän ensimmäinen ohjaus oli vuonna 1988 valmistunut televisioelokuva Uimataidoton, jonka pääosia esittivät Samuli Edelmann, Santeri Kinnunen ja Niko Saarela. Heistä tuli myöhemmin Mäkelän luottonäyttelijöitä yhdessä Kari Hietalahden ja Juha Veijosen kanssa. Mäkelän seuraava ohjaustyö oli vuonna 1989 televisioon valmistunut road movie 1249 km, jossa näytteli samoja näyttelijöitä kuin Mäkelän esikoisohjauksessa.
Seuraavana vuonna valmistui televisioelokuva Olinkin jo lähdössä, jota seurasi Mäkelän ensimmäinen täyspitkä elokuva Romanovin kivet. Elokuvan tuotti Spede Pasanen. Toimintaelokuva laman aikaisessa Suomessa maksoi runsaat viisi miljoonaa markkaa,lähde? ja se sai ensi-iltansa 26. marraskuuta 1993 Helsingissä. Paul Jyrälä voitti elokuvasta Jussin parhaasta äänisuunnittelusta.
Vuosina 1994–1995 Mäkelä ohjasi Vintiöt- ja Shampanjaa ja vaahtokarkkeja -televisiosarjat. Vuonna 1994 hän ohjasi toisen kokopitkän elokuvansa Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat kolmen miljoonan markan budjetilla. Elokuva sai useita Jussi-palkintoja: Juha Veijonen voitti parhaan miespääosan Jussin ja Mäkelä ensimmäisen ohjaus-Jussinsa[3]. Elokuvan tuotti Mäkelän tuleva työllistäjä Markus Selin.
Vuosina 1996–2004 Mäkelä ohjasi televisiosarjoja Peltiheikit, Trabant Express, Tähtitehdas, Muodollisesti pätevä, Äkkiä Anttolassa, Kylmäverisesti sinun sekä Käenpesä.
Läpimurto ja menestys
muokkaaKahden kokopitkän elokuvan jälkeen Mäkelä ohjasi Häjyt (1999). Elokuvan tekeminen maksoi kuusi miljoonaa markkaa ja jäi suurmenestyksestä huolimatta lipputuloissa tappiolle.lähde? 327 000 suomalaista kävi katsomassa elokuvan teattereissa.lähde? Elokuva sai seitsemän Jussi-ehdokkuutta, voittaen niistä yhden (Kalevi Haapoja, paras miessivuosa).
Lomalla-elokuva valmistui vuonna 2000. Mäkelän ohjauksessa nähtiin vanhat tutut näyttelijät, joista Outi Mäenpää palkittiin Jussi -palkinnolla parhaasta naispääosasta.
Mäkelän ohjaamasta Pahat pojat -elokuvasta (2003) tuli yksi kaikkien aikojen suurimmista kotimaisista katsojamenestyksist: sen näki teattereissa yli 614 000 katsojaa.[4] Pahat pojat keräsi lopulta viisi Jussi-ehdokkuutta ja kaksi voittoa (Paras kuvaus ja paras äänisuunnittelu).
Pahojen poikien jälkeen Mäkelä ohjasi Reijo Mäen suosittuihin dekkareihin pohjautuvan Vares – yksityisetsivä -elokuvan (2004). Hän ohjasi myös elokuvan jatko-osan, V2 – Jäätynyt enkeli, joka sai ensi-iltansa vuonna 2007.
Vuonna 2006 Mäkelä julkaisi toistaiseksi suurimman menestyselokuvansa Matin, joka perustui mäkihyppääjä Matti Nykäsen elämään. Elokuva teki historiaa keräten huikeat katsojamäärät vasta muutamassa päivässä ja rikkoen useita ennätyksiä.lähde? Mäkelä vahvisti elokuvalla paikkansa suurien suomalaisten kaupallisten ohjaajien joukossa.
Mäkelän vuonna 2009 ilmestynyt Rööperi-elokuva perustuu Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin Rööperi – rikoksen vuodet 1955–2005 -kirjaan. Elokuva menestyi teattereissa hyvin.
Mäkelä ohjasi lokakuussa 2011 elokuvateattereihin ilmestyneen Kotirauha-elokuvan.
Vuonna 2013 ilmestyi Mäkelän 11. elokuva Kaappari, joka perustuu liikemies Aarno Lamminpartaan vuonna 1978 aseella uhaten tekemään lentokonekaappaukseen. Pääosaa elokuvassa näyttelee Kari Hietalahti.
Mäkelän ohjasi vuonna 2014 ensi-iltaan tulleen elokuvan Kummeli V, joka oli koomikkoryhmä Kummelin viides elokuva.
Mäkelän uusin elokuva on vuonna 2022 ensi-iltansa saanut Kummeli esittää: Kontio & Parmas -elokuva.
Ohjaukset
muokkaaElokuvat
muokkaaLyhyt- ja TV-elokuvat
muokkaaVuosi | Lyhytelokuva / televisioelokuva |
---|---|
1988 | Uimataidoton |
1989 | 1249 km |
1990 | Olinkin jo lähdössä |
1999 | Talossa on Saatana |
2008 | Älä unta nää |
Televisiosarjat
muokkaaVuosi | Televisiosarja |
---|---|
1994–1995 | Vintiöt |
1995 | Vintiöiden kosto |
1995–1997 | Samppanjaa ja vaahtokarkkeja |
1996 | Peltiheikit |
1997 | Trabant-Express |
1998 | Tähtitehdas |
1999, 2001, 2004 | Muodollisesti pätevä |
1999–2000 | Äkkiä Anttolassa |
2002 | Kylmäverisesti sinun |
2003 | Vintiöt – Ten Years After |
2004–2007 | Käenpesä |
2011 | Ratkaiseva isku |
2015, 2017 | Syke |
2016 | Kummeli V |
Roba | |
2018–2023 | Kummeli esittää: Kontio & Parmas |
2022 | Sininen enkeli |
2024 | Murha Hangossa |
Näyttelijänä
muokkaaVuosi | Elokuva / Sarja | Rooli |
---|---|---|
1983 | Tavataan Karppisilla | Pasi |
1988 | Marjatta | Esko |
Uimataidoton | valokuvaaja | |
1990 | Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva | vartiomies Jokinen / valkoisten ryhmänjohtaja |
Isänmaan kaikuja | taistolainen | |
1993 | Romanovin kivet | soutaja |
1994 | Vintiöt | asiakas baarissa |
Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat | ohjelmoija Raitanen | |
1997 | Kummeli Kultakuume | bussikuski |
1999 | Häjyt | järjestysmies tanssipaikalla |
2000 | Lomalla | henkilö laivalla |
2002 | Onko Che mun isä? | esiintyjä |
2005 | Paha maa | Tuomaksen kuulustelija |
2007 | V2 – Jäätynyt enkeli | taksikuski |
2009 | Rööperi | poliisi ulosotossa |
2013 | #lovemilla | Tapio Kukkula |
2014 | Kummeli V | lentäjä |
Tuottajana
muokkaaVuosi | Elokuva |
---|---|
2014 | Kummeli V |
Lähteet
muokkaa- ↑ Aleksi Mäkelä Elonetissä. Viitattu 5.12.2013
- ↑ Aleksi Mäkelälle elokuvataiteen valtionpalkinto Filmgoer.fi. 30.9.2009. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 27. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2
- ↑ http://ses.fi/tilastot-ja-tutkimukset/vuositilastot/kaikkien-aikojen-katsotuimmat/ (Arkistoitu – Internet Archive)