Aldous Huxley

englantilainen kirjailija

Aldous Leonard Huxley (26. heinäkuuta 1894 Godalming, Englanti22. marraskuuta 1963 Los Angeles, Yhdysvallat)[1] oli englantilainen kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti dystooppisesta tieteisromaanistaan Uljas uusi maailma (1932).[2]

Aldous Huxley
Henkilötiedot
Syntynyt26. heinäkuuta 1894
Godalming, Surrey, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut22. marraskuuta 1963 (69 vuotta)
Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdistynyt kuningaskunta
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.huxley.net
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä ja ura

muokkaa

Aldous Huxley syntyi arvostetun biologin Thomas Henry Huxleyn sekä koulutuksessa ja kirjallisuudessa ansioituneen suvun tyttären Julia Frances Arnoldin perheeseen kolmantena poikana vuonna 1894.[2]

Huxley aloitti 14-vuotiaana opinnot Etonissa. Kolme vuotta myöhemmin hänen silmänsä sairastui, mikä teki hänestä lähes sokean puolentoista vuoden ajaksi, jätti pysyvän näkövamman ja pakotti hänet lopettamaan opintonsa Etonissa ja hylkäämään lääkärin urahaaveensa. Tämän tragedian lisäksi Huxley menetti teini-ikäisenä sekä äitinsä että yhden veljistään.[2]

Koska Huxleylla ei ollut tulevaisuutta tieteessä, hän alkoi kirjoittaa. Hän kävi Balliol Collegea Oxfordissa ja julkaisi runojaan ja novellejaan. Hänelle myönnettiin Stanhopen palkinto historiallisesta esseestä. Vuosina 1916–1919 hän työskenteli rehtorina kirjoittamisen ohella, kunnes teki kirjoittamisesta päätyönsä.[2]

Huxley meni naimisiin vuonna 1919 ja aloitti työt kirjallisuusjournalistina eri julkaisuissa, kirjoittaen samalla romaaneja, novelleja ja esseitä. Saatuaan julkaistua kolme proosatekstiä, kolme runokokoelmaa ja esseekokoelman 1920-luvun alussa Huxley teki julkaisusopimuksen Chett & Windus Publishersin kanssa, joka julkaisi Huxleyn teoksia tämän kuolemaan asti. Tämä antoi Huxleylle perheineen taloudellisen turvan.[2]

Esikoisromaaninsa Crome Yellow (1921) ja toisen romaaninsa Antic Hay (1923) myötä Huxleysta tuli tunnettu kirjailija. Hän satirisoi molemmissa teoksissa aikansa Englannin kirjallisuus- ja älymystöpiirejä. Myös seuraavat teokset Those Barren Leaves (1925) ja Elämän kontrapunkti (1928) jatkoivat samalla linjalla.[1]

Aldous Huxley julkaisi elämänsä aikana 47 fiktioteosta, tietokirjoja, runoutta ja näytelmiä. Hänen satiiriset romaaninsa 1920-luvulta tekivät hänestä tunnetun joskin kiistanalaisen kirjailijan, sillä kriitikot näkivät niiden markkinoivan erilaisia kielteisiksi koettuja asenteita ja kuvaavan latteita ja vastenmielisiä hahmoja. Huxleyn kirjalliseksi tyyliksi muodostuikin kiinnostus ideoihin eikä tarinankerrontaan sekä hänen romaaniensa hahmottomuus. Huxleyn ihailijat arvostivat hänen nokkeluuttaan ja piittamattomuuttaan kirjallisuuden säännöistä sekä kykyä paljastaa aikansa onttous, josta kaivattiin vapautusta.[2]

Huxleyn tunnetuin teos on satiirinen dystopia Uljas uusi maailma (1932). Romaani kuvaa tieteen ja teknologian uusimpien keinojen avulla hallittua yhteiskuntaa, jossa ihmiset juoksevat pelkän nautinnon perässä. Romaani jakoi aikanaan mielipiteet hyvin voimakkaasti, ja se kiellettiinkin joissain maissa. Myös Huxleyn myöhempi tuotanto herätti kiistoja, sillä hän käsitteli mielellään teemoja, jotka eivät olleet suosiossa.[2] Hänen teoksensa kärsivät sensuurista muun muassa Australiassa, Yhdysvalloissa, Neuvostoliitossa ja Irlannissa. Suomessakin Huxleyn sensurointia ilmeni teosten tietoisen kääntämättä jättämisen muodossa.[3]

Kun suursota alkoi näyttää väistämättömältä, Huxley muutti vuonna 1937 perheineen Yhdysvaltoihin ja asettui lopulta Etelä-Kaliforniaan. Hän asui Yhdysvalloissa lopun ikäänsä, vaikka matkustelikin paljon ympäri maailmaa.[2]

Huxley kiinnostui 1940-luvulla mystiikasta ja julkaisi aiheesta sarjan kirjoja. Hän teki myös kokeiluja psykedeeleillä ja julkaisi kokeiluistaan kirjan Tajunnan ovet (1954).[2]

Vaimonsa kuoltua vuonna 1955 Huxley meni seuraavana vuonna uudelleen naimisiin. Viimeisinä vuosinaan hän jatkoi kirjoittamista mutta käytti aikansa enimmäkseen luennoimalla yliopistoissa ja muissa laitoksissa sekä osallistumalla konferensseihin ympäri maailmaa. Hänen kotinsa Los Angelesissa paloi vuonna 1961 ja sen mukana koko hänen kirjastonsa. Huxley kuoli syöpään vuonna 1963.[2]

Suomennetut teokset

muokkaa
  • Elämän kontrapunkti. (Point Counter Point, 1928) Suomentanut Marja Kelo. Weilin Göös, 1963.
  • Uljas uusi maailma. (Brave New World, 1932) Suomentanut I. H. Orras. Helsinki: Tammi, 1944.
  • Ajan täytyy seisahtaa. (Time Must Have a Stop, 1944) Suomentanut Esko Pennanen. Delfiini-kirjasto. Otava, 1954.
  • Tajunnan ovet; Taivas ja helvetti. (The Doors of Perception, 1954; Heaven and Hell, 1956) Suomentanut ja selityksillä varustanut Ville-Juhani Sutinen. Helsinki: Like, 2009. ISBN 978-952-01-0151-0
  • Sääli uutta sukupolvea. (Brave New World Revisited, 1958) Suomentanut Antti Vahtera. Helsinki: Otava, 1961.
  • Saari. (Island, 1962) Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Helsinki: Basam Books, 2013. ISBN 978-952-260-139-1

Lähteet

muokkaa
  1. a b Aldous Huxley Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.10.2016. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j Kildahl, Karen A. (toim. Gorman, Robert F.): ”Aldous Huxley”, Great Lives from History: The 20th Century 1901–2000, s. 1961–1964. Salem Press, 2008. ISBN 978-1-58765-345-2
  3. Ekholm, Kai: Kotimainen kirjasensuuri (Kohta "1930-luvun varjot") Kielletyt kirjat. 1997. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Arkistoitu 2.1.2009. Viitattu 19.7.2015.

Aiheesta muualla

muokkaa