Aftonbladet
Aftonbladet (suom. iltalehti) on vuonna 1830 perustettu ruotsalainen iltapäivälehti. Lehti kuvailee itseään sitoutumattomana sosiaalidemokraattisena lehtenä ja on levikiltään Skandinavian suurimpia sanomalehtiä.
Aftonbladet | |
---|---|
Lehtityyppi | iltapäivälehti |
Julkaisija | Schibsted ASA, työntekijäjärjestö LO |
ISSN | ISSN 1103-9500 ja 1403-9656 |
Levikki | päivittäisiä lukijoita 1 425 000 (2005) |
Perustettu | 6. joulukuuta 1830 |
Päätoimittaja | Anders Gerdin |
Sitoutuneisuus | sitoutumaton sosiaalidemokraattinen |
Kotikunta | Tukholma |
Kotimaa | Ruotsi |
Sivukoko | tabloid |
Ilmestymistiheys | päivittäinen |
Kieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu |
Historia
muokkaaLehteä alkoi julkaista Lars Johan Hierta vuonna 1830. Se arvosteli myös Ruotsin uutta kuningasta Kaarle XIV Juhanaa, jolloin lehti lakkautettiin. Tähän vastattiin perustamalla uusi lehti Det andra Aftonbladet, joka myös kiellettiin. 26 nimenmuutoksen jälkeen lehti sai jatkaa ilmestymistään.
Lehden poliittinen linja on vaihdellut useasti. Aluksi liberaalista se ajautui kohti konservatismia päätoimittaja Harald Sohlmanin (1890–1921) aikana. Ensimmäisen maailmansodan aikana lehden osake-enemmistö myytiin salaa Saksan hallitukselle.
Vuonna 1929 lehti päätyi Kreugerin perheen haltuun, kun sen osti Ivar Kreugerin Swedish Match. Vuodesta 1932 lehti tuki Per Albin Hanssonin sosiaalidemokraattista hallitusta, sittemmin liberaalipuoluetta. Toisen maailmansodan aikana lehti oli Saksan puolella.
Vuonna 1956 Torsten Kreuger myi lehden Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestölle LO:lle. LO luopui lehden omistuksesta 1996, jolloin 49,9 % osakkeista osti norjalainen mediakonserni Schibsted. Kesäkuussa 2009 Schibsted lunasti vielä 41 % osakkeista ja on nyt pääomistaja 91 prosentilla.
Lehden päätoimittajana on aiemmin toiminut suomalainen Yrsa Stenius.
Vuoden 2009 EU-vaalien alla Aftonbladet herätti närkästystä poistamalla Ruotsin Piraattipuolueen (Piratpartiet), Feministisen aloitteen (Feministiskt Initiativ) ja Ruotsidemokraatit (Sverigedemokraterna) vaalikoneestaan. Lukijoiden valitettua Aftonbladetille ja kyseistä vaalikonetta ylläpitävälle EUProfilerille ne palautettiin takaisin näkyville.[1]
Elokuussa 2009 lehti joutui Israelin vihan kohteeksi julkaistuaan artikkelin[2], jossa väitettiin Israelin armeijan irrottaneen ja myyneen elimiä surmaamiltaan palestiinalaisilta 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa.